kotihoidossa olevat lapset

Onko täällä ketään joiden lapset/lapsi olisi ollut kotihoidossa esikoulu ikään asti? Onko vaikuttanut millään tapaa esim. sosiaalisiin taitoihin? Onko kavereita? jne...
Meillä esikoinen nyt 3 vuotta, mutta haaveilen kolmannesta joskus kahden vuoden sisään , jolloin esikko tulisi olemaan kotona esikouluun asti... Haluaisin vaan tietää, olisiko fiksua lapsen olla jossain välissä myös hoidossa vai riittääkö koti?!?
Kiitokset jo etukäteen jos joku viitsii vastata

 

Lapseni ovat/ovat olleet (ja tulevat olemaan, kuopusta ehkä lukuunottamatta) kotihoidossa eskarin aloittamiseen saakka, mutta he eivät elä missään sosiaalisessa umpiossa. Käyvät pari-kolme kertaa viikossa kerhossa (ilman minua, ei siis perhekerho). Yksi harrastuskerta viikossa lisäksi. Ja kun lapsia on perheessä useampi, ei sosiaaliselta kehittymiseltä voi välttyä!

Tuttavapiirin lapsijoukon moninaisuutta seuratessani uskoisin että sosiaalisten taitojen kehittymiseen vaikuttaa enemmän lapsen persoona kuin hoitomuoto. Joku on ollut vauvasta lähtien hoidossa ja on ns. ihannelapsi, toiset "päiväkotilapset" ovat täysin vailla sosiaalisia taitoja. Samoin kotihoidosta tuleva voi sosiaalisilta taidoiltaan olla mitä tahansa.

Ainoa vaihtoehto, mitä en suosittele on perhe, joka on aina vaan keskenään.

 

Meillä tulee lapset olemaan kotihoidossa kouluun menoon asti. En ole edes mietinyt, että lapsista tulisi epäsosiaalisia. Kerhossa tulevat käymään 1-2x viikko. Asumme maalla missä sosiaalisia kontakteja ei niin paljoa ole, mutta tästä huolimatta lapsemme ovat erittäin avoimia. Minusta sosiaaliset taidot opitaan vanhempien mallin kautta myös.

 

Meillä ovat lapset olleet kotihoidossa. Esikoinen on nyt 6 v, keskimmäinen 3.5 v ja nuorin 1 v 3 kk. Aina ovat kulkeneet mukana lähes joka paikassa, myös kampaajalla, vauvasta asti ja tottuneet ihmisiin ja menemisiin. Hyvin sosiaalisia ovat ja esikoinen käynyt päiväkerhossa ja syksyllä menee keskimmäinen. Tuttavaperheissä myös samanikäisiä lapsia ja olemme käyneet puolin ja toisin kylässä. Maalla asumme myös, mutta auto on keksitty onneksi että pääsee liikkumaan paikasta toiseen.

 

Meidän tyttö aloittaa syksyllä eskarin, kotihoidossa on ollut. Tyttö on sosiaalinen ja omatoiminen. Meidän tyttö on käynyt seurakunnan kerhossa kahdesti viikossa, ja siellä on kavereita saanut. Lisäksi käymme joskus leikkipuistossa, sukulaislapsia taapamme myös säännöllisesti.