kotipiha- vs. puistoulkoilu

Tulipa tuossa pikapyrähdyksellä puistossa käydessä mieleen alkaa pohtimaan kumpi olis kivempi tapa ulkoilla kotipiha vai puisto.. En tullut vielä "pihattomana" mihinkään tulokseen

Nyt meillä ei ole omaa pihaa kuin pikkuinen takapiha jossa ei ole -eikä tule- muuta kuin nurmikkoa (ei myöskää taloyhtiöllä ole pihaa). Puisto on 0,5km päässä ja parempi vähä pidemmällä. Iltaisin ja viikonloppuisin läheisen päiväkodin pihaa ollaan käytetty.

Kun uusi kotimme valmistuu ni siellä ei ole mahdollisuuksia lähteä kävellen puistoilemaan mutta omaa pihaa riittää!

Kummasta tykkäätte enemmän, miksi? Jos vain toinen on mahdollista ni kaipaatko (pitäisitkö parempana) sitä puuttuvaa vaihtoehtoa?

Ihan vain mielenkiinnosta kyselen

 

Puistoulkoilu on tietty parempaa, jos siellä vaan sattuu olemaan kavereita. Omalla pihalla ollaan aina omalla porukalla ja viihtyminen on vaihtelevaa.

 

Meilläkään ei ole omaa pihaa, mutta taloyhtiöllä on kyllä ihan mukava pieni leikkipiha. Menee varmaan aika tasan "omassa" pihassa ja puistoissa ulkoilut. Oma piha on mukava kun se on lähellä ja jos jotain unohtuu, niin voi käydä hakemassa kotoa. Puistossa taas on paljon enemmän leikkivälineitä ja lisäksi kavereita, joita omassa pihassa harvoin on, kun suurin osa taloyhtiön lapsista on vielä vauvoja. Oikeasti omaa pihaa kaipaa aina välillä ihan sillä, että voisi päästää lapsen itsekseen ovesta ulos ja mennä itse vasta hetkenkuluttua perässä tai seurata ikkunasta, mutta toisaalta omaan pihaan tuskin tulisi laitettua kovin montaa leikkivälinettä.

 

Mä tykkään kotipiha ulkoilusta pienten lasten kanssa enemmän kun sielä saa itse seistä/istua niin räjähtäneen näköisenä kuin huvittaa tai puoliunessa huonosti nukutun yön jälkeen eikä tarvi yrittääkään olla sosiaalinen eikä mukava.
Sitten isompien kanssa puisto on parempi kun sielä on enemmän tekemistä.

 

Molemmat olisi tietysti kivat mutta meillä on tällä hetkellä vaihtoehtona vain leikkipuisto.
Leiksa on kiva, koska on vasta uusittu ja siellä on puuhaa ihan pienestä isommalle. Mutta se ainainen lähteminen, kun pitää autolla mennä ja tulla.
Olisi kiva jos voisi heti aamusta mennä ulos tai pistää lapsen pihalle siksi aikaa mitä aamulla ehtii ennen päikkäreitä, siinä välissä kun ei täältä taas viitsi leiksalle lähteä.

 

Liputan oman pihan puolesta. Nyt sitä ei ole, mutta tulevassa asunnossa on. Odotan sitä jo innolla. Lapsena oli kivaa, kun oli oma piha, omat keinut ja sai olla ulkona sillainkin, ettei äiti aina vahtinut joka risausta... oli se mukavaa se lapsuus. Omille lapsille laitan sitten enemmän leikkivälineitä keinujen lisäksi, mökki, likumäki, teline, riippusilta ym...

 

Meillä on kumpaankin mahdollisuus kun puisto on ihan vieressä ja asutaan omakotitalossa ja pihaa on ihan kivasti. Oma piha on siitä ihana että lapset viihtyy trampoliinilla, hiekkalaatikolla jne ja itse voi hörppiä aamukhvin terassilla tai kuoputtaa kasvimaata siinä samalla mutta lapset on kuitenkin näköetäisyydellä koko ajan.

 

no varmaan meillä se menis niin, että kun on aikaa mentäisiin puistoo ja niinä päivinä kun ei ole sitä aikaa tai ei muuten vaan huvita. niin sitten jäätäisiin kotipihaan

 

Meillä on omaa pihaa jossa ei vielä ole edes nurmikkoa. Puisto on kävelymatkan päässä mutta eipä sinne tule juuri ikinä mentyä. Omalla pihalla lapset voi ulkoilla keskenään ja naapurin lasten kanssa joten itse voi tehdä kotihommia. Kunhan piha saadaan tehtyä niin varmaan vielä harvemmin puistoillaan. Ehkä jos olisi lasten kanssa kotona niin puistoilu viehättäisi ihan eri tavalla vaihtelun vuoksi.

 

Ennen raahasin lapset joka aamu leikkipuistoon et ois kivaa ja kavereita jne.. tänäaamuna jäätiin pihaan kun kehtuutti kävellä ja kylläpä muksut viihtyi!! Pihassa on hiekkis, kiikut ja metsä minne tekeytyikin mahtava maja kuusen alle

muutamana päivänä viikossa vois puistoilla kuitenkin.. vaihtelu virkistää

 

sekä-että...
Puistoon kiva mennä kun haluaa lenkkeillä itsekin ja väsyttää lapset
omassa pihassa myös puolensa eli joskus on pakko hoitaa pihaakin tai olla vaan

 

Tykkään omasta pihasta enemmän, ehkä pari kertaa viikossa puistossa. Pidän tärkeänä, että lapsi oppii viihtymään omalla pihalla eikä tarvitse viedä aina 'viihdytyskeskuksiin'. Pihalla voi leikkien ja pelien lisäksi autella pihatöissä jne. Tykätään myös pyöräillä, pulkkailla jne, ulkoilun ei tartte aina olla samanlaista.

Seuraa on harvemmin tarjolla omala pihalla, mutta koulussa oleva esikoinen tulee seuraksi iltapäivisin. Esikoisen kanssa tuli enemmän käytyä puistoissa kun luuli sen olevan välttämätöntä kehitykselle

 

Kotona ollaan aina puistoissa. Niissä se hyvä, että on kaikenlaista välinettä ja eri puistoissa on erilaiset laitteet. Mökillä ollaan aina sitten omassa pihassa ja ihan kiva sekin, mutta ehkä käy jo vähän tympii kuukauden loman jälkeen... Jos sais molempia käyttää niin hyvä! Nyt muutetaan omakotitaloon ja kyllä mä aion edelleen sitten viedä lapsia puistoon vaikka kerta viikkoon. (Autolla täytyy mennä)

 

Puistoihin lähdetään, jos halutaan kavereita (äidille) ja oman pihan puuhat ei kiinnosta.

Muuten ollaan aika paljon omassa pihassa, jossa on hiekkalaatikko ja tilaa pelailla, piirtää katuliiduilla ja pyöräily onnistuu kotitiellä. Takapihalta alkaa metsä, jossa on myös mukava viettää aikaa. Omalle pihalle on helppo mennä - äiti voi istua terassilla ja juoda vaikka kahvia tai tehdä kotihommia, kun lapset leikkivät leikkejään näköetäisyydellä (tai tappelevat...).

Meilläpäin puistoissa käy yllättävän vähän ihmisiä, kun ottaa huomioon, kuinka paljon lapsiperheitä täällä kuitenkin asuu. Ehkä ihmiset sitten tykkää olla enemmän pihoillaan, kuten mekin. Ja voihan pihalle kutsua kavereitakin leikkimään

 

Jos lapset ulkoilee keskenään ja naapurin lasten kanssa, ovat omalla pihalla, mutta jos itse menee ulos ja mitään tähdellistä tekemistä ei omalla pihalla sillä hetkellä ole, mennään puistoon tms, oli siellä kavereita tai ei.

 

Mä tykkään kotipiha ulkoilusta pienten lasten kanssa enemmän kun sielä saa itse seistä/istua niin räjähtäneen näköisenä kuin huvittaa tai puoliunessa huonosti nukutun yön jälkeen eikä tarvi yrittääkään olla sosiaalinen eikä mukava.
Sitten isompien kanssa puisto on parempi kun sielä on enemmän tekemistä.

Puistossa enemmän tekemistä?

Omat pojat ( 5v ja vajaa 4v) viihtyvät kyllä puistossakin, mutta korkeintaan sen puolisen tuntia. Sen jälkeen on liukumäet laskettu, keinumiset keinuttu ja puisto kävelty useita kertoja päästä päähän. Sen sijan omassa pihassa tekemista jo riittää Nyt kun on kevät tullut ja eilekin oli hirmu nätti keli, niin lapset olivat pihalla varmaan 5-6tuntia! Ja kukaan ei valittanut, että tylsää olisi.....