Kotiäitiydestä

[Soluttautuja]

Kovin kuulostaa kummalta tuo kotiäitiys. Ei saa koskaan rauhassa syödä, juoda kahvikupposta tai käydä vessassa. Nukkua ei saa koskaan, yöllä eikä päivällä. Silti riittää aikaa istua koneella, kun lapset nukkuu tai leikkii nätisti itsekseen. Monissa gallupeissa sanotaan, että siivotaan silloin kun jaksetaan, mutta kun ollaan kovin väsyneitä, niin silloin on näköjään pakko siivota. Kotiäideille kotiäitiys on koko päiväistä työtä, mutta työssäkäyville se on vaan kivaa vastapainoa työelämälle.

Enkä nyt kirjota tätä millään pahalla, ihan vaan huomioita täältä palstalta. Itsellänikin kokemusta tuosta kotiäitiydestä on 5 vuoden ajalta ja omalta kohdalta voin kyllä sanoa, että töissä käydessä arki on ainakin puolta raskaampaa.

 

[kangasajuruoho]

Mullakin on kokemusta molemmista ja yhtä raskaaksi (tai oikeastaan helpoksi!) koen ne.

Mutta, yöunia ei korvata pikkutorkuilla.
Se on ihan tieteellinen fakta.

 

[vieras]

Mullakin on kokemusta molemmista ja yhtä raskaaksi (tai oikeastaan helpoksi!) koen ne.

Mutta, yöunia ei korvata pikkutorkuilla.
Se on ihan tieteellinen fakta.

Peesi tuohon ensimmäiseen lauseeseen. Ainoa mikä vaikuttaa on lasten määrä.

 

[mustikkasuu]

Kovin kuulostaa kummalta tuo kotiäitiys. Ei saa koskaan rauhassa syödä, juoda kahvikupposta tai käydä vessassa. Nukkua ei saa koskaan, yöllä eikä päivällä. Silti riittää aikaa istua koneella, kun lapset nukkuu tai leikkii nätisti itsekseen. Monissa gallupeissa sanotaan, että siivotaan silloin kun jaksetaan, mutta kun ollaan kovin väsyneitä, niin silloin on näköjään pakko siivota. Kotiäideille kotiäitiys on koko päiväistä työtä, mutta työssäkäyville se on vaan kivaa vastapainoa työelämälle.

Enkä nyt kirjota tätä millään pahalla, ihan vaan huomioita täältä palstalta. Itsellänikin kokemusta tuosta kotiäitiydestä on 5 vuoden ajalta ja omalta kohdalta voin kyllä sanoa, että töissä käydessä arki on ainakin puolta raskaampaa.

Saanko ihan kysyä sinulta, että minkälaisia lapsesi ovat vauvana olleet? Itkuisia vai normaaleja terveitä lapsia? Minusta sinulla olisi aihetta nyt hiukan miettiä mitä sanoit! Ei kaikilla kotiäideillä ole elämä samanlaista. Itsekin niin joskus ajattelin, että ihanaa sitten kun saan lapsen ja voi vaan olla kotona, sisustaa,juoda kahvia ja kyläillä vauvan kanssa. Vaan toisin kävi...lapsi itki 7h putkeen ensimmäiset 10kk ja lääkärissä ollaan hypätty sairauden vuoksi ensimmäinen vuosi. Ja minä voin sanoa että minusta työssä käyminen....JA NYT TARKOITAN SITÄ TYÖTÄ MITÄ ITSE TEEN, on paljon helpompaa ja kevyempää kuin kotiäitiys. Nyt lapseni on vuoden ikäinen ja on nukkunut viimeiset 2 viikkoa läpi yön ja päätin että töihin en lähde vielä koska minäkin haluan kokea edes hiukan sitä äitiyden ihanuutta.

 

[mustikkasuu]

Kovin kuulostaa kummalta tuo kotiäitiys. Ei saa koskaan rauhassa syödä, juoda kahvikupposta tai käydä vessassa. Nukkua ei saa koskaan, yöllä eikä päivällä. Silti riittää aikaa istua koneella, kun lapset nukkuu tai leikkii nätisti itsekseen. Monissa gallupeissa sanotaan, että siivotaan silloin kun jaksetaan, mutta kun ollaan kovin väsyneitä, niin silloin on näköjään pakko siivota. Kotiäideille kotiäitiys on koko päiväistä työtä, mutta työssäkäyville se on vaan kivaa vastapainoa työelämälle.

Enkä nyt kirjota tätä millään pahalla, ihan vaan huomioita täältä palstalta. Itsellänikin kokemusta tuosta kotiäitiydestä on 5 vuoden ajalta ja omalta kohdalta voin kyllä sanoa, että töissä käydessä arki on ainakin puolta raskaampaa.

Saanko ihan kysyä sinulta, että minkälaisia lapsesi ovat vauvana olleet? Itkuisia vai normaaleja terveitä lapsia? Minusta sinulla olisi aihetta nyt hiukan miettiä mitä sanoit! Ei kaikilla kotiäideillä ole elämä samanlaista. Itsekin niin joskus ajattelin, että ihanaa sitten kun saan lapsen ja voi vaan olla kotona, sisustaa,juoda kahvia ja kyläillä vauvan kanssa. Vaan toisin kävi...lapsi itki 7h putkeen ensimmäiset 10kk ja lääkärissä ollaan hypätty sairauden vuoksi ensimmäinen vuosi. Ja minä voin sanoa että minusta työssä käyminen....JA NYT TARKOITAN SITÄ TYÖTÄ MITÄ ITSE TEEN, on paljon helpompaa ja kevyempää kuin kotiäitiys. Nyt lapseni on vuoden ikäinen ja on nukkunut viimeiset 2 viikkoa läpi yön ja päätin että töihin en lähde vielä koska minäkin haluan kokea edes hiukan sitä äitiyden ihanuutta.

Ja olemme muuten miehen kanssa valvoneet lapsen itkujen takia tämän koko vuoden.

 

[äippä]

Sitä tai tätä,mutta työssä ollessa saan haastetta itselleni, opin ja kehityn ammatillisesti, ja kotiin palatessa olen virkeä lapsilleni (joskus en!) ja annan aikaani.Minusta molemmissa hyvät puolet ja jos voi olla balanssissa se on hyvä. Teen 4krt vkossa töitä 6h/pvä.eli minulle sopiva määrä töitä ja sopiva määrä kotia.

 

[myö]

Minä inhoan kanssa tuollaisia syyllistyksiä, perustuen siihen, että minullakin on kokemusta siitä ja tästä. Minun vauvani herättin ensimmäisen vuoden ajan minut yöllä tunnin välein eikä nukkunut edes päivällä. Ei ollut hetkeäkään itsekseen, sitä piti kantaa. Nukahti aina vähintään puolentoistatunnin nukutuksen jälkeen.. ym..

Tämmöisestä väsyy helposti, moni muu on saanut kokea aivan erilaisen vauva-ajan. Silloin oli asuntomme kuin pommin jäljiltä, ei muuta voi sanoa. Mutta oli se mieskin kyllä aivan loppu töissä käydessään.

 

[Huopatossu]

Olen kotiäiti ja saan nukkua rauhassa,syödä ja jopa käydä vessassa.Teen kaikki kotityöt ja kerkiän roikkua täälläkin.Kun ja jos töihin palaan niin siivouksesta on pakko tinkiä =)

 

[Soluttautuja]

Kovin kuulostaa kummalta tuo kotiäitiys. Ei saa koskaan rauhassa syödä, juoda kahvikupposta tai käydä vessassa. Nukkua ei saa koskaan, yöllä eikä päivällä. Silti riittää aikaa istua koneella, kun lapset nukkuu tai leikkii nätisti itsekseen. Monissa gallupeissa sanotaan, että siivotaan silloin kun jaksetaan, mutta kun ollaan kovin väsyneitä, niin silloin on näköjään pakko siivota. Kotiäideille kotiäitiys on koko päiväistä työtä, mutta työssäkäyville se on vaan kivaa vastapainoa työelämälle.

Enkä nyt kirjota tätä millään pahalla, ihan vaan huomioita täältä palstalta. Itsellänikin kokemusta tuosta kotiäitiydestä on 5 vuoden ajalta ja omalta kohdalta voin kyllä sanoa, että töissä käydessä arki on ainakin puolta raskaampaa.

Saanko ihan kysyä sinulta, että minkälaisia lapsesi ovat vauvana olleet? Itkuisia vai normaaleja terveitä lapsia? Minusta sinulla olisi aihetta nyt hiukan miettiä mitä sanoit! Ei kaikilla kotiäideillä ole elämä samanlaista. Itsekin niin joskus ajattelin, että ihanaa sitten kun saan lapsen ja voi vaan olla kotona, sisustaa,juoda kahvia ja kyläillä vauvan kanssa. Vaan toisin kävi...lapsi itki 7h putkeen ensimmäiset 10kk ja lääkärissä ollaan hypätty sairauden vuoksi ensimmäinen vuosi. Ja minä voin sanoa että minusta työssä käyminen....JA NYT TARKOITAN SITÄ TYÖTÄ MITÄ ITSE TEEN, on paljon helpompaa ja kevyempää kuin kotiäitiys. Nyt lapseni on vuoden ikäinen ja on nukkunut viimeiset 2 viikkoa läpi yön ja päätin että töihin en lähde vielä koska minäkin haluan kokea edes hiukan sitä äitiyden ihanuutta.

Vauvana suht helppoja. Esikoiselle tosin jouduin lypsämään 4kk maitoa "yötä päivää" ja heräili monta kertaa yössä tuonne 1v10kk ikäiseksi, eikä suostunut nukahtamaan muuta kuin syliin. Kuopus oli vauvana helppo, vaikea aika oli tuossa 2-4-vuotiaaan dysfasian takia.

Ja kuten sanoin, en millään pahalla kirjoittanut. Tuo oli vaan sitä mitä kotiäidit on tänne itse kirjoittaneet.

 

[vieras]

Minä inhoan kanssa tuollaisia syyllistyksiä, perustuen siihen, että minullakin on kokemusta siitä ja tästä. Minun vauvani herättin ensimmäisen vuoden ajan minut yöllä tunnin välein eikä nukkunut edes päivällä. Ei ollut hetkeäkään itsekseen, sitä piti kantaa. Nukahti aina vähintään puolentoistatunnin nukutuksen jälkeen.. ym..

Tämmöisestä väsyy helposti, moni muu on saanut kokea aivan erilaisen vauva-ajan. Silloin oli asuntomme kuin pommin jäljiltä, ei muuta voi sanoa. Mutta oli se mieskin kyllä aivan loppu töissä käydessään.

kummallista, että lähes kaikilla "vaativa" vauva on se ensimmäinen. Niin minullakin. Toisen saatuani ajattelen, että siihen vaikuttaa aika paljon itsekin. Itse voi tehdä lapsesta vaikean.

 

[Soluttautuja]

Minä inhoan kanssa tuollaisia syyllistyksiä, perustuen siihen, että minullakin on kokemusta siitä ja tästä. Minun vauvani herättin ensimmäisen vuoden ajan minut yöllä tunnin välein eikä nukkunut edes päivällä. Ei ollut hetkeäkään itsekseen, sitä piti kantaa. Nukahti aina vähintään puolentoistatunnin nukutuksen jälkeen.. ym..

Tämmöisestä väsyy helposti, moni muu on saanut kokea aivan erilaisen vauva-ajan. Silloin oli asuntomme kuin pommin jäljiltä, ei muuta voi sanoa. Mutta oli se mieskin kyllä aivan loppu töissä käydessään.

Ei todellakaan ollut tarkoitus syyllistää Eikä tässä ollut kyse pelkästään väsymyksestä, vaan siitä miten kotiäidit ovat itse täällä arkeaan kuvanneet.

 

[mustikkasuu]

Minä inhoan kanssa tuollaisia syyllistyksiä, perustuen siihen, että minullakin on kokemusta siitä ja tästä. Minun vauvani herättin ensimmäisen vuoden ajan minut yöllä tunnin välein eikä nukkunut edes päivällä. Ei ollut hetkeäkään itsekseen, sitä piti kantaa. Nukahti aina vähintään puolentoistatunnin nukutuksen jälkeen.. ym..

Tämmöisestä väsyy helposti, moni muu on saanut kokea aivan erilaisen vauva-ajan. Silloin oli asuntomme kuin pommin jäljiltä, ei muuta voi sanoa. Mutta oli se mieskin kyllä aivan loppu töissä käydessään.

kummallista, että lähes kaikilla "vaativa" vauva on se ensimmäinen. Niin minullakin. Toisen saatuani ajattelen, että siihen vaikuttaa aika paljon itsekin. Itse voi tehdä lapsesta vaikean.

JOO, MUTTA EI SAIRASTA LASTA VOI KUKAAN ITSE TEHDÄ!!!!!!!!!!!!

 

[Seinäruusu]

Olen kotiäiti ja saan nukkua rauhassa,syödä ja jopa käydä vessassa.Teen kaikki kotityöt ja kerkiän roikkua täälläkin.Kun ja jos töihin palaan niin siivouksesta on pakko tinkiä =)

Kiitos samoin. Kylläpä on meidän elämä helppoa.. Joidenkin mielestä jopa liian

 

[tähdenlento09]

Minä inhoan kanssa tuollaisia syyllistyksiä, perustuen siihen, että minullakin on kokemusta siitä ja tästä. Minun vauvani herättin ensimmäisen vuoden ajan minut yöllä tunnin välein eikä nukkunut edes päivällä. Ei ollut hetkeäkään itsekseen, sitä piti kantaa. Nukahti aina vähintään puolentoistatunnin nukutuksen jälkeen.. ym..

Tämmöisestä väsyy helposti, moni muu on saanut kokea aivan erilaisen vauva-ajan. Silloin oli asuntomme kuin pommin jäljiltä, ei muuta voi sanoa. Mutta oli se mieskin kyllä aivan loppu töissä käydessään.

kummallista, että lähes kaikilla "vaativa" vauva on se ensimmäinen. Niin minullakin. Toisen saatuani ajattelen, että siihen vaikuttaa aika paljon itsekin. Itse voi tehdä lapsesta vaikean.

Meilläpä esikoinen oli koliikin jälkeen helpoin ja tuo nelonen on ollut kaikkein vaativin aina syntymästään lähtien. Eli olen siis itse tehnyt tuosta tytöstä vaikean ja vaativan?

 

[myö]

Minä inhoan kanssa tuollaisia syyllistyksiä, perustuen siihen, että minullakin on kokemusta siitä ja tästä. Minun vauvani herättin ensimmäisen vuoden ajan minut yöllä tunnin välein eikä nukkunut edes päivällä. Ei ollut hetkeäkään itsekseen, sitä piti kantaa. Nukahti aina vähintään puolentoistatunnin nukutuksen jälkeen.. ym..

Tämmöisestä väsyy helposti, moni muu on saanut kokea aivan erilaisen vauva-ajan. Silloin oli asuntomme kuin pommin jäljiltä, ei muuta voi sanoa. Mutta oli se mieskin kyllä aivan loppu töissä käydessään.

kummallista, että lähes kaikilla "vaativa" vauva on se ensimmäinen. Niin minullakin. Toisen saatuani ajattelen, että siihen vaikuttaa aika paljon itsekin. Itse voi tehdä lapsesta vaikean.

Mä en usko että itse voi tehdä lapsesta vaikean. Sillon kun vauvani herätti, ja oli vaikea, koitin aivan kaiken,, siis kaiken. Mikään ei auttanut. En minä silti omasta mielestäni hermoillut ja minulla oli lastenhoitokokemusta. No, syyt selvisi myöhemmin.. ruoka-allergia ja d-vitamiini ei sopinut vatsalle.

Kyllä mä uskon, että esikoislapsen äiditkin ovat äidinvaistoineen ihan oikeassa. Jotkut vauvat vaan ovat vaativia ja jotkut helppoja.

 

[kotona]

Kotiäitinä herätyskello herättää myöhemmin, päiväämme rytmittää vain lasten ruokaajat ja niissäkin joustoa. ei ole mitään todella pakollista hommaa.voin itse päättää koska siivoan,puen,laitan ruokaa ,pesen pyykkiä.......töissä on oltava klo 8-16,en saa määrittää milloin mitä teeen,hyvä jos voin valita ruokataukoni saatikka lomani.Kyllä minusta tämä kotiäitiys on löysää työhön nähden jotan aion köllötellä ja nauttia pitkän ajan vielä ja ihan itseni takia!

 

[vieras]

Kotiäitinä herätyskello herättää myöhemmin, päiväämme rytmittää vain lasten ruokaajat ja niissäkin joustoa. ei ole mitään todella pakollista hommaa.voin itse päättää koska siivoan,puen,laitan ruokaa ,pesen pyykkiä.......töissä on oltava klo 8-16,en saa määrittää milloin mitä teeen,hyvä jos voin valita ruokataukoni saatikka lomani.Kyllä minusta tämä kotiäitiys on löysää työhön nähden jotan aion köllötellä ja nauttia pitkän ajan vielä ja ihan itseni takia!

Hmmm. Ilmeisesti kaikki lapsesi vielä pieniä? Esim. eskarilaisen tai ekaluokkalaisen tai kerholaisten kuljettaminen muuutaman tunnin välein on kyllä aika lailla aikataulutettua.

Ei voi köllötellä, kun pitää tukka putkella juosta ja jossain välissä ehtiä ruokakin laittaa...

 

[jose]

Minä inhoan kanssa tuollaisia syyllistyksiä, perustuen siihen, että minullakin on kokemusta siitä ja tästä. Minun vauvani herättin ensimmäisen vuoden ajan minut yöllä tunnin välein eikä nukkunut edes päivällä. Ei ollut hetkeäkään itsekseen, sitä piti kantaa. Nukahti aina vähintään puolentoistatunnin nukutuksen jälkeen.. ym..

Tämmöisestä väsyy helposti, moni muu on saanut kokea aivan erilaisen vauva-ajan. Silloin oli asuntomme kuin pommin jäljiltä, ei muuta voi sanoa. Mutta oli se mieskin kyllä aivan loppu töissä käydessään.

kummallista, että lähes kaikilla "vaativa" vauva on se ensimmäinen. Niin minullakin. Toisen saatuani ajattelen, että siihen vaikuttaa aika paljon itsekin. Itse voi tehdä lapsesta vaikean.

Meillä oli ihan OIKEESTI ensimmäinen vauva vaikea, 4 kuukautta joka yö miehen kans kannettiin sylissä koliikin takia, toinen lapsi oli tosi helppo, nukkui jo sairaalasta tultua 6 tuntia joka yö putkeen. Kolmas taas ollut vaikea ja saa olla myös viimeinen.

 

[whatever]

no joo, mulla on kolme lasta ja neljä raskautta, kaikki vähän erilaisia, toiset helpompia ku toiset samoten tähän 7v kotiäitiyteen mahtuu erilaisia ajanjaksoja ja parempaa ja huonompaa jaksamista.

niin ja muuten: välillä olen tehnyt viikonloppu ja yötyötä vastapainoksi kotiäitydelle

 

[jose]

Kotiäitinä herätyskello herättää myöhemmin, päiväämme rytmittää vain lasten ruokaajat ja niissäkin joustoa. ei ole mitään todella pakollista hommaa.voin itse päättää koska siivoan,puen,laitan ruokaa ,pesen pyykkiä.......töissä on oltava klo 8-16,en saa määrittää milloin mitä teeen,hyvä jos voin valita ruokataukoni saatikka lomani.Kyllä minusta tämä kotiäitiys on löysää työhön nähden jotan aion köllötellä ja nauttia pitkän ajan vielä ja ihan itseni takia!

Hmmm. Ilmeisesti kaikki lapsesi vielä pieniä? Esim. eskarilaisen tai ekaluokkalaisen tai kerholaisten kuljettaminen muuutaman tunnin välein on kyllä aika lailla aikataulutettua.

Ei voi köllötellä, kun pitää tukka putkella juosta ja jossain välissä ehtiä ruokakin laittaa...

näinhän se on meillä sama tilanne, ekaluokkalainen, kerholainen ja vauva, että en kyllä paljon rentoudu...ja itseeni laittele nätiksi...

 

[kotona]

Kotiäitinä herätyskello herättää myöhemmin, päiväämme rytmittää vain lasten ruokaajat ja niissäkin joustoa. ei ole mitään todella pakollista hommaa.voin itse päättää koska siivoan,puen,laitan ruokaa ,pesen pyykkiä.......töissä on oltava klo 8-16,en saa määrittää milloin mitä teeen,hyvä jos voin valita ruokataukoni saatikka lomani.Kyllä minusta tämä kotiäitiys on löysää työhön nähden jotan aion köllötellä ja nauttia pitkän ajan vielä ja ihan itseni takia!

Hmmm. Ilmeisesti kaikki lapsesi vielä pieniä? Esim. eskarilaisen tai ekaluokkalaisen tai kerholaisten kuljettaminen muuutaman tunnin välein on kyllä aika lailla aikataulutettua.

Ei voi köllötellä, kun pitää tukka putkella juosta ja jossain välissä ehtiä ruokakin laittaa...

Esikoinen kolmannella,koulu alkaa aina 9 tai 10 joten aikaisia herätyksiä ei ole.Ja koulumatkat kulkee itse. Toinen lapsistamme on eskarissa ja pääsee eskariin aina isin kyydillä, takaisin haen hänet tai naapuri joka hakee myös omansa.Ja nämä kaksi pienintä ovat 3v ja 10kk.Ja toki harrasteetita isommilla on jo paljon; jalkapalloa eskarilaisella 2krt/vko ja esikoisella uinti 2krt/vko, jumppa 1krt/vko ja piano 1krt/vko. Harrastekuskailut hoidetaan kimppakyydeillä eli kukin vanhempi vuorollaan ja piano opettaja käy kotona.

 

[triplamama]

aika aikaa kutakin. itse olin monta vuotta kotona kahden lapsen kaa, mies 24h töissä. lähdin sitten opiskelemaan ja töihin, haastavaa ja ihanaa. nytpä olen taas kotiäitinä vauvan kaa, ja kas kummaa. opiskelu alkaa huomenna...mitenmiten saan itseni aina tälläisiin monimuotoisiin tilanteisiin? he hee... tervetuloa valintojen maailmaan (kummelista)

 

[Huopatossu]

Olen kotiäiti ja saan nukkua rauhassa,syödä ja jopa käydä vessassa.Teen kaikki kotityöt ja kerkiän roikkua täälläkin.Kun ja jos töihin palaan niin siivouksesta on pakko tinkiä =)

Kiitos samoin. Kylläpä on meidän elämä helppoa.. Joidenkin mielestä jopa liian

Kuullut olen

 

[metsänpeitto]

Riippuu työstä ja kodista, ja ihmisestä itsestään :xmas:

Varsinkin jos työ on sellaista, josta saa itselleen jotain muutakin kuin palkkaa, on siellä kivempaa ehkä kuin stressata kotona Jos työ taas ei ole kovin mielekästä, niin kotona voi olla mukavampaa. Ja sekin riippuu kaikki päivistä ja tilanteista.

 

[neljän äiti]

Kotiäitiys on juuri sellaista millaiseksi kukin äiti sen tekee.Toki äidin luonnekkin siihen vaikuttaa.Mutta kannattaa ensin katsoa peiliin,ennen kuin muille kotiäitiyden "kiroja" rupeaa muille selvittämään.