Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Koulukiusaaminen on aina vanhempien syy ja vanhemmat voivat siihen aina vaikuttaa.
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="vieras, post: 9666693"]</p><p>Koulukiusaamisessa on mukana koko luokka </p><p>Joka kymmenes koululainen kärsii koulukiusaamisesta Suomessa. Tyttöjen ja poikien keskuudessa kiusaamista esiintyy lähes yhtä paljon, mutta se ilmenee eri tavoin. Tilanteessa on mukana koko luokka, ei vain kiusaaja ja hänen uhrinsa. Oppilaat omaksuvat erilaisia rooleja kiusaamista kohtaan; on apureita, vahvistajia, puolustajia ja ulkopuolisia. Viime vuonna Turun Yliopistossa väitellyt Christina Salmivalli tuo ryhmänäkökulman mukaan koulukiusaamisen tutkimiseen, ja muistuttaa, että myös tilannetta purettaessa kiusaamista tulisi tarkastella ryhmäilmiönä.</p><p></p><p></p><p>Tutkimusmenetelmänä toveriarviointi</p><p>Minkälainen oppilas kiusaa?</p><p></p><p>- Kiusaajat ovat usein koko luokan tasolla epäsuosittuja. Suurin osa oppilaista ei pidä kiusaajasta eikä siitä mitä tämä tekee, mutta sitten ryhmässä tilanne muuttuu. Vaikka asenne on kiusaamisen vastainen, ei sitä uskalleta osoittaa. Sen sijaan nämä oppilaat tulevat toimineeksi tässä porukassa ja esimerkiksi mennä seuraamaan tilannetta ja naureskella kiusaajan jutuille. Kiusaaja saattaa siis hyvinkin kuvitella olevansa suosittu ja ihailtu vaikka näin ei ole, Christina Salmivalli sanoo.</p><p></p><p></p><p>Miksi muut lähtevät kiusaamiseen mukaan?</p><p></p><p>Salmivallin mukaan kiusaamisen kohteeksi valikoituvat helpommin muita epävarmemmat ja aremmat oppilaat. Toisin kuin voisi kuvitella ulkoisella "poikkeavuudella", kuten ylipainolla tai silmälaseilla ei tunnu olevan niin suurta merkitystä kuin puolustuskyvyttömyydellä. - Uhrien käyttäytymisessä on erotettavissa kolme erilaista mallia. Osa uhreista pistää hanttiin kiusaajalle, osa taas alistuu ja rupeaa itkemään ja lähtee esimerkiksi kesken päivän pois koulusta. Kolmas tapa reagoida on esittää välinpitämätöntä kiusaamista ja kiusaajaa kohtaa ja tämä näyttäisi olevan se toimintatapa, joka varmimmin saa kiusaamisen loppumaan, Salmivalli kertoo.</p><p></p><p>Kun koulukiusaamisen tutkimus alkoi 70-luvulla, tutkimuksen kohteena olivat vain pojat, tyttöjen keskuudessa ei uskottu esiintyvät koulukiusaamista. Nykyään, kun on huomioitu myös epäsuora, manipulatiivinen aggressio kiusaamisen muotona on huomattu, että tytöt ja pojat kiusaavat lähes yhtä paljon. Erotuksena on se, että pojilla kiusaaminen on usein väkivaltaista muksimista ja tönimistä, tytöillä puolestaan juonimista ja juoruilua. </p><p></p><p>- On todella tärkeää, että kiusaamiseen puututaan niin kotona kuin koulussakin. Opettajan tulisi jatkuvasti viestittää oppilaille, että hän nyt ei ainakaan kiusaamista hyväksy. Vanhemmille kiusaamisesta kerrotaan hieman useammin kuin opettajalle, mutta läheskään aina edes vanhemmat eivät tiedä tilanteesta, Christina Salmivalli sanoo.</p><p></p><p>Opettajan lisäksi myös luokan muut oppilaat ovat ratkaisevassa asemassa koulukiusaamiseen puututtaessa. Itse kiusaajaan on Salmivallin mukaan vaikea vaikuttaa, mutta muilla oppilailla asenne on usein jo valmiiksi kiusaamisen vastainen. - Olisi tärkeää saada tämä hiljainen enemmistö, apurit ja kannustajat muuttamaan käyttäytymistään. Rohkaistaisi muiden asenteita ja käyttäytymistä niiden mukaisesti.</p><p></p><p></p><p>Kiusaajilla perhesuhteet usein kielteisiä</p><p>Kerran kiusaaja, aina kiusaaja?</p><p></p><p>Erilaiset roolit kiusaamistilanteessa:</p><p></p><p></p><p>Uhri = Systemaattisen, toistuvan ahdistelun kohteeksi joutuva oppilas. </p><p>Kiusaaja = Aloittaa kiusaamisen ja saattaa yllyttää tai jopa pakottaa muut mukaan kiusaamiseen. </p><p>Apuri = Mukana kiusaajan seuraajana tai avustajana. Ei aloita kiusaamista, mutta menee siihen helposti mukaan. </p><p>Vahvistaja = Antaa myönteistä palautetta kiusaajalle: on yleisönä, kannustaa kiusaajaa huudoin, nauraa kiusaajan kommenteille jne. </p><p>Puolustaja = Asettuu kiusatun oppilaan puolelle yrittämällä saada muut lopettamaan tai muutoin tukemalla kiusattua. </p><p>Ulkopuolinen = Ei puutu kiusaamistilanteeseen vaan pysyttelee sivummalla. Tulee kuitenkin hiljaisesti hyväksyneeksi kiusaamisen vaikka ei ole siinä mukana.</p><p></p><p>Christina Salmivalli on juuri nimitetty Suomen Akatemian tutkijatohtorin virkaan. Lisää tietoa koulukiusaamisesta ja keinoista puuttua siihen saa Christina Salmivallin kirjasta, Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä (Gaudeamus, 1998).</p><p>Takaisin</p><p></p><p></p><p></p><p></p><p>© Nettiradio Mikaeli / Auli Hyvönen 1999</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="vieras, post: 9666693"] Koulukiusaamisessa on mukana koko luokka Joka kymmenes koululainen kärsii koulukiusaamisesta Suomessa. Tyttöjen ja poikien keskuudessa kiusaamista esiintyy lähes yhtä paljon, mutta se ilmenee eri tavoin. Tilanteessa on mukana koko luokka, ei vain kiusaaja ja hänen uhrinsa. Oppilaat omaksuvat erilaisia rooleja kiusaamista kohtaan; on apureita, vahvistajia, puolustajia ja ulkopuolisia. Viime vuonna Turun Yliopistossa väitellyt Christina Salmivalli tuo ryhmänäkökulman mukaan koulukiusaamisen tutkimiseen, ja muistuttaa, että myös tilannetta purettaessa kiusaamista tulisi tarkastella ryhmäilmiönä. Tutkimusmenetelmänä toveriarviointi Minkälainen oppilas kiusaa? - Kiusaajat ovat usein koko luokan tasolla epäsuosittuja. Suurin osa oppilaista ei pidä kiusaajasta eikä siitä mitä tämä tekee, mutta sitten ryhmässä tilanne muuttuu. Vaikka asenne on kiusaamisen vastainen, ei sitä uskalleta osoittaa. Sen sijaan nämä oppilaat tulevat toimineeksi tässä porukassa ja esimerkiksi mennä seuraamaan tilannetta ja naureskella kiusaajan jutuille. Kiusaaja saattaa siis hyvinkin kuvitella olevansa suosittu ja ihailtu vaikka näin ei ole, Christina Salmivalli sanoo. Miksi muut lähtevät kiusaamiseen mukaan? Salmivallin mukaan kiusaamisen kohteeksi valikoituvat helpommin muita epävarmemmat ja aremmat oppilaat. Toisin kuin voisi kuvitella ulkoisella "poikkeavuudella", kuten ylipainolla tai silmälaseilla ei tunnu olevan niin suurta merkitystä kuin puolustuskyvyttömyydellä. - Uhrien käyttäytymisessä on erotettavissa kolme erilaista mallia. Osa uhreista pistää hanttiin kiusaajalle, osa taas alistuu ja rupeaa itkemään ja lähtee esimerkiksi kesken päivän pois koulusta. Kolmas tapa reagoida on esittää välinpitämätöntä kiusaamista ja kiusaajaa kohtaa ja tämä näyttäisi olevan se toimintatapa, joka varmimmin saa kiusaamisen loppumaan, Salmivalli kertoo. Kun koulukiusaamisen tutkimus alkoi 70-luvulla, tutkimuksen kohteena olivat vain pojat, tyttöjen keskuudessa ei uskottu esiintyvät koulukiusaamista. Nykyään, kun on huomioitu myös epäsuora, manipulatiivinen aggressio kiusaamisen muotona on huomattu, että tytöt ja pojat kiusaavat lähes yhtä paljon. Erotuksena on se, että pojilla kiusaaminen on usein väkivaltaista muksimista ja tönimistä, tytöillä puolestaan juonimista ja juoruilua. - On todella tärkeää, että kiusaamiseen puututaan niin kotona kuin koulussakin. Opettajan tulisi jatkuvasti viestittää oppilaille, että hän nyt ei ainakaan kiusaamista hyväksy. Vanhemmille kiusaamisesta kerrotaan hieman useammin kuin opettajalle, mutta läheskään aina edes vanhemmat eivät tiedä tilanteesta, Christina Salmivalli sanoo. Opettajan lisäksi myös luokan muut oppilaat ovat ratkaisevassa asemassa koulukiusaamiseen puututtaessa. Itse kiusaajaan on Salmivallin mukaan vaikea vaikuttaa, mutta muilla oppilailla asenne on usein jo valmiiksi kiusaamisen vastainen. - Olisi tärkeää saada tämä hiljainen enemmistö, apurit ja kannustajat muuttamaan käyttäytymistään. Rohkaistaisi muiden asenteita ja käyttäytymistä niiden mukaisesti. Kiusaajilla perhesuhteet usein kielteisiä Kerran kiusaaja, aina kiusaaja? Erilaiset roolit kiusaamistilanteessa: Uhri = Systemaattisen, toistuvan ahdistelun kohteeksi joutuva oppilas. Kiusaaja = Aloittaa kiusaamisen ja saattaa yllyttää tai jopa pakottaa muut mukaan kiusaamiseen. Apuri = Mukana kiusaajan seuraajana tai avustajana. Ei aloita kiusaamista, mutta menee siihen helposti mukaan. Vahvistaja = Antaa myönteistä palautetta kiusaajalle: on yleisönä, kannustaa kiusaajaa huudoin, nauraa kiusaajan kommenteille jne. Puolustaja = Asettuu kiusatun oppilaan puolelle yrittämällä saada muut lopettamaan tai muutoin tukemalla kiusattua. Ulkopuolinen = Ei puutu kiusaamistilanteeseen vaan pysyttelee sivummalla. Tulee kuitenkin hiljaisesti hyväksyneeksi kiusaamisen vaikka ei ole siinä mukana. Christina Salmivalli on juuri nimitetty Suomen Akatemian tutkijatohtorin virkaan. Lisää tietoa koulukiusaamisesta ja keinoista puuttua siihen saa Christina Salmivallin kirjasta, Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä (Gaudeamus, 1998). Takaisin © Nettiradio Mikaeli / Auli Hyvönen 1999 [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KISSA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Annabethin siskolle nimi!
Eilen 23:39
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Tunnetteko pyhyyttä metsässä ?
Eilen 22:36
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Suomi vs Venäjä, näkökulma
Eilen 18:48
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kilttimies ei käynyt omissa lakkiaisissa
Eilen 17:52
vierailija
13 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Venäläinen ystävyys?
Eilen 15:33
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Suomen Yleisradio ja vasemmisto haluavat rajoittaa sananvapautta
Eilen 15:20
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Teinillä "lelu"
Eilen 14:57
vierailija
3 Viestiä
Lapset ja teinit
8.
Suomen tämän kevään älykkäimmän ylioppilaan mielestä pakkoruåtsi on aivan turhaa ajanhukkaa
Eilen 14:31
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
50 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
Tänään 03:47
Aihe vapaa
3.
Runo itsemurhan tehneen muistoadressiin?
Latest: vierailija
Tänään 03:16
Aihe vapaa
4.
Top 2 ehdokkaat EU-vaaleissa ovat
Latest: vierailija
Tänään 03:01
Aihe vapaa
5.
Annabethin siskolle nimi!
Latest: vierailija
Tänään 02:33
Aihe vapaa
6.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 02:16
Aihe vapaa
7.
Minkalainen tyäöpaikka on FAZER`?
Latest: vierailija
Tänään 01:33
Aihe vapaa
8.
Oravamusiikkia
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 01:21
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Koulukiusaaminen on aina vanhempien syy ja vanhemmat voivat siihen aina vaikuttaa.
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu