Kaiken jälkeen uskalsin rekisteröityä tänne ja kirjottaa.. aiemmin vaan lukenu eri palstoja. Nyt kun lopullinen niitti lapsettomuushoidoissa tuli ja adoptio on ainoa vaihtoehto saada lapsi, niin päätin rohkastua. Tänään otin PeLaan yhteyttä, eli tästä alkoi meidän odotus. Tiedä sitten miten tämäkään päättyy, ikää mulla 36 ja miehellä 31 ja tän vuoden synttärit vielä edessä. Kauhulla lukenu, kuinka odotus kestää seittemänkin vuotta.. mähän oon ikäloppu jo kolmen vuoden päästä!! :|
Lähinnä kai tänne kirjauduin siinä toivossa, että sais kertoo ilman juoruämmien puheita tilanteesta, tosielämässä kun ei samanlaista tilannetta kellään tutulla oo ja kenellekään ei huvita kertoo, kun kaikilla on lapsia ja "kyllä niitä tulee kun lakkaatte yrittämästä" -puheet.. nittä ei vaan jaksa. Eikä muita hyviä neuvoja ja tarjouksia lapsenvahtikeikoista, jotka muuttas kuulemma mielen lapsien haluamisesta.
Kylläpä tuli tekstiä aiheen vierestä. Mutta joo, kotimaan adoptiota alotellaan. Toivottavasti ennen mummoutumista meillekin lapsi muuttaisi.