Kotitöistä...

[Avutonko?]

Te, jotka myös joudutte tekemään kotitöitä vauvan ollessa hereillä, keskeytättekö heti jos vauva kitisee esim. sitterissä tai viltin päällä lattialla? Itse käyn antamassa leluja, juttelen ja laulan, mutta välillä tyttö pitää semmoista jatkuvaa pientä rähinää, etten saisi koko päivänä mitään tehtyä, jos heti menisin viihdyttämään. Kun vauva on kantoliinassa, voi tietty jotain tehdä, mutta on aika vaikea esim. tiskata, kun ei suunnilleen ylety tiskialtaaseen ilman että vauvakin kastuu... selkäpuolelle en saa ainakaan ilman apua vauvaa sidottua. Joskus, kun antaa vauvan vaan rähistä itsekseen, se jonkun ajan päästä lopettaa kitinän ja alkaa leikkiä itsekseen. Joskus taas alkaa kunnon huuto, silloin menen tietysti ottamaan syliin. Leikin kyllä myös välillä vauvan kanssa, luen ja loruttelen, mutta pakko on välillä kotihommiakin tehdä, kun mies ei työnsä takia ole paljoa kotona. Tunnen siis syyllisyyttä, kun vauva kiukuttelee, koska ajattelen, että se johtuu siitä, etten tarpeeksi pidä hänelle seuraa. Tyttö on jo yli 6kk eikä enää nuku kovin pitkiä päiväunia. Kuinka paljon teillä lapset kitisevät päivisin? Onko teillä muilla samanlaisia ongelmia kotitöiden kanssa ja miten olette ne ratkaisseet?

 

[kyllä]

meillä on aika vaativa 4kk, kokoajan pitäis pitää seuraa, joskus leikkii hetken yksinään mutta muutoin hänelle pitäis jutella jatkuvasti, olen tämän hoitanut niin että teen töitä niinkauan kun vauva rupee itkemään, en siis vastaa jokaiseen kitinään, vaan vasta sitten kun on oikea hätä. En koe olevani huono äiti, silloin koen olevani huono jos en saa tehtyä kaikkia kotitöitä. Olen toki myös paljon vauvan kanssa. Joskus tiskaan tms. niin että vauva seuraa sitterissä, siinä pysyy tyytyväisenä jos vain jaksan höpötellä kokoajan.

 

[Tp]

Ensimmäisen vauvan kanssa sitä oli tietysti vapaampi reagoimaan kitinöihin ja parkuun, mutta kun on toinenkin lapsi hoidettavana niin aina ei pääse hätiin vaikka vauva huutaa täyttä kurkkua. Jos on esikoisella (pieni ikäero) syöminen tai muu hoitohomma kesken niin ei auta kuin antaa vauvan huutaa ja odottaa vuoroaan. Olen myös huomannut että esikoiselle on tärkeää huomata ettei häntä jätetä yksin jos vauva kutsuu, vaan vauva joutuu yhtälailla jakamaan äidin huomion. Ollaankin vältytty mustasukkaisuudelta aika hyvin, ehkä juuri tuon ansiosta.

 

[minä]

Vauva 4 kk ja toisinaan on pakko antaa kitistä ja kiukutella yksinään. En saisi mitään tehtyä, jos vastaisin jokaiseen kiukutukseen. Jos äityy itkuksi, niin sitten riennän luokseen ja otan syliin. Pakkohan lapsen on osata olla pieniä aikoja omissa oloissaankin. Meillä vauva viihtyy erityisen hyvin sängyllä katsellen iloisen väristä mobilea. Höpisen aika paljon kaikkea vauvalle, mutta olenkin aika puhelias luonteeltani muutenkin.

 

[Aatos]

Meillä myös paljon seuraa vaativa vauva. Pakko vain välillä antaa kitistä. Sitten tulee paha mieli, jos ylösnostaessa huomaa esim. röyhtäisyn tulevan ja tietää, että se aiheutti hankalan olon enkä nostanut aikaisemmin Mutta mahdotonta olisi koko ajan vain pitää seuraa vauvalle. Ollut muutenkin kovasti kannettava versio kun ollut paljon allergioita ja muuta vaivaa. On ehtinyt kyllä sylissä olla ja paljon. Useimmiten juttelen vauvalle samalla kun teen muita hommia, jos vaikuttaa ärtyneeltä. Laulaminen on myös ehdoton hiljentäjä. Sitä teen ja paljon.