Kotiäitiyden rankkuus

Joo, pointti olikin se, että kahden pienen lapsen kanssa joutuu todellakin olemaan koko ajan jotain tekemässä, kotiäitiys ei ole pelkkää persauksilla istumista, kuten jotkut olettavat.

En ymmärrä, mikä sinä olet sanomaan, kuinka usein kenenkin luona tulee imuroida? Itse imuroin ainakin kerran päivässä, koska rikkaimuri on täysi töhö, vaikka uusi onkin. Sitäpaitsi paljon ergonomisempi on tavallinen imuri, ei ole heti noidannuoli iskemässä. Kaikkia patoja ja kattiloita ei voi pestä koneessa (vaikka tiedän, että monet niin tekevätkin). Ja meidän pakastin on kyllä niin täynnä kaikenlaista marjaa jne, ettei sinne pahemmin ruokia enää mahdu. Toki monesti jää edelliseltä päivältä ruokaa yli, eli ei nyt kukaan hullu jaksa montaa kertaa päivässä ruokia alusta asti laitella, siinä kyllä kärjistin, tahallani Joo, ja ne ruoantähteet kyllä saa suht nopeasti pyyhittyä, mutta kun teet sen 5 kertaa päivässä, niin melko puuduttavaa on.

Ja ei, meillä ei ole eteisessä patteria, johon saisi kuravaatteet kauniisti ripoteltua. Vaihtoehtona on jättää ne joko pihalle tai lattialle lojumaan, tai viedä suoraan pesuhuoneeseen. Ymmärrätkö, että kaikilla ei ole juuri samanlaisia lapsia tai kotia kuin sinulla? Etkö ymmärrä, että jokainen varmasti miettii ne asiat helpoimmin omaan kotitalouteensa ja lastensa tilanteeseen sopiviksi. Oletat siis automaattisesti, että kotiäidin arki on hankalaa vain siksi, että äidit tekevät asioista vaikeampia, kuin ne ovatkaan Noh, voihan toki näinkin joskus olla. Turha kuitenkaan yleistää.

Säkö tuon aloituksen muuten teit? Voisit edes suoraan myöntää, että hait sillä kissatappelua, etkä vain "halunnut tietää miten ihmiset asiat kokevat", kuten asian niin kauniisti ja ovelasti ilmaisit. Noh, saamasi pitää (jos et ole ap, niin unohda toi viimeinen )

En ole ap.

Ja en ole kenellekään kertomassa montako kertaa saa imuroida Totean vain, että jos haluaa imuroida 5 kertaa viikossa yhden kerran sijaan, niin se on oma valinta. Harvoin pakon sanelemaa. Samoin kuin on jokaisen omassa valinnassa, mitä laittaa pakkaseensa ja miten iso pakkanen on. Ja omista valinnoista on jotenkin turha valittaa miten rankkaa on, koska on olemassa myös se helpompi vaihtoehto.

Ja mä näen jo sieluni silmin miten tämä keskustelu jatkuu: Kenelläkään ei ole eteistä, minkä vuoksi kaikki hiekat tulee suoraan olohuoneeseen. Kaikilla on lasten lisäksi koirat ja karvaa joka puolella. Pannut ja kattilat on jotain 20 vuoden takuulla olevia, joissa takuu laukeaa jos peset kerrankin astianpesukoneessa jne. Ylimääräistä pakkasta ei voi ostaa minnekään, kun ei ole tilaa missään nurkassa. Eteiseen ei voi asentaa pyyhekuivainta kun öö.. se ei sovi taloyhtiölle.

Ja siis ymmärrän erittäin hyvin jos joku kokee kotiäitinä olemisen rankkana. Ei kaikki viihdy leikkipuistoissa mammojen kanssa ja ei kaikki tykkää ruoanlaitosta tai huushollaamisesta ja tekevät mieluummin sen ajan palkkatöitä. Mutta mun mielestä kyse ei niinkään ole työmäärästä vaan niihin hommiin kyllästymisestä.

Mutta mullahan ei ole oikeutta edeltävään mielipiteeseen, koska se loukkaa kaikkia ketkä kokevat olevansa kotona työorjia.

 

Täällä onkin ollut mielenkiintoista keskustelua, anteeksi vain Vaimo-Rakas, kun välillä kävin elämässä sitä elämääni Ja kyllä, pienimmät oli päiväunilla ja isommat teki läksyjä siinä iltapäivällä.

Jos tähän työasiaan palataan, niin mahtaissinko olla kuitenkaan Tupperwaren omistaja, vaikka se tietysti teollisuuden alaa edustaakin "siellä alkupäässään", ehkä mulla sitten olisi enemmänkin kuin 10 alaista? Mulle on ihan sama mitä joku ajattelee työstäni, tai on ajattelematta, mutta tällä pienellä paikkakunnalla ollaan ihan hyvänkokoinen työllistäjä kyllä.

Imuroinnista? Hassulta tuntuu kertoa tälläinen asia aikuisille (?toivottavasti...) , että niin usein imuroidaan kun on sotkuja ja koira/kissa/maataloelämässä sitä kuraa ja hiekkaa kyllä kertyy lattioille.

Ruuasta? Kertaakaan en ole puhunut ruuan terveellisyyden kärivän pakastamisesta ja uudelleen lämmityksestä, vaan olen ihan tasan kertonut että en itse pidä enkä perheelleni tarjoa mitään lämmitettävää pöperöä, vaan me pidämme ruuasta juuri tehtynä ja sitä myös saamme, kylläpä tämä kaivelee kovastikin jonkun nenää Tähän täytyy vaan todeta, että happamia sanoi kettu... jne Koska joku niin kovasti epäilee tätä provoksi. Tiedän esimerkiksi myös Mummeliisan tekevän ruuat hyvinkin mielikuvituksellisesti perheelleen, ei se ole kuulkaa ollenkaan harvinaista. Ja jos joku haluaa lämmitellä ruokia, lämmitelköön, mutta meillä ei siihen ole tarvinnut ryhtyä vielä koskaan Mistä olen hyvin iloinen omani ja perheeni makunystyröiden vuoksi.

Ja vielä sille palstailijalle, joka oli samaan aikaan (rankassa ja vaativassa) työssään palaverissa, kun siis kommentoi tänne : olet varmaan todella tärkeä ja tehokas työssäsi, eikö niin

Ja MINÄ en ole sen enempää kai ilmaissut kotiäitiyteni olevan rankkaa, en sen rankempaa kuin työäideilläkään! Ja vielä tähän kotiäiti-sanan merkitykseen : jos se on kotona lapsiaan hoitava äiti, niin enkö minä ole sellainen, vaikka tienaankin palkkani saman päivän aikana? (tai ainkin saman vuorokauden)

 

[QUOTE="vieras";27580899]No eipä tuo tullut korjaamaan sitä asiaa, joten tais osua ja upota ja aika pienet lapset pitää olla, jos noihin aikoihin nukkuu vielä päikkäreitä. Mitenköhän kirjoittaja osasikin hoitaa vielä yritystä siinä pikkuvauvojen hoidon ohessa? [/QUOTE]

Kyllä, on pieniä lapsia ja vähän isompia lapsia ja jo omillaan asuvia aikuisia lapsiakin Vaikka meillä herätään pääsääntöisestä (me aikuiset) kuudelta aamulla hommiin, niin pienimmät eivät toki herää vielä silloin, miksi pitäisikään, kun kerran saavat kotona nukkua ilman hoitoon raahaamista.

Työnkuvani kovasti sinua vaivaa, ajattelet että kaikki asiat pitää hoitaa juurikin tässä työssäni esimerkiksi klo 8-16? Miksi ihmeesä niin luulet ? Toki henkilöstöasioita hoidetaan päivisinkin, mutta minulla on vuorokaudessa kyllä aikaa hoitaa työni hienosti muulloinkin kuin keskellä päivää

 

[QUOTE="ama";27581457]En ole ap.

Ja en ole kenellekään kertomassa montako kertaa saa imuroida Totean vain, että jos haluaa imuroida 5 kertaa viikossa yhden kerran sijaan, niin se on oma valinta. Harvoin pakon sanelemaa. Samoin kuin on jokaisen omassa valinnassa, mitä laittaa pakkaseensa ja miten iso pakkanen on. Ja omista valinnoista on jotenkin turha valittaa miten rankkaa on, koska on olemassa myös se helpompi vaihtoehto.

Ja mä näen jo sieluni silmin miten tämä keskustelu jatkuu: Kenelläkään ei ole eteistä, minkä vuoksi kaikki hiekat tulee suoraan olohuoneeseen. Kaikilla on lasten lisäksi koirat ja karvaa joka puolella. Pannut ja kattilat on jotain 20 vuoden takuulla olevia, joissa takuu laukeaa jos peset kerrankin astianpesukoneessa jne. Ylimääräistä pakkasta ei voi ostaa minnekään, kun ei ole tilaa missään nurkassa. Eteiseen ei voi asentaa pyyhekuivainta kun öö.. se ei sovi taloyhtiölle.

Ja siis ymmärrän erittäin hyvin jos joku kokee kotiäitinä olemisen rankkana. Ei kaikki viihdy leikkipuistoissa mammojen kanssa ja ei kaikki tykkää ruoanlaitosta tai huushollaamisesta ja tekevät mieluummin sen ajan palkkatöitä. Mutta mun mielestä kyse ei niinkään ole työmäärästä vaan niihin hommiin kyllästymisestä.

Mutta mullahan ei ole oikeutta edeltävään mielipiteeseen, koska se loukkaa kaikkia ketkä kokevat olevansa kotona työorjia.[/QUOTE]

Tottakai kyse on siihen samaan rutiiniin kyllästymisestä. Kuka nyt samaa työtäkään jaksaa tehdä 24/7? Olenko mä jossain välissä valittanut? Toin vaan sitä arjen näkökulmaa esille, kun joku välkky ihmetteli, että mitä possuja teillä asuu (siis ei viitannut mun kirjoitukseen) kun joka päivä tarvitsee siivota. Aika yksinkertainen kysymys muuten. Niitä possuja kutsutaan myös joskus leikkisästi lapsiksi Ei vaan vakavasti puhuen, kyllä sitä tekemistäkin riittää, jos vaan ei nyhjötä sisällä koko päivää valmisruokia syöden.

Ja ei, en ole vuosikausia toisten rahoilla elävä pummi. Olen lähdössä kyllä ansiotöihin, ja tietenkin pelkään sitä, kuinka kodinhoito ja työt saadaan sovitettua yhteen. En missään nimessä väitä, että töissäkäyvällä äidillä olisi helpompaa. Vaihteluahan se varmasti on, ja riippuu paljon työnkin laadusta. Mutta vertailukohtaa mulla ei ole, vielä

P.S Voit tulla meille katsomaan parin imuroimattoman päivän jälkeen, kannattaisiko kenties ottaa se Hooveri esille Joo, sovitaan vaikka niin, että ne hiekat ja roskat ovat tipahdelleet lattialle huonon organisoinnin tuloksena. Hei kamoon, oikeasti... Joka kerta kun tullaan puistosta sisälle, sitä hiekkaa vaan tulee ihan mielettömät läjät. Mitenkäs sen estät (paitsi nyhjöttämällä sisällä)?

 

Täällä onkin ollut mielenkiintoista keskustelua, anteeksi vain Vaimo-Rakas, kun välillä kävin elämässä sitä elämääni Ja kyllä, pienimmät oli päiväunilla ja isommat teki läksyjä siinä iltapäivällä.

Jos tähän työasiaan palataan, niin mahtaissinko olla kuitenkaan Tupperwaren omistaja, vaikka se tietysti teollisuuden alaa edustaakin "siellä alkupäässään", ehkä mulla sitten olisi enemmänkin kuin 10 alaista? Mulle on ihan sama mitä joku ajattelee työstäni, tai on ajattelematta, mutta tällä pienellä paikkakunnalla ollaan ihan hyvänkokoinen työllistäjä kyllä.

Imuroinnista? Hassulta tuntuu kertoa tälläinen asia aikuisille (?toivottavasti...) , että niin usein imuroidaan kun on sotkuja ja koira/kissa/maataloelämässä sitä kuraa ja hiekkaa kyllä kertyy lattioille.

Ruuasta? Kertaakaan en ole puhunut ruuan terveellisyyden kärivän pakastamisesta ja uudelleen lämmityksestä, vaan olen ihan tasan kertonut että en itse pidä enkä perheelleni tarjoa mitään lämmitettävää pöperöä, vaan me pidämme ruuasta juuri tehtynä ja sitä myös saamme, kylläpä tämä kaivelee kovastikin jonkun nenää Tähän täytyy vaan todeta, että happamia sanoi kettu... jne Koska joku niin kovasti epäilee tätä provoksi. Tiedän esimerkiksi myös Mummeliisan tekevän ruuat hyvinkin mielikuvituksellisesti perheelleen, ei se ole kuulkaa ollenkaan harvinaista. Ja jos joku haluaa lämmitellä ruokia, lämmitelköön, mutta meillä ei siihen ole tarvinnut ryhtyä vielä koskaan Mistä olen hyvin iloinen omani ja perheeni makunystyröiden vuoksi.

Ja vielä sille palstailijalle, joka oli samaan aikaan (rankassa ja vaativassa) työssään palaverissa, kun siis kommentoi tänne : olet varmaan todella tärkeä ja tehokas työssäsi, eikö niin

Ja MINÄ en ole sen enempää kai ilmaissut kotiäitiyteni olevan rankkaa, en sen rankempaa kuin työäideilläkään! Ja vielä tähän kotiäiti-sanan merkitykseen : jos se on kotona lapsiaan hoitava äiti, niin enkö minä ole sellainen, vaikka tienaankin palkkani saman päivän aikana? (tai ainkin saman vuorokauden)

Samaa mietin Jotenkin tuntuu, että esim. Vaimo-Rakas kyllä noilla kirjoituksillaan todistaa sen, että työelämän ja kodin yhteensovittamisen täytyy olla todella raskasta, kun täytyy tulla kaksplus-palstalle muita moukaroimaan. Noh, stressinpurkukeinonsa kullakin.

 

Samaa mietin Jotenkin tuntuu, että esim. Vaimo-Rakas kyllä noilla kirjoituksillaan todistaa sen, että työelämän ja kodin yhteensovittamisen täytyy olla todella raskasta, kun täytyy tulla kaksplus-palstalle muita moukaroimaan. Noh, stressinpurkukeinonsa kullakin.

Enemmänhän teillä kotimammoilla näyttää olevan tuota luppoaikaa, kun koko päivän jaksatte näillä palstoilla notkua vastailemassa... Miten ihmeessä tuo on mahdollista, eikö teidän pitänyt jatkuvasti olla siivoamassa, pyykkäämässä, syöttämässä, sopimassa riitoja, pukemassa, riisumassa, kokkaamassa jnejnejne? Sori, naurattaa...

Ja töistä omasta puolestani voin kertoa, ettei palavereissa olo ole aina sitä intensiivisintä touhua, joten ihan hyvin voi välillä käydä surffailemassa. Toki riippuu toimialasta ja palaverien sisällöstä. Mutta tämähän tieto nyt on teille kotimammoille tietysti täyttä hepreaa, kun eihän kotiäitiyden rankkuutta voita mikään!

 

Itse olen kyllä nauttinut kotona olosta.
Ihanaa kun saa aamulla lötköillä rauhassa ja ei ole mihinkään kiire tai pakko mennä, vaan saa touhuta lasten kanssa. Kerrankin on aikaa kyläillä kavereisen luona ja uusia kavereita on saanut monia. Eli joo, kyllä tämä tynteon voittaa mennen tullen.

 

Enemmänhän teillä kotimammoilla näyttää olevan tuota luppoaikaa, kun koko päivän jaksatte näillä palstoilla notkua vastailemassa... Miten ihmeessä tuo on mahdollista, eikö teidän pitänyt jatkuvasti olla siivoamassa, pyykkäämässä, syöttämässä, sopimassa riitoja, pukemassa, riisumassa, kokkaamassa jnejnejne? Sori, naurattaa...

Ja töistä omasta puolestani voin kertoa, ettei palavereissa olo ole aina sitä intensiivisintä touhua, joten ihan hyvin voi välillä käydä surffailemassa. Toki riippuu toimialasta ja palaverien sisällöstä. Mutta tämähän tieto nyt on teille kotimammoille tietysti täyttä hepreaa, kun eihän kotiäitiyden rankkuutta voita mikään!

Kertaus on opintojen (koti)äiti : eli kolaatko sinä lumet kesäkuussa? Et? Miksi et? Siksi minäkään en siivoa ennenkuin on sotkuista *vääntää sitä kuuluisaa rautalankaa* Ja kyllä, mulla on moneenkin otteeseen vuorokaudessa aikaa tehdä mitä lystään, eikä ole ollenkaan rankkaa - ihan kuin sullakin, siellä työaikanasi

 

kyllä te jaksatte tapella mutta ei 5 lapsen kotiäidillä ole aikaa tällaisten lukemiseen ja varsinkaan tähän osallistumiseen.

 

Kahden lapsen kotiäitinä oli "helpompaa" kuin kahden lapsen vuorotyötä tekevänä äitinä, jonka mies on yrittäjä. Mutta se on vain minun kokemukseni. Jos jollakulla on kotiäitinä tylsää, se on vain ja ainoastaan oman mielikuvituksen puutetta. Kotonaolemisen yhteyteen voi keksiä paljonkin kivaa tekemistä, mistä nauttii. Työssäollessa tunnit vuorokaudessa kuluu aika tehokkaasti, eikä aikaa jää juurikaan millekään ylimääräiselle.

 

Muuten tähän tappeluun kantaa ottamatta - mulle itselleni sopii parhaiten työn ja kotielämän vaihtelu, eli että ei ole sitä samaa rutiinia koko aikaa (joojoo, lasten kans voi tehä sitä sun tätä, mutta kyllä siinä nyt tietyt asiat vaan silti toistuu sen 5 krt päivässä). Loma tuntuu nyt lomalta, ja töissä on ihanaa saada tehdä rauhassa ns. älyllisesti haastavia hommia.

 

[QUOTE="Jenis";27583414]Muuten tähän tappeluun kantaa ottamatta - mulle itselleni sopii parhaiten työn ja kotielämän vaihtelu, eli että ei ole sitä samaa rutiinia koko aikaa (joojoo, lasten kans voi tehä sitä sun tätä, mutta kyllä siinä nyt tietyt asiat vaan silti toistuu sen 5 krt päivässä). Loma tuntuu nyt lomalta, ja töissä on ihanaa saada tehdä rauhassa ns. älyllisesti haastavia hommia.[/QUOTE]

Peesi tälle. Kotona voi lyödä aivot narikkaan ja nauttia lasten seurasta, töissä saa taas hieroa älynystyröitä ja kuormittaa itseään myös siten. Mitenkään väheksymättä kotonaoloa, mutta niin se ainakin mun kohdalla on. En jaksais yhtään sitä, että pitäis olla vuosikausia kotona, vaikka lasteni seurasta nautinkin. En taas jaksais sitäkään, että pitäis tehdä jatkuvasti vain töitä ja pitkää päivää. Onneksi on osa-aikatyön mahdollisuus omassa työpaikassa

 

[QUOTE="alma";27579263]Toki lapseton elämä on "helpointa", mutta lähinnä ajattelin tätä kotiäiti- työssä käyvä äiti- vertailua.[/QUOTE]

Tällaista vertailua en ole kokenut enkä edes kuullut ennen tätä. Tottakai äitiys on vähintään yhtä rankkaa molemmissa tilanteissa, työstä ym. riippuen toki voi olla työssäkäynti + vanhemmuus -yhdistelmä voi olla huomattavasti rankempaakin. Ja ihmisestäkin se riippuu. Mutta tätä vertailua en edes ole tajunnut aiemmin miettiä.

Enemmän olen kohdannut vertailua lapsettomat työssäkäyvät vs. kotiäidit. Omassa lähipiirissä muutama sinkku lapseton työssäkäyvä ja heiltä kuulen liiankin usein "mäki hankin lapsen ja jään kolmen vuoden lomalle" -tyyppisiä juttuja. Siis tottakai joku saattaa ottaa hoitovapaan "loman kannalta", mutta itse koen etten missään nimessä ole missään lomalla varsinkaan verrattuna lapsettoman lomailuun. Yritän sitten selittää, että se lapsi kuitenkin tuo vastuuta, sitoo paljon ja kaipaa itselleen tiettyjä juttuja, että en minäkään nuku ja ota rennosti 24/7.

Kaikki rankkuus perustuu siihen, miten ko. äiti itse sen kotiäitiyden tai työssäkäyvän äidin roolin osa-alueineen päivineen kokee. Toiselle rankka tilanne voi olla toiselle samassa tilanteessa olevalle helppoa.

 

[QUOTE="vieras";27583445]Peesi tälle. Kotona voi lyödä aivot narikkaan ja nauttia lasten seurasta, töissä saa taas hieroa älynystyröitä ja kuormittaa itseään myös siten. Mitenkään väheksymättä kotonaoloa, mutta niin se ainakin mun kohdalla on. En jaksais yhtään sitä, että pitäis olla vuosikausia kotona, vaikka lasteni seurasta nautinkin. En taas jaksais sitäkään, että pitäis tehdä jatkuvasti vain töitä ja pitkää päivää. Onneksi on osa-aikatyön mahdollisuus omassa työpaikassa [/QUOTE]

Ja kun SINÄ et jaksais, niin kukaan muukaan ei voi jaksaa? Ja jos sinä et osaa ottaa kotona ollessa elämääsi mitään muuta, niin kukaan muukaan ei voi näin tehdä?

 

kyllä te jaksatte tapella mutta ei 5 lapsen kotiäidillä ole aikaa tällaisten lukemiseen ja varsinkaan tähän osallistumiseen.

Nämä on aina parhaita kommentteja, nämä jotka ei vaivaudu lukemaan eikä kommentoimaan, mutta siis lukevat ja kommentoivat

 

Itse olen ollut 6kk kotiäitinä ja työssä käymiseen verrattuna tämähän on lähinnä lomailua.
Ennen lapsen syntymää odotin kaikkea muuta, koska kaikki kauhisteli kuinka rankkaa pienen vauvan kanssa on.
Ehkä tämä lapsi vain on helpoimmaista päästä, mutta mielestäni yöheräilyt ja pieni jatkuva väsymys ei ole mitään verrattuna siihen että palkkatöissä tein jatkuvasti ylitöitä, stressiä pukkasi joka suunnasta ja vähintään kerran viikossa piti vääntäytyä työmatkalle...

Arki on paljon helpompaa kun toinen vanhempi on kotona ja hoitaa lapsen lisäksi mm. kodin ja ruoat. Paljon rankempaa meillä oli miehen kanssa kun molemmat säntäili työmatkoilla ja pakersi ylitöitä. Mutta eipä lapsettomien psriskuntien elämän haasteellisuudesta kukaan koskaan ole kiinnostunut....

 

Nämä on aina parhaita kommentteja, nämä jotka ei vaivaudu lukemaan eikä kommentoimaan, mutta siis lukevat ja kommentoivat

Lieneekö liian vaikeaa tajuta että palstaa seuranneena tiedän jo muutaman kommentin luettuani, mitä ketju suurinpiirtein sisältää. Muutaman kommentin lukeminen ja oman lyhyen kommentin kirjottaminen vie max. 5 min.=aamukahvin verran.

 

Ja kun SINÄ et jaksais, niin kukaan muukaan ei voi jaksaa? Ja jos sinä et osaa ottaa kotona ollessa elämääsi mitään muuta, niin kukaan muukaan ei voi näin tehdä?

Mikä vittu sun persettä kutittaa? Missä kohtaa sanoin, ettei kukaan muu voi jaksaa? Jos sun oma elämä on noin ongelmallista, niin kannattaisko tehdä siihen muutoksia?

 

Kyllä itse ainakin olen kokenut, että töissä on helpompaa kuin kotona lapsen kanssa ja nimenomaan henkisesti. Aina sitä samaa eikä jokapäiväistä kontaktia aikuisiin ihmisiin, tai no onhan leikkipuistossa toki muita äitejä mutta se ei ole sama asia kuin kohdata aikuisia ihmisiä töissä koko päivän. Puolisokin on mutta sekin on eri asia. Työ tuo vaihtelua arkeen ja paremman taloudellisen tilanteen. Kotiäitinä joutuu nipistämäänkin kaikesta ja sekin vaikuttaa stressi tasoon ym. Kotona olokin maistuu, kun pääsee päiväksi muualle. Lapsen itku ja kiukku turhauttaa ihan eritavalla, kun sitä kuuntelee koko päivän. Mutta kuten sanottu ihmiset ja tilanteet ovat niin erilaisia ja siksi tämäkin aloitus on käytännössä turha, kun vaikea on verrata. Omassa elämässä ollut paljon muutakin joka tekee hankalamman olon niin kotona kuin töissäkin. mm. jo melkein vuoden oireillut kova selkävaiva.

 

Itse käyn töissä 2 krt viikossa ja kyllä pääsen töissä paljon helpommalla kuin kotona. Mut toisaalta tykkään olla lasten kanssa kotona vaikka se rankaa onkin kolmen moniallergisen astmalapsen kanssa. Mut on se vaan ihana tunne kun pääsen töihin lepäämään. samaa meillä sanoo mieskin, et on ihana taas päästä töihin lepäämään. Tietysti jos olis terveet lapset niin tää kotona olo vois olla ihan lomailua. Ei tarttis miettiä mitä syödään tai huolehtia lasten lääkityksistä. Ehkä en ole kovin hyvä vastaamaan tähän ketjuun kun meillä on mies kotona niinä päivinä kun itse olen töissä niin mulla ei ole mitään kotitöitä hoidettavana enää illallla vaan ruoka odottaa valmiina kun tulen työstä.

 

I have 2 New Year’s Resolutions: Resolution 1: To lose weight, I am sknctiig to it and not giving up! I am slowly starting to get into the groove of this whole diet thing, (changing my eating habits; less fatty foods more fruit and veggies!) I am starting to see some results, which is keeping me motivated. Resolution 2: Jimmy and I have made the second resolution together; we are going to start saving money from each paycheck (spending less on little useless not so much needed things like new pair of shoes for Jimmy or a new purse for me. We are simply going to use what we have), so we can buy a house and get married! *Definitely sknctiig to that until we have accomplished our goal of buying a house and getting married!*

 

En jaksa lukea koko ketjua. Mutta kyllä mulle kotiäitiys oli hemmetin raskasta. Ei sen tekemisen vuoksi. Vaan siksi että aivot kerta kaikkiaan ei saanneet tarpeeksi haasteita. Meitä on moneen junaa. Mä olen se joka tarttee paljon erilaisia virikeitä aivoille että pysyn toiminnassa. Ja mun aivojen virikeeksi ei riitä kasvatusopusten lukun (ja koekani testit omilla lapsilla). Siihen ei riitä yhditystoiminta tai Martta kerhon myyjäisten organisointi.

Mun aivot tarvitseen kunnon matemaattisia kykyjäni rassaavia ongelmia. Todellisia pähkinöitä purtavaksi. Ja sitä ei lasten kotihoito kyllä tarjoa missään muodossa. Ja se teki minulle kotiäitiydestä raskaan. Mun aivot oli ihan vajaa käynnillä. Enkä jaksanut ede opiskella.

Nyt kun teen 60% työviikkoa jaksan olla aktiivinen. Touhuan lasten kanssa paljon. Rupesimpa jatkokouluttautumaankin. Kotiäitiys teki minusta alisuoriutujan.Nyt voin hyvin kun elämässä on erilaisia rautoja samaan aikaan tulessa.Ja taatusti olen lapsillekin parempi äiti näin

 

4vRAE5 <a href="http://ckepggwvulpm.com/">ckepggwvulpm</a>