Kotitöistä purkautuminen:D

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vvsp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vvsp

Vieras
Voi helvetti, että kaatui juuri kuppi ihan täysin.

Olen meillä se, joka enimmäkseen kokkailee, pesee pyykit ja yritän aina iltaisin jotain pientä raivailuja suorittaa asunnossa.
Esimerkkinä tänä viikonloppuna mies oli kännäilemässä perjantaina ja lauantaina väänsin hänelle tuhdin krapulaaamupalan ja keitin kahvit. Illalla kasasin ostamamme allaskaapin.
Tänään olen pessyt kolme koneellista pyykkiä, tiskannut kasan tiskeistä ja lajitellut meidän sukat. Mies alkoi kyselemään koska tehdään ruokaa ja sanoin, että voitaisiin pikaisesti siivota täällä. Imuroida, vaihtaa lakanat ja tiskata.
Aloitin asunnon raivaamisen tavaroista, jotta voisi helpommin imuroida. Mies otti lakanat sängystä pois (vaikeimman kautta, aivan kuin yrittäisi tappaa aikaa vain, tästä hälle huomautinkin naureskellen että miksi teet sen noin hirveän vaikeasti ja näytin miten se on fiksumpi tehdä) ja vei peitot yms parvekkeelle tuulettumaan. Olin raivannut asunnon kun hän alkoi huomauttamaan, että vois varmaan ostaa toisen yöpöydän kun tuo toinen ei riitä. Sanoin että voin raivata siitä omia kamoja pois, niin saat sun kamoille tilaa, niin ei tartte ostaa toista yöpöytää. Ei hällä sellaista tavaraa kauheasti ole, jota yöpöydän laatikossa säilyttelisi edes mutta olin kuitenkin vallannut sen turhilla kamoillani joten ihan hyvä se oli siivotakin.

Raivasin laatikkoa ja mies rapsutteli kissaa siinä vieressä, sanoin naureskellen että noniin nyt loppu kissan rapsuttelu ja alat siivoskelee. Sit hän meni vaatehuoneeseen ja alkoi pohtimaan miten pyykkikorin saisi kiinnitettyä niin, ettei se aina lässähtäisi.
Tuossa vaiheessa olin saanut raivattua yöpöydän laatikon ja aloitin imuroimisen. Imuroin asuntoa ja ukko kasteli kukkasia, meni keittiöön hääräilemään jotain ja itse menin hetken päästä hänen perässä keittiöön hakee siivouskomerosta imurin suutinta. Mies oli siellä nyppimässä yhdestä rehustaan lehtiä irti, ja menin hänen luokse, otin hänestä kevyen haliotteen ja naureskelin että voitaisko nyt vaan siivota ja teet tuota sitten joskus toisten. Sit hän oli, että eihän täällä ole mitään siivottavaa, odotan että saat imuroitua niin tulen pyyhkimään pölyjä. Sanoin, että no voisit vaikka aloittaa tiskaamisen, tulen auttamaan kun saan imuroitua loput asunnosta. Mies siihen sitten, että niitä on niin vähän ettei niissä pitkään nokka tuhise.
Jatkan imuroimista ja kun tulen takaisin niin hän lajittelee ostoskuittejaan, jotka on lojunut viikkotolkulla keittiön yhdellä penkillä.
Siinä vaiheessa mua alkoi jo vituttamaan. Aloitin tiskaamisen ja hän ilmeisesti huomasi, että mua alkoi vituttamaan.
Totesin, että mä olen tänään pessyt pyykkiä monta koneellista ja tiskannutkin, että musta tuntuu että sä vaan kuhnailet ja odotat että siivoan koko asunnon yksinäni.

Tästä sitten tuli kiva riita ja hän alkoi haukkumaan mua hirveäksi nalkuttajaksi ja tyranniksi.

Miehen tämän viikon saldo: hän tiskasi perjantaina pikaisesti, tänään vaihtanut sängystä lakanat, auttanut kahden lakanan vetämisessä, lajitellut kuittinsa ja suutuspäissään pessyt kylpyhuoneen kun ilmeisesti halusi vetäytyä vitutuksessaan jonnekin pois mun nalkutuksen ulottumattomiin.

Siis ihan oikeasti ja sit mua vittu haukutaan hirveäksi tyranniksi ja että nalkutan. Onko ihme, että alkaa vituttaa se että itse siivoaa tehokkasti ja toinen alkaa piipertää jotain omiaan.

Sama juttu melkein joka kerta kun siivotaan, aina keksii jotain aikaavievää pientä piipertävää tekemistä. Ja sit ei ymmärtänyt kun yritin selittää että mä koen että hän yrittää vitkutella ja odotat että mä siivoan koko asunnon sillä aikaa kun piipertelet.
 
Voi helvetti, että kaatui juuri kuppi ihan täysin.

Olen meillä se, joka enimmäkseen kokkailee, pesee pyykit ja yritän aina iltaisin jotain pientä raivailuja suorittaa asunnossa.
Esimerkkinä tänä viikonloppuna mies oli kännäilemässä perjantaina ja lauantaina väänsin hänelle tuhdin krapulaaamupalan ja keitin kahvit. Illalla kasasin ostamamme allaskaapin.
Tänään olen pessyt kolme koneellista pyykkiä, tiskannut kasan tiskeistä ja lajitellut meidän sukat. Mies alkoi kyselemään koska tehdään ruokaa ja sanoin, että voitaisiin pikaisesti siivota täällä. Imuroida, vaihtaa lakanat ja tiskata.
Aloitin asunnon raivaamisen tavaroista, jotta voisi helpommin imuroida. Mies otti lakanat sängystä pois (vaikeimman kautta, aivan kuin yrittäisi tappaa aikaa vain, tästä hälle huomautinkin naureskellen että miksi teet sen noin hirveän vaikeasti ja näytin miten se on fiksumpi tehdä) ja vei peitot yms parvekkeelle tuulettumaan. Olin raivannut asunnon kun hän alkoi huomauttamaan, että vois varmaan ostaa toisen yöpöydän kun tuo toinen ei riitä. Sanoin että voin raivata siitä omia kamoja pois, niin saat sun kamoille tilaa, niin ei tartte ostaa toista yöpöytää. Ei hällä sellaista tavaraa kauheasti ole, jota yöpöydän laatikossa säilyttelisi edes mutta olin kuitenkin vallannut sen turhilla kamoillani joten ihan hyvä se oli siivotakin.

Raivasin laatikkoa ja mies rapsutteli kissaa siinä vieressä, sanoin naureskellen että noniin nyt loppu kissan rapsuttelu ja alat siivoskelee. Sit hän meni vaatehuoneeseen ja alkoi pohtimaan miten pyykkikorin saisi kiinnitettyä niin, ettei se aina lässähtäisi.
Tuossa vaiheessa olin saanut raivattua yöpöydän laatikon ja aloitin imuroimisen. Imuroin asuntoa ja ukko kasteli kukkasia, meni keittiöön hääräilemään jotain ja itse menin hetken päästä hänen perässä keittiöön hakee siivouskomerosta imurin suutinta. Mies oli siellä nyppimässä yhdestä rehustaan lehtiä irti, ja menin hänen luokse, otin hänestä kevyen haliotteen ja naureskelin että voitaisko nyt vaan siivota ja teet tuota sitten joskus toisten. Sit hän oli, että eihän täällä ole mitään siivottavaa, odotan että saat imuroitua niin tulen pyyhkimään pölyjä. Sanoin, että no voisit vaikka aloittaa tiskaamisen, tulen auttamaan kun saan imuroitua loput asunnosta. Mies siihen sitten, että niitä on niin vähän ettei niissä pitkään nokka tuhise.
Jatkan imuroimista ja kun tulen takaisin niin hän lajittelee ostoskuittejaan, jotka on lojunut viikkotolkulla keittiön yhdellä penkillä.
Siinä vaiheessa mua alkoi jo vituttamaan. Aloitin tiskaamisen ja hän ilmeisesti huomasi, että mua alkoi vituttamaan.
Totesin, että mä olen tänään pessyt pyykkiä monta koneellista ja tiskannutkin, että musta tuntuu että sä vaan kuhnailet ja odotat että siivoan koko asunnon yksinäni.

Tästä sitten tuli kiva riita ja hän alkoi haukkumaan mua hirveäksi nalkuttajaksi ja tyranniksi.

Miehen tämän viikon saldo: hän tiskasi perjantaina pikaisesti, tänään vaihtanut sängystä lakanat, auttanut kahden lakanan vetämisessä, lajitellut kuittinsa ja suutuspäissään pessyt kylpyhuoneen kun ilmeisesti halusi vetäytyä vitutuksessaan jonnekin pois mun nalkutuksen ulottumattomiin.

Siis ihan oikeasti ja sit mua vittu haukutaan hirveäksi tyranniksi ja että nalkutan. Onko ihme, että alkaa vituttaa se että itse siivoaa tehokkasti ja toinen alkaa piipertää jotain omiaan.

Sama juttu melkein joka kerta kun siivotaan, aina keksii jotain aikaavievää pientä piipertävää tekemistä. Ja sit ei ymmärtänyt kun yritin selittää että mä koen että hän yrittää vitkutella ja odotat että mä siivoan koko asunnon sillä aikaa kun piipertelet.

"äkkiä sulle,mullesulle,mulle.Loput kauppaan takaisin!Eihän tuosta tule lasta eikä paskaa,niinkuin ei sen entisen muijan synnytyksestä!"
 
Viimeksi muokattu:
Tilanne näyttää olevan todella yksinkertainen! Monet naiset, niin kuin sinäkin ajattelevat, että asiat tehdään silloin oikein, kun ne tehdään naisen ajattelemalla tavalla, naisen ajattelemassa järjestyksessä ja naisen ajattelemassa ajankohdassa.

Tuosta kaavasta, jos poiketaan, niin mikään ei mene kuitenkaan oikein, joten sama kun ei edes yritä tehdä mitään.
 
Tilanne näyttää olevan todella yksinkertainen! Monet naiset, niin kuin sinäkin ajattelevat, että asiat tehdään silloin oikein, kun ne tehdään naisen ajattelemalla tavalla, naisen ajattelemassa järjestyksessä ja naisen ajattelemassa ajankohdassa.

Tuosta kaavasta, jos poiketaan, niin mikään ei mene kuitenkaan oikein, joten sama kun ei edes yritä tehdä mitään.

Jos mulle sanotaan, että siivotaan nopeasti niin päästään tekemään ruokaa, niin se tarkoittaa sitä että siivotaan eikä ihmetellä jotain muttereita tai tehdä muita piiperryksiä jotka eivät vaikuta asunnon siisteyteen - ne piiperrykset voi tehdä muulloin.
Ja kun toiselle sanoo kahdesti, kun ei ensin keksi muka mitä voisi siivota, että no tiskaa vaikka ja sit kun tulee myöhemmin takaisin keittiöön niin toinen lajittelee kauppakuitteja ja tiskit on edelleen tiskaamatta- niin voiko kauhean yllätyksenä tulla että toinen kokee toisen vitkuttelevan?
Vähän sama juttu, jos aloitetaan siivoaminen ja sit toinen imuroi ja hääräilee ympäriinsä ja itse alkaisin kiilottelemaan korujani...
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;10815028:
Jos mulle sanotaan, että siivotaan nopeasti niin päästään tekemään ruokaa, niin se tarkoittaa sitä että siivotaan eikä ihmetellä jotain muttereita tai tehdä muita piiperryksiä jotka eivät vaikuta asunnon siisteyteen - ne piiperrykset voi tehdä muulloin.
Jasså! Ymmärsinköhän oikein? Kun: "Mies alkoi kyselemään koska tehdään ruokaa", niin sekin tarkoitti siivoamista. Hmm… vaikuttaa kyllä yksinkertaiselta - melkein yhtä yksinkertaiselta kuin joidenkin miesten ajatus että nälkä lähtee syömällä ja akka juomalla!
 
Jos molemmat käytte töissä, pitäisi myös kotityöt tehdä tasapuolisesti. Jakakaa vastuualueet joita suoritatte pitkin viikkoa, ettei sitä hirmu kaaosta ja raivaamisen tarvetta edes synny.
 
Tilanne näyttää olevan todella yksinkertainen! Monet naiset, niin kuin sinäkin ajattelevat, että asiat tehdään silloin oikein, kun ne tehdään naisen ajattelemalla tavalla, naisen ajattelemassa järjestyksessä ja naisen ajattelemassa ajankohdassa.

Tuosta kaavasta, jos poiketaan, niin mikään ei mene kuitenkaan oikein, joten sama kun ei edes yritä tehdä mitään.

Niin miehinen ajatusmaailma. Miksi siivota ollenkaan, kun sotkua tulee joka tapauksessa. Monet miehet ovat kotonaan oppineet, ettei mitään tarvitse tehdä. Naiset hoitaa ruoan ja siivouksen. Mikä siinä on niin vaikeaa opetella perussiisteyden ylläpito? Se ei kuitenkaan vie kuin muutamia minuutteja päivästä? Tässäkin ap:n mies ei tekisi muuta kuin makaisi krapulassa naisen passattavana, sekö sitten on sun mielestäs oikea tapa toimia? Voi kiesus sentään :(
 
Viimeksi muokattu:
Sit hän oli, että eihän täällä ole mitään siivottavaa, odotan että saat imuroitua niin tulen pyyhkimään pölyjä. Sanoin, että no voisit vaikka aloittaa tiskaamisen, tulen auttamaan kun saan imuroitua loput asunnosta. Mies siihen sitten, että niitä on niin vähän ettei niissä pitkään nokka tuhise.
Jatkan imuroimista ja kun tulen takaisin niin hän lajittelee ostoskuittejaan, jotka on lojunut viikkotolkulla keittiön yhdellä penkillä.
Siinä vaiheessa mua alkoi jo vituttamaan. Aloitin tiskaamisen ja hän ilmeisesti huomasi, että mua alkoi vituttamaan.
Totesin, että mä olen tänään pessyt pyykkiä monta koneellista ja tiskannutkin, että musta tuntuu että sä vaan kuhnailet ja odotat että siivoan koko asunnon yksinäni.

Tästä sitten tuli kiva riita ja hän alkoi haukkumaan mua hirveäksi nalkuttajaksi ja tyranniksi.

Miehen tämän viikon saldo: hän tiskasi perjantaina pikaisesti, tänään vaihtanut sängystä lakanat, auttanut kahden lakanan vetämisessä, lajitellut kuittinsa ja suutuspäissään pessyt kylpyhuoneen kun ilmeisesti halusi vetäytyä vitutuksessaan jonnekin pois mun nalkutuksen ulottumattomiin.

Siis ihan oikeasti ja sit mua vittu haukutaan hirveäksi tyranniksi ja että nalkutan. Onko ihme, että alkaa vituttaa se että itse siivoaa tehokkasti ja toinen alkaa piipertää jotain omiaan.

Sama juttu melkein joka kerta kun siivotaan, aina keksii jotain aikaavievää pientä piipertävää tekemistä. Ja sit ei ymmärtänyt kun yritin selittää että mä koen että hän yrittää vitkutella ja odotat että mä siivoan koko asunnon sillä aikaa kun piipertelet.

Höh, no sinä olet hirveä nalkuttaja, tai ainakin määräilijä ja mikromanageeraaja. Mieshän teki useita siivous/kunnossapitoyritelmiä, mutta sinä menit keskeyttämään ne tai ainakin kritisoimaan.

Minä aina ihmettelen miksi joku ylpeilee että on pessyt xx koneellista pyykkiä - konehan ne pesee!

Jos haluat, että toinen tekee jotain kotitöitä, niin tehkää lista ja työnjako, ja anna hänen tehdä omat hommansa omassa tahdissaan. Mitä sinä menit marttyyrina tiskaamaan, jos hän oli jo hommaan aikomassa ja ilmeisesti tiskien määräkin oli vähäinen? Ja pesi vielä kylpyhuoneenkin, ihan kohtuullista. Jos et halua siivota koko taloa niin älä siivoa, vaan sovi miehen kanssa työnjako ja annat hänen hoitaa ne omat hommansa sovittuun kellonaikaan/päivään mennessä ilman että menet yhtään sorkkimaan väliin.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja konepesijä;10815199:
Minä aina ihmettelen miksi joku ylpeilee että on pessyt xx koneellista pyykkiä - konehan ne pesee!
QUOTE]

Lajittelen likapyykin jo ennen pesua kahteen koriin: toiseen valkoiset ja toiseen muut. Kaikki meidän perheessä eivät erota valkoista muista väreistä. Sitten kun koittaa pyykinpesun hetki lajittelen pyykit värin ja pesulämpötilan mukaan, käännän vaatteet nurin päin ja lastaan koneeseen, laitan pesuaineet ja ehkä huuhteluaineen, ohjelman valinta ja sitten odottelua (voi vaikka siivota sillä välin pesuhuoneen).
Kun kone on hommansa hoitanut kiskotaan pyykit ulos koneesta, käännellään oikein päin, ripustetaan paidat henkareille tai kuivaustelineeseen, etsitään niille 37 mustalle sukalle oikea pari ja jätetään parittomat odottamaan sitä hetkeä kun paritkin löytyvät jostakin ja tulevat pestyiksi. Valkoisia sukkia on valkopyykissä helposti kymmenenkin paria.

Kone voi pestä pyykkiä helposti: kaikki vaan samaan koneeseen, 40 tai 60 astetta ilman huuhteluainetta. Sillä tavalla voi saada ihan käyttökelpoisia vaatteita tai sitten värinsä sekoittanutta oksennuksen väristä tai harmaata pyykkiä, kukin tyylillään. Valitsen tuon ylläolevan, en ole koskaan ottanut aikaa kauanko se vie.
 
Tässä asiassa ei liene yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Mieleeni heräsi sellainen asia, että miten teillä on aiemmin hoidettu siivous: kiinteä siivouspäivä vai tarvittaessa? Jos mies on ollut juhlimassa, niin voit olla takuuvarma, että miestä ei taatusti innosta siivoaminen krapulaisena. Jos käytte aika usein perjantaisin viihteellä, niin miksi sen siivouspäivän pitää olla just lauantai? Itse keksin sata muutakin asiaa, jotka voi hoitaa vain ja ainoastaan lauantaina, joten siksi meillä ei missään tapauksessa lauantaita uhrata siivoukselle, vaan jos kiinteää siivouspäivää yritetään noudattaa, niin se on nimenomaan esim. torstai, jolloin saa siivottua kodin viikonloppua varten.

Jos taas SINÄ päätit, että nyt just lauantaina pitää "rankaista" miestä siitä, että hänellä on ollut hauskaa, niin anna nyt äijän levätä ja pistät hänet hoitamaan oman osuutensa kotitöistä sitten illemmalla tai vaikka vasta sunnuntaina, kun hän on taas iskussaan.

Kodin siisteys on sellainen asia, että siinä pitäisi löytää hyvä kompromissi. Jos sinun mielestä pitää tiskata heti, jos yksikin kuppi on likaisena ja miehen mielestä taas vasta sitten, kun ei ole enää yhtäkään kuppia puhtaana, niin silloin kompromissien teko voi olla mahdotonta ja yhteiselämä ei suju, koska arki on koko ajan pelkkää siivouksesta riitelyä.

Minusta naiset tekevät sen virheen, että he sanelevat miehelle, että miten pitää siivouskin hoitaa (esim. tässä tapauksessa nainen näytti petivaatteiden vaihtamisen miehelle) eikä anneta miehen itse yrittää. Voin nimittäin sanoa, että moni mies tympääntyy kotitöihin, kun siitä ei koskaan saa kehuja, vaan aina haukkuja. Sitten nainen leikkii marttyyriä, kun joutuu uhrautumaan puhtaan kodin puolesta, vaikka todellisuudessa hän ei hyväksy mitään muuta tapaa hoitaa kotia kuin naisen oman tavan.

Olen samaa mieltä siinä, että kummankin pitää tehdä oma osuutensa kotitöistä. Yleensä se on 50/50, mutta kun olin jossakin vaiheessa kotiäitinä, niin tein varmaankin 75-85 % töistä ihan siitä syystä, että mies painoi pitkää päivää, jotta pystyin olemaan kotiäitinä. Tällä työnjaolla kummallekin jäi aika lailla yhtä paljon vapaa-aikaa. Olin joskus myös lyhyen aikaa suhteessa, jossa mies oli selvästi varakkaampi, joten sovimme, että minä hoidan esim. kaikki keittiöön liittyvät työt, mutta vastineeksi mies osti kaikki ruoat ja maksoi enemmän laskuja. Tämäkin sopi kummallekin, kun siitä oli yhdessä sovittu eli minä tein ruoat ja mies marssi töistä kotiin suoraan lämpimän päivällisen ääreen.
 
Eihän toi ole homma eikä mikään. Helposti päräyttää vaikka 3 koneellista joka päivä töiden jälkeen, eikä tunnu edes kotitöiltä.

En muutenkaan tajua ihmisiä, joiden mielestä sukkien parittelu lasketaaan kotiTYÖKSI.
 
Meillä myös tapellaan melkein joka perjantai, kun on siivouspäivä. On sovittu, että tehdään kotityöt "tasan", mutta koskaan se ei totudu. Minä siivoan tunnin, kun miehellä se menee 15 minuuttiin. Ja jälki on sen mukaista. Joka ikinen viikko saan raivarin, mutta aina en viitsi alkaa huutaan lapsen kuullen. Tuttaville mies ilmoittaa, että meillä tehdään kotitöitä TASAN!
 
kutsut kotona suoritettavaa tekemistä? Entä jos tuon tekee mies töiden jälkeen? Mitä nimeä siitä käytät?



Eihän toi ole homma eikä mikään. Helposti päräyttää vaikka 3 koneellista joka päivä töiden jälkeen, eikä tunnu edes kotitöiltä.

En muutenkaan tajua ihmisiä, joiden mielestä sukkien parittelu lasketaaan kotiTYÖKSI.
 
Viimeksi muokattu:
No jos niitä sukkia on pakko ostaa vain yksivärisinä, niin sitten puhtaat sukat isoon laatikkoon ja sieltä jokainen etsii jalkaansa parin aamulla. Kutsun tätä pukeutumiseksi.

Turhaa tehdä työtä, jota ei tarvitse tehdä.
 
Meidän kotonamme asuu 2 aikuista. Minä ja vaimoni. Teemme molemmat vaativaa työtä, välillä erittäin pitkiä päiviä. Matkapäiviä kummallakin n. 75-100/v.
Koti on meille rauhan paikka. Paikka jossa on hyvä olla ja jossa viihdytään.

Meillä siivoaa, tekee ruokaa, pesee ja silittää pyykit se kumpi ehtii ja on kotona.
On itsestään selvää, että kotityöt tehdään pois.

Ruokaa tehdään aina kun ollaan kotona. Kotiruoka voittaa ravintolasafkat mennen tullen.
Likaiset astiat menevät ruokailun jälkeen automaattisesti astianpesukoneeseen syöjän itsensä toimesta ja keittiö siistiytyy ilman huutoa yksin tai yhdessä siivoten.
Kumpikin tekee asiat omalla tavallaan eikä toinen huomauttele siitä. Meillä on vapaus tehdä omalla tavallaan, pääasia on, että tulee tehdyksi.

Kun minä otan silitysraudan esiin, silitän myös vaimoni paidat ja kun vaimo silittää, hän silittää myös minun vaatteeni.

En ymmärrä kotityranneja jotka käskyttävät puolisoaan kuin koiraa tai vaativat passamaan ja palvelemaan itseään.
 
Kieltämättä ap:n kirjoituksesta sai sen vaikutelman, että miestä piti vähän "opettaa" ja rankaista hauskanpidosta.

Tuli mieleen, miksi ap ylipäänsä haluaa elää parisuhteessa? Kannattaisi ehkä olla vähän realistisempi. Tuo mieshän kuulostaa ihan tavalliselta. Ja usko pois, se löytää paremman naisen jos tuo tyyli jatkuu.

Ap voi sitten ihan yksin asuessaan lajitella niitä sukkiaan juuri niin kuin haluaa ja käyttää siihen miten monta tuntia haluaa. Siinä sitä on sinkkunaisen laatuaikaa sitten ;)
 
1. "Mies alkoi kyselemään koska tehdään ruokaa ja sanoin, että voitaisiin pikaisesti siivota täällä."

2. "Jos mulle sanotaan, että siivotaan nopeasti niin päästään tekemään ruokaa, niin se tarkoittaa sitä että siivotaan…"

Sanoja suuhun: Parisuhteen kolmantena pyöränä yksi vatsastapuhuja likkaa?
 
Kyllä minä sukkien lajittelua kutsun...sukkien lajitteluksi, en pukeutumiseksi. Mutta olkoon.

man: "En ymmärrä kotityranneja jotka käskyttävät puolisoaan kuin koiraa tai vaativat passamaan ja palvelemaan itseään."

No en ymmärrä minäkään, oli sitten kyse miehestä tai naisesta. Kutsun sitä vallan käytöksi. Mitä tarkoittaa lause, jonka useinkin kuullut: 'Olemme sopineet kotitöiden jakamisesta'. Tarkoittaneeko se, että toinen on sanellut ja toinen nyökytellyt joojoo lauseella välttääkseen riitaa tai jotain? Saan sen kuvan ap:n kirjoituksesta, että kyseessä on yksipuolinen saneluratkaisu. Toiselle tuntuu olevan pakkopullaa, muita kiinnostavampia aiheita löytyy ja toisesta tuntuu, että kaikki kasaantuu hänen vastuulleen. Ilmeisesti kummallakin on eri käsitykset, mitä, milloin, miten ja kuka tekee. Keskustelemalla ja kuuntelemalla kummankin toiveita voisi löytyä ratkaisuja, jotka paremmin toteutuisi käytännössä.
 
Kumpikin tekee asiat omalla tavallaan eikä toinen huomauttele siitä. Meillä on vapaus tehdä omalla tavallaan, pääasia on, että tulee tehdyksi.

Tämähän toimii vain, jos molemmilla on samanlaiset siisteyskäsitykset. Esim. meillä minä tiskaan aina heti syönnin jälkeen pois tiskit, kun taas mies kasaa tiskejä aina vuoren altaaseen ennen kuin ajattelee että tulisi tiskata. Minusta on siis helpompaa ja siistimpää kun heti siivotaan pois (eikä mene kuin pari minuuttia), mies taas mieluummin tekisi urakkana kerran (tai itseasiassa toivoo että minä ottaisin ja tekisin). Siinä alkaa helposti ärsyttämään minua katsella tiskivuorta, ja miestä taas ärsyttää jos pitää joka päivä tiskata. Tuosta on vaikea tehdä kompromissia, jompaakumpaa ärsyttää kuitenkin aina.
 
Viimeksi muokattu:
Tämähän toimii vain, jos molemmilla on samanlaiset siisteyskäsitykset. Esim. meillä minä tiskaan aina heti syönnin jälkeen pois tiskit, kun taas mies kasaa tiskejä aina vuoren altaaseen ennen kuin ajattelee että tulisi tiskata. Minusta on siis helpompaa ja siistimpää kun heti siivotaan pois (eikä mene kuin pari minuuttia), mies taas mieluummin tekisi urakkana kerran (tai itseasiassa toivoo että minä ottaisin ja tekisin). Siinä alkaa helposti ärsyttämään minua katsella tiskivuorta, ja miestä taas ärsyttää jos pitää joka päivä tiskata. Tuosta on vaikea tehdä kompromissia, jompaakumpaa ärsyttää kuitenkin aina.


Totta, tuossa saa se "siistimpi"osapuoli tosissaan himmailla, ettei tule nalkutettua tai hermostuttua asiasta. Minä yritän vaan hyväksyä sen, että koska olen vain sen tyyppinen, että haluan tiskata heti (ja mies taas päinvastaista) niin tulen tiskanneeksi enemmän. Yritän pitää tunteeni kurissa ja jos tiskatessa vituttaa, muistutan itseäni siitä että tiskaaminen oli ihan oma valintani. Joskus tiskataan kyllä yhdessäkin. Mies kyllä joustaa ihan kiitettävästi minun siivoustarpeisiini, joten yritän itsekin joustaa toiseen suuntaan. Lapsuudenkodissani kyllä opin elävästi sen, että yksi ihminen ei voi omien mieltymystensä perusteella määrätä sitä, mikä on oikein. Oma äitini kun on ihan neuroottinen siivoamisen kanssa, eikä pysty edes käsittämään sitä asiaa, että se pakonomainen siivoaminen olisi vain hänen mieltymyksensä eikä ainut totuus.

Välillä kyllä ärsyttää se, kun minä kuulemma TYKKÄÄN siivota ja tiskata :D Ei, en tykkää ja nimenomaan siksi haluan hoitaa ne hommat siinä vaiheessa, kun ne vielä saa hoidettua pienellä vaivalla. Koska ymmärrän ne realiteetit, että vaikka tänään välttelisinkin tiskaamista, niin jossain vaiheessa se on edessä (ja moninkertaisena). Jossakin ahdistavammissa hommissa (kuten tenttiin lukemisessa) olen sitten kyllä välttelijä viimeiseen asti, ikävä kyllä. Nytkin itse asiassa pitäisi tehdä opinnäytettä.

Taisin lörpötellä vähän ohi asian :D
 
Viimeksi muokattu:
Meillä taas kun kerran piti tehdä äkkinäinen ylläpitosiivous että pääsisi tekemään sen jälkeen jotain kivempaa, niin löysin miehen suunnittelemasta olohuoneen järjestystä uusiksi.... :-D Siinä meni sitten vähän enemmän aikaa ihmetellessä kuin itse olin ajatellut...

Juu, niinhän sitä sanotaan että se miehen osallistuminen kotitöihin on jotain niin pyhää ettei siihen saa puuttua mitenkään, ei neuvoa ja aina pitää jaksaa kehua maasta taivaaseen. Suoraan sanottuna itseäni alkaa koko show vituttamaan niin paljon että tulee tehtyä mielummin sitten yksin. Välillä epäilen että se on miehen tarkoituskin.

Silloin harvoin kun mies jotain puuhaa niin:

1. Kaikki villakoirat/likaiset astiat/epämääräiset roskat tai ylipäänsä mikä tahansa siivotaan hyvin teatraalisesti. Muistetaan taivastella paskan määrää moneen kertaan ja hartaasti. Hyvin työlästä kuunneltavaa! Tulee olo että mies kaipaisi jonkun urhoollisuusmitalin kun kerran vuodessa siivoaa. Saanko minä mainetta ja kunniaa kun siivoan ne muut 50 kertaa vuodessa? Eihän sitä edes huomata.

2. Itse laitan kertyneet tiskit likoon ja pesen ne nopeasti kun tähteet ovat irronneet. Mies ei liota vaan hinkuttaa liat lautanen kerrallaan heti, ja julistaa sitten että tiskaukseen meni taas tuntikausia.

3. Vaatteet ripustetaan narulle varsin myttyisinä. Kuivumiseen menee puolet enemmän aikaa.

4. Lakanoiden vaihdossa mies ei kertakaikkiaan ymmärrä tyynyliinassa olevan taskun toimintaperiaatetta. Tai vastustaa taskua periaatteesta. Jokatapauksessa ei käytä sitä, ja tyyny ei sitten pysy sisällä käytössä.

5. Imurointi suoritetaan pelkällä letkuosalla ilman suuttimia lattialla kontaten. Se on miehen mielestä tehokkaampaa niin. Imurimme toimii ihan normaalisti. Aikaahan tuohon saa hyvin menemään.

6. Lattioiden pyyhkiminen suoritetaan samalla tavalla kuin ed. kohta, moppi on kirosana.

Ja kokoajan näitä tehdessä suu käy. No varmasti se siivous tuntuu vaikealta kun sen vaikeaksi tekee, mutta neuvoahan ei saa.
 

Yhteistyössä