Kotona jumissa

[Iskä hajalla]

Jo toistasataa viikonloppua putkeen lasten kans kotona aamusta iltaan. Joskus käy säkä ja pitää yhtäkkiä töihin. Toki on toisinaan hemmetin vaikiaa roudata yhtäkkiä lapset johonkin hoitopaikkaan.

Arkisin pitää laittaa vanhimmat kouluun ja hakia keskimmäinen iipeestä ajallaan + nuorin hoitopaikasta. Vanhin onki sitte oman onnensa nojas koulun jäläkeen. Kahtena arkipäivänä ei mun tartte hakia lapsia kotia,vaan "saan" olla töis vaikka yöhön... Jipii! Ei enää kiinnostaasi edes,mutta toisinaan pakko,kun ei muina päivinä kerkiä olla kauaa töis.
Tälle ei oo loppua näkyvis,ennenku lapset pärjää omillaan.
Sata muutaki asiaa on meillä päin hanuria.

Paanko vain kylymästi aikarajan,johon mennessä olosuhteet pitää "normalisoitua" vai mitä mä teen?

 

["katjuska"]

Oletko siis yksinhuoltaja? Voimia!

 

[Iskä hajalla]

Toistakymmentä vuotta oltu parisuhteessa ja yhteishuoltajuus on.

 

[Helmi S]

Miksi sitten tilanne on tuollainen?

 

["-p-"]

[QUOTE="katjuska";22651521]Oletko siis yksinhuoltaja? Voimia![/QUOTE]

asiasta sadanteen, miksiköhän tällä palstalla ei _ikinä_ toivoteta voimia naispuoliselle yksinhuoltajalle, vaan ennemminkin haukutaan? miespuolista yksinhuoltajaa kyllä pidetään sankarina.

 

[Iskä hajalla]

Miksi sitten tilanne on tuollainen?

Vaimon pitää saada tehdä mieleistään työtä...
Mun tulojen varassa kuitenkin todellisuudessa ollaan,joten olen jumissa myös työssäni.

 

[halipupu harmaana]

Täytyy tässä vaan taas ihmetellä, että miksi ihmiset tekee paljon lapsia, jos eivät tajua sitä kuinka paljon lapset sitä ja moneksi vuodeksi? Miksi olet ap viikonloput lasten kanssa kotona? Miksi ette käy missään?

 

[sen aika on ohi]

[QUOTE="-p-";22651647]asiasta sadanteen, miksiköhän tällä palstalla ei _ikinä_ toivoteta voimia naispuoliselle yksinhuoltajalle, vaan ennemminkin haukutaan? miespuolista yksinhuoltajaa kyllä pidetään sankarina.[/QUOTE]

Naisia arvostetaan muutenkin jo liikaa.

 

["Poikia3"]

No eihän tuollainen tilanne ole mitenkään reilu.

Meillä 3 poikaa, eskarilainen, tokaluokkalainen ja 7-luokkalainen. Aamuisin minä huolehdin lapset koulutaipaleelle ja eskarilaisen eskariin. Ehdin töihin sitten viimeistään 9.30 tokaluokkalaisen ysin aamuina ja noin varttia vaille 9, kasin aamuina. Mies sitten vuorostaan hakee lapset, kun minä ne aamuisin vien.

Meillä mies ei aja autoa, joten harrastuksiin ja synttäreille kuskaaminen kaatuu minun niskaani, samoin ruokaostosten teko, mutta mies sitten vuorostaan laittaa ruokaa, siivoaa ja pesee pyykkiä.

Meillä kummallakin on lupa kerran viikossa tehdä iltaisin mitä tykkää kysymättä toisen lupaa, muutoin sitten pyritään olemaan kotona.

Minusta olisi ison keskustelun paikka teillä. Niin ja meillä isomman tilipussin kotiin tuon minä.

 

[Helmi S]

Vaimon pitää saada tehdä mieleistään työtä...
Mun tulojen varassa kuitenkin todellisuudessa ollaan,joten olen jumissa myös työssäni.

Miten mikään työ voi viedä niin paljon aikaa?
Miten vaimosi perustelee "oikeutensa" jättää kaiken sinun vastuullesi? Mä en ihan ymmärrä, miten tilanne voi olla tollainen. Jotain ratkaisuahan tohon pitäisi saada.

 

["poikia3"]

Miten mikään työ voi viedä niin paljon aikaa?
Miten vaimosi perustelee "oikeutensa" jättää kaiken sinun vastuullesi? Mä en ihan ymmärrä, miten tilanne voi olla tollainen. Jotain ratkaisuahan tohon pitäisi saada.

Musta tuo tilannehan on ihan täysin tavallinen, mutta vain toisin päin. Että mies on se, joka tekee pitkää päivää ja vaimo pyörittää arjen.

Meillä me molemmat olemme asiantuntijatehtävissä, ja tämä vaatii kyllä jatkuvasti venymistä, mutta ei onnistuisi kyllä jos me molemmat emme kykenisi joustamaan, ja hoitamaan omaa osuuttamme myöskin kotona.

 

[Iskä hajalla]

Täytyy tässä vaan taas ihmetellä, että miksi ihmiset tekee paljon lapsia, jos eivät tajua sitä kuinka paljon lapset sitä ja moneksi vuodeksi? Miksi olet ap viikonloput lasten kanssa kotona? Miksi ette käy missään?

Yksi lapsi olis mulle riittäny... Toinen tuli kiristämällä ja kolmas vahinkona. Minä,jos joku,tiedän/olen aina tiennyt,paljonko lapset sitoo.
Kuten tosesin aloituksessa: Sata muutakin ongelmaa on.

Miksi olen kotona: Täälä on hevosista alakaen kaikenlaista hoidettavaa ja ei mulla oo paikka mihinkä mennä. Joka neljäs viikonloppu olen velvollinen lähtemään puhelinsoitosta töihin milloin tahansa -> ei kannata roudata lapsia mihinkään,kun joutuu vaan pahemmin kuseen.

 

[Iskä hajalla]

Miten mikään työ voi viedä niin paljon aikaa?
Miten vaimosi perustelee "oikeutensa" jättää kaiken sinun vastuullesi? Mä en ihan ymmärrä, miten tilanne voi olla tollainen. Jotain ratkaisuahan tohon pitäisi saada.

Yrittäjä.

Se mitään perustele ja väitää aina joutuvansa kuitenki vastaamaan kaikesta.
Eihän näin aina ole ollut.
Vuosia taaksepäin oli vasta kaks lasta ja vaimolla normi-päivätyö: Heleppoa ku heinänteko!

 

[***]

Yksi lapsi olis mulle riittäny... Toinen tuli kiristämällä ja kolmas vahinkona. Minä,jos joku,tiedän/olen aina tiennyt,paljonko lapset sitoo.
Kuten tosesin aloituksessa: Sata muutakin ongelmaa on.

Miksi olen kotona: Täälä on hevosista alakaen kaikenlaista hoidettavaa ja ei mulla oo paikka mihinkä mennä. Joka neljäs viikonloppu olen velvollinen lähtemään puhelinsoitosta töihin milloin tahansa -> ei kannata roudata lapsia mihinkään,kun joutuu vaan pahemmin kuseen.

Toivottavasti lapsenne eivät koskaan kuule miten he ovat saaneet alkunsa...
Kannattaisi varmaan ihan aloittaa siitä, että vähentäisitte velvollisuuksia, eli kaikki eläimet pois. Joka neljän viikonloppu ei voi vangita teitä kotiin, jäähän siihen aika monta viikonloppua väliin. Millaisia päiviä vaimosi tekee?

 

[tasa-arvon nimissä]

Jätä se sika.

 

[Iskä hajalla]

[QUOTE="poikia3";22651784]Musta tuo tilannehan on ihan täysin tavallinen, mutta vain toisin päin. Että mies on se, joka tekee pitkää päivää ja vaimo pyörittää arjen.

Ei tämmöstä oo kyllä kenelläkää. Sossuämmät veis lapset,jos tietääs kuinka järjetööntä on touhu.

Meillä me molemmat olemme asiantuntijatehtävissä, ja tämä vaatii kyllä jatkuvasti venymistä, mutta ei onnistuisi kyllä jos me molemmat emme kykenisi joustamaan, ja hoitamaan omaa osuuttamme myöskin kotona.[/QUOTE]

Vaimon firma ei toimi ilman yrittäjää... ja mulla on paljon töitä,joita ei mitenkää pysty jättää kesken.

 

[Helmi S]

Yrittäjä.

Se mitään perustele ja väitää aina joutuvansa kuitenki vastaamaan kaikesta.
Eihän näin aina ole ollut.
Vuosia taaksepäin oli vasta kaks lasta ja vaimolla normi-päivätyö: Heleppoa ku heinänteko!

Niin joo, yrittäjät taitaa olla oma lukunsa.
Silti, tiedostaako vaimosi, kuinka hajalla ja väsynyt tilanteeseen olet?
Jotkut pelisäännöt pitäis laatia, sulle omaa aikaa jne. Joku kirjoitti, että tuo tilanne on ihan tavallinen, mutta toisin päin ja nainen hoirtaa arjen. Joo, mutta ainakin tietämissäni tapauksissa nämä naiset ottavat aina vastapainoksi viikonlopun silloin tällöin omaa aikaa ihan omissa menoissaan. Väsyneitä tilanteeseen ovat silti, mutta se tuo jo vähän balanssia, että saa siten taas voimia siihen arkeen.
Mites edes aluksi joku harrastus, jossa käyt vaikka tiettyinä aikoina eikä siitä jousteta?

 

[Helmi S]

Niin, ja tosiaan ne hevoset jne. Onko ne siis sinun?

 

["vieras"]

Mun mies on yrittäjä ja on käytännössä aina töissä ja kun on kotona niin on aika poikki. meillä on kuitenkin 6 lasta ja pääsääntöisesti menee hyvin. Sen olen (ehkä kantapäänkin kautta) oppinut et jos jotain haluaa niin se pitää toteuttaa toiselta lupia kyselemättä. Esim viime kesänä nautin todella kun olin lämmintä. Käytiin monta kertaa viikossa uimassa jne.

Sulla pitää miettiä mitä haluat ja miten sen toteutat. Kukaan ei tule sulle sanomaan et onpas sulla vaikeaa et minä voin ottaa osan vastuusta. Ei edes vaimosi.
Minkä ikäisiä lapsesi on? Eikö heillä ole kavereita tai sukulaisia mihin saisit välillä heidät päiväksi tai jopa yöksi kylään (kaikki vaikka eripaikkoihin) ? Mieti mitä haluat ja voit tehdä lasten kanssa yhdessä? Menkää luistelemaan, pulkkamäkeen, uimaan jne. Siitä saa aika paljon itselleenkin kun vaan jaksaa sen vaivan että lähtee.

Ja on mullakin niitä päiviä milloin mistään ei tule mitään. Sitä vaan itkee ja raivoaa et miksi tää on tämmöistä. Et minunko nuo pitää yksin kasvattaa ilman apua ja tukea. Ja et miksi se olen minä jonka pitää aina vaan jaksaa.

 

[Keittiönoita]

Paanko vain kylymästi aikarajan,johon mennessä olosuhteet pitää "normalisoitua" vai mitä mä teen?

Noin mä varmaan tekisin. Tai no lieventäisi vähän eli keskustelun paikka. Jos te eroaisitte, vaimosi pitäisi jostain löytää niitä viikonloppuja lastensa tapaamiseen, joten eiköhän hän pystyisi järjestelemään niitä jo nyt, jos tahtoa vaan riittävästi on. Yrittäjänä tiedän, että töitä tehdään kun niitä on, mutta jos tulisi pakkotilanne valita aikaa lapsille vai työ, niin sitten alkaisi järjestelyt sitä varten, että aikaa lapsille löytyy.

 

[Iskä hajalla]

Niin, ja tosiaan ne hevoset jne. Onko ne siis sinun?

Hevoset on yhteisiä ja kukaan ei niitä enää meillä "käytä",kun ei kerkiä tai jaksa. Joo ei oo järkeä. Shettis on myös ja se on vanhimman flikan "oma" Neiti keksii milloin mitäki tekosyitä,ettei tarvi ponilla mitään tehdä ja monttuunkaan ei anna laittaa.

Hevosilla käy onneksi puolituttuja ratsastamas joskus,etteivät täysin mee pilalle.

 

[***]

Hevoset on yhteisiä ja kukaan ei niitä enää meillä "käytä",kun ei kerkiä tai jaksa. Joo ei oo järkeä. Shettis on myös ja se on vanhimman flikan "oma" Neiti keksii milloin mitäki tekosyitä,ettei tarvi ponilla mitään tehdä ja monttuunkaan ei anna laittaa.

Hevosilla käy onneksi puolituttuja ratsastamas joskus,etteivät täysin mee pilalle.

Minkäs ikäisiä ne lapset ovat, kun jo oma hevonenkin on, ja tekosyyt?

 

[Iskä hajalla]

Niin joo, yrittäjät taitaa olla oma lukunsa.
Silti, tiedostaako vaimosi, kuinka hajalla ja väsynyt tilanteeseen olet?
Jotkut pelisäännöt pitäis laatia, sulle omaa aikaa jne. Joku kirjoitti, että tuo tilanne on ihan tavallinen, mutta toisin päin ja nainen hoirtaa arjen. Joo, mutta ainakin tietämissäni tapauksissa nämä naiset ottavat aina vastapainoksi viikonlopun silloin tällöin omaa aikaa ihan omissa menoissaan. Väsyneitä tilanteeseen ovat silti, mutta se tuo jo vähän balanssia, että saa siten taas voimia siihen arkeen.
Mites edes aluksi joku harrastus, jossa käyt vaikka tiettyinä aikoina eikä siitä jousteta?

Tietää hajallisuuteni tason aika hyvin. Täälä olen vattuuntuneena lasten kanssa aina odottamassa,kun hän tulee töistä kotiin ja annan toki näkyä ja kuulua,etten ole tyytyväinen.

Mä mitää harrastusta voi ottaa ja mielekästä tekemistä olis kotona ylinkyllin,kun olis vain mahdollista tehdä.

 

[Helmi S]

Hevoset on yhteisiä ja kukaan ei niitä enää meillä "käytä",kun ei kerkiä tai jaksa. Joo ei oo järkeä. Shettis on myös ja se on vanhimman flikan "oma" Neiti keksii milloin mitäki tekosyitä,ettei tarvi ponilla mitään tehdä ja monttuunkaan ei anna laittaa.

Hevosilla käy onneksi puolituttuja ratsastamas joskus,etteivät täysin mee pilalle.

Sitä ajatusta kannattais ehkä kypsytellä, jos niistä hevosista luopuis. Iso päätös, mutta vois olla helpotus, kun ne ei enää sitoisi. Riippuu varmaan aika paljon siitä, kuinka kypsä tilanteeseen todella olet. Yksi läheinen luopui jokin aika sitten hevosistaan, yhden säästi ja se muutti toisen hoitoon. Eikä ole katunut.

 

[Helmi S]

En mä taida mitään osata sanoa muuta kuin toivottaa jaksamista ja parannusta tilanteeseen.