Koulukypsyystesti

Meille ilmoitettiin että sellainen tehdään ensi kevättalvella esikoiselle. Ei sen kummemmin ole aiheesta keskusteltu vaan tuli vähän niinkuin ilmoituksena terveydenhoitajan kautta. Mitä kaikkea siinä tehdään ja mitä pitäisi osata?

Onko kenenkään eskarilaista pistetty puheterapiaan? Meillä juniori on käynyt reilut 1,5 v. puheterapiassa 3 v. asti mutta kukaan ei tähän päivään mennessä sanonut et esikollakin olis tarvetta ennen kun nyt tää terveyhdenhoitaja ilmoitti kun koulusta oli sanottu. Lisäksi en saanut kovin selvästi tietooni et mikä siinä puheessa on muka vikana. Sinänsä ei siinä mitä käydään arvioittamassa tilanne, mut eikö näistä ekaks pitäs jutella vanhempien kanssa eikä vaan niinkun ilmoitusluontoisesti sanoa et laitan lähetteen.

Kokemuksia kuuntelisin mielellään.
 
Kyllä kaikkeen mitä lapsen kanssa tehdään, esim. testaukset, puheterapiat yms. pitäsi aina sopia ensin vanhempien kanssa. Ei mihinkään terapioihin tai testeihin voi lasta viedä ilman holhoojan suostumusta. Eihän esim. neuvolassakäynnit ole mitenkään pakollisia. Koulukypsyystestit ovat meilläpäin kaksivaiheiset. Yleensä on niin että ekaksi on ryhmätesti, jossa lapset laitetaan tekemään jotain eskaritehtävien tyyppisiä juttuja "koulumaisesti", on kuullun ja nähdyn ymmärtämistä ja jotain laskutoimitusten tapaisia hommia. Niissä jos pärjää heikosti tai muuten kouluunmeno huolettaa, testauksia voidaan jatkaa psykologisilla testeillä ( meillä käyntejä tuli yht. 5 x psykologin luona). meillä kaikki testit meni alle ikäodotusten eli ei kovin hyvin. Psykologitäti oli kuitenkin sitä mieltä että koulun aloitus olisi parempi ratkaisu kuin eskarin tuplaus; koulumaailma tukisi pojan kehittymistä enemmän. Ja hyvin on mennytkin koulussa; alkuun takkusi läksyjen teko eikä koulu oikein muutenkaan kiinnostanut, mutta nyt poika on "kasvanut" kai sen verran että ei voi kuin ihmetellä! Pulmina alunperin kaikkeen vouhkaukseen on olleet puheen viivästymä ja si-häiriö, joiden hoito lopetettiin eskarikeväänä.
 
Minä kyselin eskariopelta miten pojan esikoulu sujuu ja vastauksena sain, että kannattaa tilata aika koulukypsyytestiin. Jo syksyllä kun olimme vanhempainvartissa opettaja heitti esille testeihin menon.

Opettaja oli järkyttynyt siitä ettei poikamme ollut käynyt kerhoissa eikä missää harrastuksissa. Hän oli ollut vaan perhepäivähoidossa. Sekin oli opettajan mielestä jotenkin outoa, ettei poika tuntenut yhtään kirjainta kun aloitti esikoulun.

Nyt hän käy pienryhmässä opettelemassa lukemisen ja kirjoittamisen alkeita leikin varjolla. Lisäksi hän tarvitsee paljon tukea esikoulutehtävien tekoon. Näiden lisäksi häneltä tulee helposti itku jos ei osaa eikä hän muista opetettua kirjainta vaikka sitä kysyttäisiinkin melkein saman tien kun se on opetettu.

Kotona yritämme nyt kovasti harjoitella kirjaimia. Numeroiden kanssa ei ole mitään ongelmaa.
 
Täytyykö tämän päivän eskarilaisen osata jo eskarin puolessa välissä aakkoset, tunnistaa äänteet ja millä kirjaimella alkaa joku sana?? Pojallani ei ole ko. asioihin vielä paljoa kiinnostusta ja se näkyy myös osaamisessa. Tämän vuoksi meille paperilapulla suositeltiin testiin menoa...poika osasi monia kirjaimia alkusyksystä, perheen jäsenten nimissä olevat kirjaimet ja oli kiinnostunut asiasta. Nyt eskarin edetessä mielenkiinto lopahtanut eikä osaa edes oman nimensä kirjaimia enää, mukamas. Kun ottaa kirjaimet puheeksi on vastauksena heti ettei osaa eikä halua. Jotenkin tuntuu että eskariopet ovat ottaneet asian liian vakavasti->painostaa lasta, ja uskon että lapsi vaistoaa heidän mielipiteensä jonka vuoksi usko itseensä on heikentynyt.
Poika osaa plussa ja vähennyslaskuja 10 asti, tehdä väli/iltapalat itse, on omatoiminen muutenkin. Mitään hyvää en ole eskarista kuullut hänestä, ainoastaan sen ettei kirjaimet/äänteet suju.
Mun mielestä koulukypsyys on paljon muutakin kuin sitä että osaa aakkoset nurinkin päin ja osaa jo melkein tavata, mielestäni se on koulun asia, siellä kuitenkin on henkilöt joilla on koulutus opettaa moisia asioita.
 
Meille se psykologi sit torstaina soitti ja ensi viikolla on eka aika. Pitää siis kesken työpäivän ajaa kaupunkiin eli mulle tuleekin työaikapankkiin miinustunteja taas kivasti. Miks ne ei voi tulla itse koululle tms? Puheterapia on helmikuun lopulla. Ois nyt ekaks ollu se et ois saanu sen arvion ja sit sinne psykologille. Tää meidän eskariope on ekaa vuotta tuolla meidän koululla. Munkin mielestä koulukypsyys on sitä että pärjää opetustilanteessa ja ei ole liian arka. Meillä ainakin poika on nohevoitunut paljon nyt syksyn aikana. No, katotaan mitä keskiviikko tuo tullessaan. Käyn kirjoittamassa tänne sitten kun on se reissu ohi, että mitä tehtiin ja minkälaisia asioita käsiteltiin.
 
Kiva kiitos, kerro kuulumiset. Ite oon miettiny asioita paljon ja tullut siihen tulokseen että lapsessa ei ole vikaa, vaan eskarin ja kodin välisessä yhteistyössä. Ite olen ajatellut että lapsen olisi hyvä osata aakkoset ennen kouluun menoa, ja kun viime aikoina olen kysynyt esim. että mikä tämä kirjain on? ja näyttänyt T:tä, on vastauksena ollut talo, ja kun olen jatkanut että mikä on eka kirjain on lapsi vastannut että ta, te, ti tms. eli tavuja...riippuen mikä sana tulee mieleen. ei ole osannut sanoa että Tee! ja kun olen edelleen jatkanut että mikä se kirjain on niiin lapsi on suuttunut kun ei osaa...Miten eskarissa opetetaan tavuja jos kotiin ei ole kerrottu että niitä opetellaan jotta kotona voitaisiin tukea oppimista? Syksystä on tapahtunut meidän kohdalla taantumista lapsen oppisen suhteen. Perjantaina saatu lappu, jossa kehoitetaan että täytyy harjoitella isoja aakkosia, tutuimpia tavuja, riimipareja ja millä kirjaimella mikäkin sana alkaa, antoi mulle vastauksia mieltäni askarruttaneisiin asioihin. Tajusin että lapsi on ihan ymmällään koska eskarissa sanotaan yhtä ja minä kotona toista. Eskarissa vaaditaan enempi kuin minä kotona. Mutta olen sitä mieltä että ekaks pitää osata kirjaimet hyvin, sitten tavut ym. tulee vähän kuin itsestään tutuksi. Ja tosiaan, meillä lapsi osasi kirjaimia hyvin syksyllä eskarin alettua ja oli innokas oppimaan, nyt tilanne on eri, hänellä menee kirjaimet ja tavut sekaisin. Otan asian huomenna eskarissa puheeksi aika napakkaan tahtiin, mulle ei tarvitse alkaa kertomaan et lapsella saattaa olla erityisvaikeuksia ennenkuin ne erityisvaikeudet kodin ja eskarin välisessä yhteistyössä on saatu kuntoon! Sen puutteesta lapsi on nyt joutunut kärsimään ja menny sekaisin. Saa nähdä kuinka keskustelu sujuu...
 
Kannattaa uskoa eskariopea näissä asioissa. Meille kävi vähän "hassusti", kun pojan eskariope huomasi "jotain pientä hahmotusongelmaa", mutta ei suoraan sanonut, että tarvis sen kummemmin tutkia... Nyt ollaan tilanteessa, jossa poika kertaa ekaluokkaa pahan lukihäiriön vuoksi. Viimevuonna ekalla ei oppinut yhdistämään edes kahta kirjainta tavuksi, ei oppinut kaikkia kirjaimia yms... Nyt hän on saanut monenlaista tukea lukuhommiin ja on oppinut kaikki kirjaimet ja pikkuisen jo lukemaankin.
Ehdottomasti kannattaa puuttua pieneenkin "hankaluuteen" heti, ettei mene turhaan aikaa hukkaan. Muuten olen kyllä sitä mieltä, ettei tarvitse osata eskarissa vielä lukea, kunhan niitä kirjaimia oppii; tutkimusten mukaan lukutaidon saavuttaminen on suoraan verrannollinen eskariaikana opittujen kirjainten määrään...
 
Heissuli!
Meidän poika käy puheterapeutilla juuri luki-häiriön vuoksi. Voisiko Tityytikin lapsella olla jostain tälläisestä kyse? Puheterapeutti hoitaa muutakin kuin puheongelmia.
Onpa ihmeellistä/hankalaa, kun tuo informaatio koulun puolelta "tökkii". Oletko yrittänyt ottaa yhteyttä esim. sähköpostilla? Usein opettajat ei ehdi päivällä puhelimeen, ja eikä mulla ainakaan ole tarkkaa tietoa milloin on tunti ja milloin välitunti... Meillä toimii yhteydet koulun/kodin välillä loistavasti! Lähettelemme sähköpostia viikottain.
 
Täällä Espoossa jokaiselle tehdään tammikuussa tuo testi.
Jos se menee huonosti jatketaan kouluspykologin tekemään testiin.
Tosin esppolaisissa eskareissa tehdään tarkkailua, mahd. häiriöitten takia jo syksystä alkaen ja jos näyttää että lapsi tarvitsee tarkempia tutkimuksia lähetetään hänet toimintaterapeutin tai jonkin muun tahon luo.
Tärkeimpänä on lapsen etu, ettei hän jää muiden jalkoihin suuressa ryhmässä. Vaan saa juuri hänelle räätälöityä apua.
 
Moi. Käytiin siellä ja psykologille ei olleet edes ope tai terkkari lähettäneet sen tarkempaa selvitystä mikä oli se impulssi että tuonne testeihin laittettiin jonoon. Eli kun soitin sitten sen tapaamisen jälkeen opelle niin hän sanoi kun hänestä pojan muisti ei oikein ole hänestä kunnossa. No, nyt sit heiltä pitää saada lausunnot ensi keskiviikoksi. Sen perusteella psykologi sit jatkaa. Puheterapia-aikakin siis on n. kolmen viikon päästä.

Nyt keskiviikkona hän kyseli pojalta perheestä, milloin on synttärit (muisti täsmälleen päivän ja kuukauden) ja kaikkea yleistä. Sitten piirrätti ihan mitä poika halusi sekä mallista kirjaimia, merkkejä yms. Lisäksi kävivät värit läpi ja pojan piti toistaa sanoja perästä. Nämä kaikki meni tosi hienosti.

Katotaan jälleen ensi käynnin jälkeen mitä mieltä on tämä psykologi. Lukihäiriö ongelma on yleinen, kaverin tytöllä todettiin se nyt syksyllä kun täytti 18 v. Oli itse koulussa sanonut, mut opet oli kintaalla viitannu. Jos sellainen havaitaan, niin hyvä kun testeihin mentiin. Itse olen aina sillä kannalla että jos ongelmaa löytyy niin se pitää päästä ajoissa hoitamaan, kuten junnun puheterapia tapauksessa. Nyt ollaan reilut 2 v. käyty enenmmän tai vähemmän säännöllisesti puheterapiassa.

Poika sanoi et tädin luona oli ihan kivaa, se on hyvä juttu se. Kertoilen kuulumisia aina välillä.

:wave:
 
Hei taas. Viime maanantaina koululla aloitti uusi erityisope, jonka luona poika kävi. Soitin hänelle sitten ja hänen ensivaikutelma oli että on reipas poika joka tulee reippaasti uuden ihmisen luo ja kertoo avoimesti itsestään. Lisäksi hänen mielestään poika osaa eskarilaiseksi hyvän määrän kirjaimia. Muutama äänne on vaikea. Mulle tuli tästä keskustelusta paljon levollisempi mieli kun psykologin käynnin jälkeen.

Keskiviikkona kävimme taas testeissä. Ilmeisesti tekevät sitä kypsyystestiä siellä. Valitettavasti mä en saa kysymyksiini vastauksia kun yritän kysellä ja minulla on se tunne että hän ei haluakaan vastailla tai kuulla mielipidettä. Koko ajan vain hokee kuinka kauan hän on tätä työtä tehnyt ja kyllä hän on ajan mittaan nähnyt kaikenlaista. Yhteistyö on minusta aika hankalaa kun ei ole avoimuutta. Hyvin oli kuitenkin mennyt se parituntinen, jonka poika oli siellä. Kaksi aikaa on vielä varattu.Mies käyttää seuraavan kerran, sanoi pitävänsä sitten vapaapäivän. Saa itsekin käsityksen millainen se psykologi on. Käydään nopeassa tahdissa siellä että saadaan lausunnot jne. ajoissa kun kohta on kuitenkin kouluun ilmoittautuminen.
 
meillä kanssa tyttö käy tekemässä tehtäviä. on käynyt kerran ja menee vielä toisen kerran. kouluun ollaan jo ilmoittauduttu. kysyin koulupsykologilta että onko mahdollista että ei aloitettaisi koulua ja vastaus oli että päätös on vanhempien. eli vanhempien ylitse ei kävellä. mutta on hyvä saada tietää missä pitää petrata ja treenata vielä. ennen syksyä.
 
Nyt eilen käytiin ja keskiviikkona. Eilen pidettiin kaksi eri jaksoa kun ehdotteli et tullaan vielä ensi viikollakin niin kysyin et käviskös tänään kun ei ole kiire mihinkään. Jälkimmäisessä teki sen kypsyystestin, mikä ilmeisesti suurimmalle osalle tehdään. Muuten testaili sitten jotain aivan muuta. Minulla on sellainen tunne että opettaja ajatteli että tehdään se testi vaan, mutta tämä tekikin jostain syystä jonkun tosi perusteellisen jutun. Oiskohan tekemisen puute, kalenteri oli tosi tyhjän näköinen... Nyt vielä täytetään lomakkeita ja mennään miehen kanssa hänen luokseen keskustelemaan. Poika menee samalla puheterapeutille ekaa kertaa. Eli kahden viikon päästä ollaan viisaampia. Kouluun ilmoittautuminen on ensi viikon perjantaina.
 
Heippa. Keskiviikkona poika meni puheterapeutille ja me samalla psykologin juttusille. Puheterapeutti kysyi käynnin jälkeen rivien välistä että miksiköhän tämä lapsi on jonoon laitettu, ei mitään vikaa puheessa. Eli ei jatkokäyntejä. =) Hieno juttu. Koulukypsyystestit oli menneet ihan keskitasolla, joku osio paremmin ja joku osio hieman huonommin mutta keskitasoa muuten. Eli ei esteitä kouluunmenolle. Psykologi sanoi että hieman on levottomuutta käsissä ja että kääntelee kirjaa kun tekee tehtäviä. Puheterapeutti taas sanoi että nätisti istui paikallaan ja kynäote hyvä. Koska me tunnetaan puheterapeutti juniorin käyntien takia jo vuosien takaa, luotan hänen osaamiseensa koska juniorille käynnit hänen luonaan ovat tuottaneet tulosta. Eli näin meillä. Luokkakaveri kävi myös puheterapeutilla joka sanoi saman diagnoosin tällekin. Kun kaverille kerroin niin hän ihmetteli et onko ne teillä (saman kunnan alueella asutaan, eri koulut) siellä tiukempia. Puheterapeuttikin tarkisti että onko tämän lapsen kohdalla päiväkodista tullut impulssia aiemmin että olis ns. jotain vikaa. Ja eihän sitä ole tullut. Ryhmää vetää nytkin ennen esikoulua vuosia vetänyt ope, joten kyllä hällä ammattitaitoa siltäkin puolelta on ja varmasti olisi sanonut, jos jotain hämminkiä olisi ollut.

Mutta poika ei ollut moksiskaan ja kouluun on 1 luokalle ilmoitettu, paperit pitää vain allekirjoittaa. Kooste testeistä tulee kun tulee, mutta nyt aiomme unohtaa tämän episodin ja keskittyä tiettyjen taitojen kehittämiseen, kun motoriikasta niin kovasti puhui tämä psykologi. Juuri tultiin hiihtämästä ja torstaina käytiin kisaamassa. Hienosti on koulussa oppinut hiihtoa, kun joka päivä hiihtävät. Lisäksi oppi kengän nauhojen sitomisenkin.

Kokemus sinänsä ei oikein tästä prosessista ollut niitä miellyttävämpiä ja tuntui autoon istuttaessa että aivan turhaan siellä on juostu, mutta onpanhan nyt todettu ettei mitään vikaa ole. Hauskaa kevään jatkoa ja tsemppiä muille samassa tilanteessa olleille ja oleville!
 
Vielä tähän palatakseni. Kävin viime viikolla open kanssa keskustelua ja hän sanoi että hän on liian herkkä laittamaan lapsia jonoon jos jotain on hänestä "pielessä", ennemmin ajoissa kun liian myöhään. Joulun jälkeen pojan kehitys ollut tosi hyvä ja erityisope oli teettänyt kaikilla eskareilla erään testin ja poika oli ollut paras äänteiden tunnistamisessa. Hieno homma ja nyt kaikilla on vankka usko että kyllä tästä koululainen tulee tästä meidän nuoresta herrasta.
 
Meidän poika oli testeissä ja löytyi jonkin sortin hahmotusvaikeus. Eskariin menemme uudelleen ja olenkin siitä tällä hetkellä ihan tyytyväinen. Poika ei tunne paljoa kirjaimia, ei osaa yhdistellä niitä ja juuri opitun kirjaimen unohtaa ihan vartissa. Miehelläni on lukihäiriö joten mitä luultavammin on perinyt vaikeuden isältään.

Pyörällä ajoa harjoittelemme kovasti. Tasapainon kanssa vähän ongelmia vaikka ilman apupyöriä ajellaankin jo jonkin verran.
 
Meidän kunnassa on eskarissa koulukypsyystesti kaikille halukkaille ja luulen, että kaikki ilmoittavat siihen lapsensa. En nyt tarkkaan muista mitä siinä oli, ainakin piirustusta analysoidaan ja paljon muuta. Syksyllä eskariin menevän pojan laitoin puheterapiaan, vaikkei terkkari ole sanonut asiasta mitään. Pojalla on hukassa tai osittain hukassa sekä s, r että l.
 
Meillä tulee nämä testit eteen junnunkin kohdalla. Hän on nyt 5 v. ja päiväkodissa vaihtuu ryhmä. Toimintaterapeutilla on käyty pari kertaa ja puheterapiassa reilut 2 v. Hänellä on se että ei meinaa malttaa olla paikallaan. Puheen tuotto on ikäisiään jäljessä. Mut eiköhän se siitä.
 

Yhteistyössä