Täällä pohdin asiaa. Kun on kolme pientä 4, 2 vuotiaat ja 8 kk. Mietin jo omaa lähtöä tästä niin ihanasta koti elämästä. Mutta onpa vaikeaa kun miettii mikä lapsille on parasta? Onko se tämä rauhallinen kotihoito vai aamu kiireineen lähtö hoitoon...?
Tuolle vauva ikäiselle ja 2 vuotiaalle parempi olisi kotona. Vaan isomman olisi hyvä jo jossain kerhossa käydä? Olen yrittänyt viedä mutta kun ei jäänyt vaikka yritettiin olla mukana alussa niin itkien jäi... ja huuto alkoi jo pihassa että yksin en jää...Mukana nyt ei voi olla kahden muun pienen kanssa kauan aikaa siellä kerhossa. Tiellä vaan ollaan loppu pelissä. Asutaan vielä täällä maalla niin aina tuo kavereitten saaminen huolestuttaa. Että oppiiko tuo nyt sosiaaliset taidot myös kotonakin? Nämä sairastelut ovat rankkoja kun flunssa kestää ja kestää ja itsekkään jaksa liikkua, hyvä että ne kauppareissut..
Niin, perhekerho olisi hyvä vaan tämä matka ja kolme pientä... Huoh, päänsä puhki miettii. Onko keillään samoja mietteitä? Tuleeko noista kansalaisia ilman päivähoitoa, kerhoja tai säännöllisiä harrastuksia? Niitä harrastuksia kerkiää mielestäni sitten koulu iässä kun päästään (toivottavasti) liikkumaan kun ei päiväunetkaan rytmitä arkea. Niin sekin vielä kun on noilla pienillä on tuo oma rytminsä niin koen senkin jotenkin haastavana jos lähdetään jossain käymään niin niitten kanssa pelattava.. Eli osuttava päiväunia ennen tai jälkeen ja syömiset ja muut potta harjoittelut... Onko muilla tämä meneminen yhtä hankalan tuntuista vaan onko se minusta kiinni?
Tuolle vauva ikäiselle ja 2 vuotiaalle parempi olisi kotona. Vaan isomman olisi hyvä jo jossain kerhossa käydä? Olen yrittänyt viedä mutta kun ei jäänyt vaikka yritettiin olla mukana alussa niin itkien jäi... ja huuto alkoi jo pihassa että yksin en jää...Mukana nyt ei voi olla kahden muun pienen kanssa kauan aikaa siellä kerhossa. Tiellä vaan ollaan loppu pelissä. Asutaan vielä täällä maalla niin aina tuo kavereitten saaminen huolestuttaa. Että oppiiko tuo nyt sosiaaliset taidot myös kotonakin? Nämä sairastelut ovat rankkoja kun flunssa kestää ja kestää ja itsekkään jaksa liikkua, hyvä että ne kauppareissut..
Niin, perhekerho olisi hyvä vaan tämä matka ja kolme pientä... Huoh, päänsä puhki miettii. Onko keillään samoja mietteitä? Tuleeko noista kansalaisia ilman päivähoitoa, kerhoja tai säännöllisiä harrastuksia? Niitä harrastuksia kerkiää mielestäni sitten koulu iässä kun päästään (toivottavasti) liikkumaan kun ei päiväunetkaan rytmitä arkea. Niin sekin vielä kun on noilla pienillä on tuo oma rytminsä niin koen senkin jotenkin haastavana jos lähdetään jossain käymään niin niitten kanssa pelattava.. Eli osuttava päiväunia ennen tai jälkeen ja syömiset ja muut potta harjoittelut... Onko muilla tämä meneminen yhtä hankalan tuntuista vaan onko se minusta kiinni?