meilläkin mies oli alkuun aika avuton, eikä minkäänlaisia kotitöitä osannut/halunnut osata tehdä. Pitkin hampain jäi lapsenkin kanssa kaksin. Sitten kun poika oli vuoden ikäinen, niin mies joutui jäämään pariksi kuukaudeksi kotiin, kun minä olin koulussa ja johan muuttui hänen asenteensa kotona olemista kohtaan!! nyt mies töissä ja minä kotona kahden lapsen kanssa. Päivän aikana teen joitain kotitöitä, mutta yhdessä tehdään sitten ne mitä en ole kerennyt/jaksanut tehdä lasten kanssa. Oma-aloitteinenhan tuo ukko ei vieläkään ole, mutta jos muistutan jostain hommasta niin hän sen myös tekee.
Eilen vihdoin kuului miehen suusta: Kyllä mä arvostan kun sä olet lapsen kanssa kotona, onhan sekin työtä. 
:hug:
:hug:
tyttöjenäiti
Meillä mies ei auta, os ei pyydä. Ja ei aina auta pyytämälläkään. Tosin meillä on omakotitalo, jossa on koko ajan remonttia ja muutenkin hän vielä lisäksi keksii ylimääräisiä hommia itselleen. Imuroinut on tässä seitsemän vuoden aikana muutaman kerran. Lattioita ei koskaan ole pessyt. Eikä ikinä pessyt vessaa tai pyyhkinyt pölyjä. Mutta toisaalta itse en ole ikinä vaihtanut autoon renkaita. Puutarhatöitä hän tekee, koska minä en ehdi.
Olin työharjoittelussa kolme viikkoa ja mies oli sen ajan kotona (kaikki lapset alle 5 vuotiaita) kolmen lapsen kanssa. Kun työharjoittelu loppui, mies suorastaan hinkusi takaisin raksahommiin. Sanoi, että kyllä tämä kotona oleminen on nyt nähty. Hän arvostaa kyllä mitä teen, mutta ei oikeastaan ymmärrä kuinka rankkaa se on. Itse hän ei ole koskaan yöllä herännyt lasten kanssa. Meillä on ollut kahdella tytöllä paha koliikki ja apua en saanut mistään. Jos joskus olen todella uupunut ja vaikkapa kipeänä, niin hän on vihainen minulle, koska kulutan hänen arvokasta aikaansa, jos hän joutuu olla tyttöjen kanssa illalla. eli tällaista meillä....joskus kyllä tuntuu kurjalta, kun ei edes saa sairastaa rauhassa.
Olin työharjoittelussa kolme viikkoa ja mies oli sen ajan kotona (kaikki lapset alle 5 vuotiaita) kolmen lapsen kanssa. Kun työharjoittelu loppui, mies suorastaan hinkusi takaisin raksahommiin. Sanoi, että kyllä tämä kotona oleminen on nyt nähty. Hän arvostaa kyllä mitä teen, mutta ei oikeastaan ymmärrä kuinka rankkaa se on. Itse hän ei ole koskaan yöllä herännyt lasten kanssa. Meillä on ollut kahdella tytöllä paha koliikki ja apua en saanut mistään. Jos joskus olen todella uupunut ja vaikkapa kipeänä, niin hän on vihainen minulle, koska kulutan hänen arvokasta aikaansa, jos hän joutuu olla tyttöjen kanssa illalla. eli tällaista meillä....joskus kyllä tuntuu kurjalta, kun ei edes saa sairastaa rauhassa.
on niitä näköjään kaikenlaisia isiä. :\|
Meillä mies auttaa kyllä paljon, ja on aina auttanut. Varmasti vaikuttaa myös oma lapsuus, kun on ollut monta pientä lasta ja isä kuollut, nii on oppinut teken hommia pienestä asti.
Mies tekee ruokaa, pesee pyykkiä, järjestää vaatehuonetta, vie roskat, siivoaa iltaisin kettiön kun tykkää et se aamulla siisti, jos en ole sitä siivonnut, käy 4kk ikäisen pojan kans kaupassa tai vaunuilemassa jotta saan olla kotona vähän aikaa yksikseni. Sekä laittaa iltaisin vauvan nukkumaan, kun sitä pitää hyssyttää uneen. :heart: ja heräilee aamuisin välil että saan nukkua pidempään.
Imurointi ja lattian pesut sekä pölyt ovat ehkä enemmän mun kontolla, mut ei se haittaa kun muuten saan niin hyvästi apua. =)
Meillä mies auttaa kyllä paljon, ja on aina auttanut. Varmasti vaikuttaa myös oma lapsuus, kun on ollut monta pientä lasta ja isä kuollut, nii on oppinut teken hommia pienestä asti.
Mies tekee ruokaa, pesee pyykkiä, järjestää vaatehuonetta, vie roskat, siivoaa iltaisin kettiön kun tykkää et se aamulla siisti, jos en ole sitä siivonnut, käy 4kk ikäisen pojan kans kaupassa tai vaunuilemassa jotta saan olla kotona vähän aikaa yksikseni. Sekä laittaa iltaisin vauvan nukkumaan, kun sitä pitää hyssyttää uneen. :heart: ja heräilee aamuisin välil että saan nukkua pidempään.
Imurointi ja lattian pesut sekä pölyt ovat ehkä enemmän mun kontolla, mut ei se haittaa kun muuten saan niin hyvästi apua. =)
Meillä toinen tulossa alkusyksystä ja olen jäänyt jo kotiin, ja tällä hetkellä mies ei auta kotitöissä. Enkä ole apua myöskään tarvinnut/pyytänyt. Hän on tosin töisä 6päivää viikossa klo 10-19, joten ei kauheasti ehtisikään..
Vapaina hetkinään kyllä auttaa ja tekee sellasia kodin töitä joita en itse naisena tee..
Silloin kun vielä olin töissä, menin jo kuudeksi töihin, mieheni hoiti lapsen aamulla tarhaan ja jätti aina kodin siistiin kuntoon. Eli tiskit oli poissa, sängyt pedattu ja kaikki muutenkin järjestyksessä. Eipä minun tarvinnut työpäivän jälkeen huolehtia kuin ruoka ja muut kodin askareet. Meillä järjestely toimi loistavasti!
Tosin mieheni tajusi vasta oman hoitovapaana vietetyn kesän jälkeen, kuinka paljon kotona todellisuudessa on työtä. Hän jäi kotiin kun muksu oli 9kk ja minä menin takaisin töihin. Ja se teki hyvää! Siihen asti olin saanut hoitaa kaiken yksin. Sen puolen vuoden jälkeen kun hän oli ollut kotona, on kotitöihinkin alkanut tulla apua!
Hän jäi myös edellisenä kesänä kotiin ja teki enemmän kuin koskaan. Nyt kun olen itse kotona hoidan kodin kyllä, mutta taas jossain vaiheessa kun mies haluaa jäädä kotiin, hän hoitaa sitten!
Meillä toimii näin. Ja hyvin on pärjätty. =)
Vapaina hetkinään kyllä auttaa ja tekee sellasia kodin töitä joita en itse naisena tee..
Silloin kun vielä olin töissä, menin jo kuudeksi töihin, mieheni hoiti lapsen aamulla tarhaan ja jätti aina kodin siistiin kuntoon. Eli tiskit oli poissa, sängyt pedattu ja kaikki muutenkin järjestyksessä. Eipä minun tarvinnut työpäivän jälkeen huolehtia kuin ruoka ja muut kodin askareet. Meillä järjestely toimi loistavasti!
Tosin mieheni tajusi vasta oman hoitovapaana vietetyn kesän jälkeen, kuinka paljon kotona todellisuudessa on työtä. Hän jäi kotiin kun muksu oli 9kk ja minä menin takaisin töihin. Ja se teki hyvää! Siihen asti olin saanut hoitaa kaiken yksin. Sen puolen vuoden jälkeen kun hän oli ollut kotona, on kotitöihinkin alkanut tulla apua!
Hän jäi myös edellisenä kesänä kotiin ja teki enemmän kuin koskaan. Nyt kun olen itse kotona hoidan kodin kyllä, mutta taas jossain vaiheessa kun mies haluaa jäädä kotiin, hän hoitaa sitten!
Meillä toimii näin. Ja hyvin on pärjätty. =)
hei ei munkaan mies auto koti hommissa, vaan mieheni äiti kyllä aitaa
vähän liikaaki, koti hommissa.
sukatkin jää mieheltäni keskelle keittiön lattiaa vaikka siitä on sanottu montakertaa et sukat jotka ovat likaiset niin laitetaan pyykkikoriin,
eine mene silti sinne, sit valitetaan kunei löydy puhtaita sikkia, sanoin
et jos et laita niitä sinne koriin voi olla etten pese niitä sukkia ollenkaan.
ei auta mikään sanominen. meiheni on oppinut et äiti tekee keiken.
olen ollut mieheni kanssa yhessä jo 6v. ja meillä on kaksi lasta, ei se
lapsia paljoo hoida kun tekee omia hommia tai istuu tietokoneella kattomassa autoja/veneitä. mut kuitenkin rakastan miestäni vaikka
välillä potuttaa kun ei auta koti hommissa / lasten hoidossa. :headwall:
vähän liikaaki, koti hommissa.
sukatkin jää mieheltäni keskelle keittiön lattiaa vaikka siitä on sanottu montakertaa et sukat jotka ovat likaiset niin laitetaan pyykkikoriin,
eine mene silti sinne, sit valitetaan kunei löydy puhtaita sikkia, sanoin
et jos et laita niitä sinne koriin voi olla etten pese niitä sukkia ollenkaan.
ei auta mikään sanominen. meiheni on oppinut et äiti tekee keiken.
olen ollut mieheni kanssa yhessä jo 6v. ja meillä on kaksi lasta, ei se
lapsia paljoo hoida kun tekee omia hommia tai istuu tietokoneella kattomassa autoja/veneitä. mut kuitenkin rakastan miestäni vaikka
välillä potuttaa kun ei auta koti hommissa / lasten hoidossa. :headwall:
Eipä tuo paljoa ehdi tekemään, kun käy kotona vain viikonloppuisin... jos silloinkaan . Mutta en minä valita, silloin valitin kun mies oli työtön ja mitään ei tehnyt, hyvä jos sängystä ylös nousi ennen iltapäivää :/ . Nyt tuo ei enää uskallakaan moista koittaa . Lapsia meillä on 4 alle 7-vuotiasta ja viides tulossa, mies on 31v ja yhessä oltu 9vuotta
. Mutta en minä valita, silloin valitin kun mies oli työtön ja mitään ei tehnyt, hyvä jos sängystä ylös nousi ennen iltapäivää :/ . Nyt tuo ei enää uskallakaan moista koittaa . Lapsia meillä on 4 alle 7-vuotiasta ja viides tulossa, mies on 31v ja yhessä oltu 9vuotta Meillä mies tekee kolmivuorotyötä, se on aika rankkaa enkä vaadi häntä tekemään kotitöitä koska meillä on vasta yksi lapsi, kohta nelikuukautinen poika joka on helposti hoidettava ja hoidon sivussa kerkiää tekemään hyvin kotitöitä. Poika nukkuu yöt tosi hyvin, on nukkunut jo pari kuukautta, niin jaksaa hoitaa hyvin taloutta. Kun hän tulee töistä, hän kyllä kotona hoitaa tietysti mielellään poikaa. Sitten jos tulee muita lapsia, hän saa kyllä ruveta auttamaan kotitöissä.
Meillä mies hoitaa ihan suhteellisen kiitettävästi koti työt. Tekee sen minkä jaksaa ja ehtii ilman että tarvitsee huomauttaa. Minä teen ruuan yleensä aina siiheksi kun mies tulee töistä. Pyykit, imuroinnit, vessan pesut, mattojen tamppaukset sun muut tehdään kumpi vaan ehtii ja jaksaa. Kaikki painavat hommat tekee mies ja samoin ruoka kassien kantamiset on miehen hommaa.
Mä en varmaan suostuis kattelemaan miestä joka makaisi sohvalla ja napsuttelis sormia ja olettaisi minun hoitavan kaiken! Kyllä sais mies kyytiä.
Ihan samalla lailla me äidit ollaan töissä täällä kotona. :kieh:
Mä en varmaan suostuis kattelemaan miestä joka makaisi sohvalla ja napsuttelis sormia ja olettaisi minun hoitavan kaiken! Kyllä sais mies kyytiä.
Ihan samalla lailla me äidit ollaan töissä täällä kotona. :kieh:
Meillä kaksi poikaa ja työelämään olen siirtymässä.
Kyllä niin maan pirusti ahdistaa et mitähän sit oikein tapahtuu kodin suunnalla.
Vissiin siivoan sit yötä myöten, vien lapset aamulla hoitoon ja menen työhön jonka jälkeen taas haen ne,
laitan ruoan, siivoan ja laitan pojat nukkuu ja taas siivoan ja nukun toivottavasti edes lähes tarpeeksi... jos se oikeesti kehtaa sen illan yhteisen ajan maata sohvalla puol nukuksissa tai olla tietokoneella "piilossa" mun hommaillessa niin kuin on vuodet tässä tehnyt niin voi olla et palaa kyllä hihat jossain vaiheessa. Oi ja ne lomat ja viikonloput kun mies nukkuu 12 päivällä, syö ja ottaa päivä unet ym ansaitun relax-ajan rankan työviikon jälk.. ja jee on jalkeilla toisinaan vain muutaman tunnin vapaapäivästä. ai alkaa ihan raivostuttaa kun kirjoitan... pyykkiä pesee välillä mut siinä se.
Ei ole poikien kanssa tms. Omalla vastuulla oon käynyt ulkona ja ite herännyt aamulla hoitamaan ne kun ei tuo muka herää vaikka aina kovasti luvannut. Enää en uskalla kyllä ulkoillakaan tosin. pari kertaa on just vaikka laittanut poikia nukkumaan mut eihän siitä tule mitään kun ne itkee äitiä vaan. Kerran vanhempi poika kysyi et tuleeks isi taas tänään meille. Selvis ettei se tienny sen asuvan kotona kun on aina koneella tai missä lie pakoilee mahdollisia nakki tehtäviä eikä sitä näy. sillon olin että huhhhuh kyllä. Kyllä viime aikoina olen miettinyt et mitä hemmettiä mä tolla ukolla oikein teen????? häh? Ollaan vajaat kolmikymppisiä pojat 3 ja 5v.. Kuinka kauan tätä ihminen kestää?? Positiivista on kai että se kuitenkin on kotona eikä luuhaa baareissa tms ja joskus auttaa jossain vähän jos tarpeeksi pyydän mut ei voi leijua kyllä ollenkaan.Missä ne auttavaiset miehet on??
Kade teille joilla kunnon mies!