KOSKA TÄMÄ YÖHELVETTI LOPPUU???

[Hjälp!]

Nyt kaivattaisiin todella neuvoja ja mielipiteitä. Meillä 2 v 1 kk vanha tyttö, joka nukkuu TODELLA levottomasti. Ehkä 1 yö kahdessa viikossa sujuu ok , mutta muulloin hän herää/herättää 5-13 kertaa yössä. Useimmiten hän huutaa peiton perään, eli siis peittoa täytyy käydä laittamassa päälle sen sata kertaa. Joskus myös huutaa vain muuten unissaan. Tätä on jatkunut jo iät ja ajat, useita kuukausia.

Lapsi nukkuu omassa huoneessaan, on nukkunut jo yli puoli vuotta, eikä tämä yöhuuto liity mihinkään muutoksiin elämässä tms. Myöskään päivän tapahtumilla tai sillä onko päivä ollut touhukas vai ei, ei tunnu olevan mitään merkitystä. Talvella oli ehkä hivenen seesteisempi jakso mutta muistan että myös jo viime kesänä oli yöongelmia.

Lapsi on päivisin todella ihastuttava 2-vuotias ja hyväntuulinen. Meille tulee syyskuussa vauva ja nyt jo hirvittää miten tässä jaksaa??????

Kysymys siis kuuluukin uskaltaako tuon ikäisen antaa huutaa yöllä yksinään? Onko 2-vuotiaalle kehittynyt jo niin vankka perusturva että hän kestäisi sen? Yöllä peiton laittaminen 10 kertaa tuntuu tosi tyhmältä ja turhalta ja on äärimmäisen rasittavaa, tuntuu että siitä on vain tullut tapa. Kannattaisiko siis kokeilla sitä, että lapsen luokse ei vain menisi? Jotenkin tuo täytyisi saada loppumaan.

Tyttö käyttää puhetta todella taitavasti ja hänen kanssaan pystyy keskustelemaan ihan täysin. Tästä on hyötyä monessa asiassa, ehkä tässäkin???

Olisin kiitollinen neuvoista ja ehdotuksista, nyt elämä menee vain väsymyksen kanssa taisteluun, päiväunien odottamiseen ja sen toivomiseen, että seuraavat 10 vuotta kuluisivat nopeasti (((

 

[kokeile unipussia]

Ekaksi yksi käytännön vinkki: vaihda unipussiin. Jää ainakin se peiton kanssa pelehtiminen. Meidän neiti on nukkunut unipussissa noin puolivuotiaasta lähtien ja olen todella onnellinen, että tajusin ottaa sen käyttöön tämän meidän todella levottoman nukkujan kanssa. Yöllä nimittäin on aina pyöritty ja hyöritty kuin väkkärä, edelleenkin, ja ei olisi mitään toivoa, että meillä peitto pysyisi päällä. Meidän tytöllä siis ikää 1v8kk.

Alkuun siis kokeilisin tuota. Jos huutelu tosiaan suurimmaksi osaksi liittyy tuohon peittoasiaan, niin sillähän ongelma ratkeaa. Mutta jos se onkin vain ns. tekosyy. Sekin selviää sitten. Sitten pitää keksiä joku muu syy miksi huutaa.

Meidän tyttö on oikeastaan noin vuoden ikäisestä asti nukkunut tosi hyvin. Mutta noin viimeisen kuukauden aikana hänelle on ruvennut tulemaan painajaisia tosi paljon. Ja sellaisia yöllisiä kauhukohtauksia. Elämämme ei ole muuttunut mitenkään joten lasken sen olevan ihan nyt taas joku kehityksellinen juttu. Eiköhän tämä tästä ajan kanssa mene ohi.

Jos lapsesi oikeasti huutaa hätää, painajaista tms. niin sitten en kyllä jättäisi menemättä hätiin. Mutta jos se on enemmän tällainen opittu juttu, niin sitten voisi kokeilla mitä tapahtuu jos vähän aikaa antaa huutaa.

 

[rajoita päiväunia!!]

Kuinka pitkät päiväunet tyttösi nukkuu? Jos hän nukkuu 2h tai yli, niin silloin kannattaa rajoittaa päiväunia, sillä ne vaikuttavat jo tuonikäisen yöuneen. Lyhennä siis päiväunia tuntiin tai max 1,5h, ja katso mitä tapahtuu. Vaikutus yöuniin ei tule heti; tyttö kyllä jaksaa riekkua univeloissaan jonkin aikaa, mutta varmasti viikon sisällä tasaantuu ja lapsi tavallaan siirtää päiväunensa yöuneen.
Meidän piti ruveta rajoittamaan poikamme päiväunia juuri tuon ikäisenä, koska hän rupesi heräämään klo 5:30 ja selkeästi kompensoi univelkaansa sitten päivällä nukkumalla tosi sikeästi ja pitkään.
Jotain teidän täytyy tehdä öiden rauhoittamiseksi koska hajoatte täysin jos tuo jatkuu vielä vauvan synnyttyä... Sinuna soittaisin myös neuvolaan, ja kysyisin mitä tehdä. Käsittääkseni tuon ikäisen "pitäisi" jo nukkua aika eheät 10-12h yössä.
Tsemppiä!

 

[vinkki.]

Meillä nyt 3v 5kk poika, joka oli levoton nukkuja n.2,5-vuotiaaksi asti. Nytkin pari kertaa viikossa saattaa tulla yöllinen kohtaus - milloin särkee jalat, milloin peitto hävinnyt, tai painajaisia. Aina on siis hyvä syy herärä. Mutta nyt sentään pääsääntöisesti nukkuu läpiyöt. Koskaan en ole kyennyt mihinkään unikouluun. Lapsi alkaa nukkua yönsä rauhallisesti kun on siihen valmis. Jänskättää vaan mitä siitä tulee, kun yövaippa jätetään pois, ja lapsi alkaa käymään yöllä potalla. Emme ole edes siihen showhun vielä lähteneet, vaan nautimme tästä seesteisemmästä ajasta.

Yksi juttu meillä auttanut että pidämme lapsella myös yöpuvun housut jalassa yöllä, eli jos peitto poissa ei lapselle tule silti heti kylmä. Jostain syystä lapsemme tykkää nukkua vieläkin tosi pienen peiton alla, ja iso peitto ahdistaa, sillä hän tykkää että paljaat varpaat näkyy peiton alta. Sellainen juttu myös auttoi meillä, että iltasatu luetaan sängyssä taskulampulla...rauhoittuu paremmin. Aiemmin luettiin sohvalla.

Se on meillä myös auttanut meidän omaan jaksamiseen, että jos lapsi esim kipeä, niin toinen meistä nukkuu lapsen huoneen lattialla patjalla, jotta toinen meistä saa nukkua hyvin korvatulppien kera.

 

[Kolmen äiti]

Nukkupussi tai unipussi oli meilläkin käytössä, joten lapsi ei herännyt viluntunteeseen. Yhdellä lapsista oli peitto, jonka kiinnitin kulmista kanttinauhan pätkillä pinnasängyn pinnoihin, pysyi peitto päällä. Ja kaikilla on ollut tutti nauhanpätkässä yöpuvun kaula-aukkoon ommeltuna, joten se löytyi aina, kun lapsen käsi hamusi nauhaa.

 

[ap.]

Kiitos vastauksista!

Tuota unipussia voisi varmaan kokeilla, joskus olen sitä ajatellutkin.
Myös päiväunien rajoittaminen on ehkä aiheellista, tyttö nukkuu nyt 1 h - reilu 2 h, ja olen oikeastaan antanut nukkua niin pitkään kuin haluaa. Silloin, kun hän nukkuu vain sen yhden tunnin, ei ole ollut vaikutusta yöuniin, mutta joku tässä sanoikin, ettei vaikutus näy heti vaan vaatii ensin vakiintuneen tavan.

Tyttö nukahtaa illalla rauhallisesti, eikä millään tavalla esim. pelkää nukkumaan menoa. Iltapalat, iltapesut ja -pisut, iltasatu ja sängyssä vielä iltalaulu ja sitten hän jää yksin huoneeseensa ja nukahtaa pääsääntöisesti nopeasti ja hiljakseen. Ongelmat alkavat klo 23 jälkeen.

Pari kertaa on tehty niin, että toinen meistä vanhemmista on ottanut yöllä patjan lapsen sängyn viereen mutta se ei ole vähentänyt tytön heräilyä ja päinvastoin aiheuttanut seuraavana iltana kovan huutokonsertin "äiti tulee minun viereen nukkumaan"

Mutta kiitos tsemppaamisesta ja lisää kommentteja kuulen mielelläni!!!! Nyt on tyttö päikkäreillä ja ah, ihanaa, pääsen itsekin hetkeksi ummistamaan silmäni.

 

[tekisin näin.]

Yksi kokeilemisen arvoinen asia on ottaa tytön sänky teidän huoneeseen VÄLIAIKAISESTI. Jos se auttaisi? Luulenpa, että peiton laittaminen sen 10 x yössä on tekosyy. Lapsi on vielä kuitenkin aika pieni ja yksin herääminen voi olla pelottavaa. Ja yksin nukkuminen voi olla pelottavaa. Vaikka olisi ennen sujunutkin.

Jos vain teille sopii, niin mä kyllä kokeilisin pariksi kuukaudeksi sitä, että lapsi saisi nukkua samassa huoneessa ihan järjestelmällisesti joka yö. Jos hän siitä rauhoittuisi ja kypsyisi niin, että sitten siirto omaan huoneeseen olisi helpompaa. Lapsi kasvaa koko ajan ja tämän hetken tarve ei välttämättä enää ole puolen vuoden päästä. Kun vauva tulee, voittehan jakautua; sä nukut vauvan kaa ja lapsi isänsä kanssa.

Kaikkii keinot ja kokeilut on sallittuja, kun päämääränä on yöt, että saisi nukkua. Paras järjestely on silloin sellainen, että kaikki saavat nukkua.

Kun lapsi nukkuis sun vieressäs omassa sängyssään, niin ylettyisit laittaa sen peiton takas nousematta itse sängystä. Ja ehkä sit ei enää heräis niin usein? Tai jos heräis, niin ei olisi tarvetta herättää teitä, kun olisitte jo valmiiks vieressä. Se, että olette satunnaisesti nukkuneet lapsen kanssa ei auta. Hänen on saatava varmuus siitä,että te tosiaan olette lähellä joka yö monta viikkoa putkeen. Ehkä se tuo avun?

 

[köppänä]

Edellisellä eli nimimerkillä "tekisin näin." oli mielestäni hyvä kirjoitus vaikkakin monen mielestä moinen toiminta olisi takapakkia... Ja päiväunilta en herättäisi jos ne kestävät 1-2,5h... Mielestäni kaikki uni on tärkeää. Meillä saattaa 3v3kk nukkua vieläkin joskus lähes 3h päiväunia, vaikka yleensä poikkeuksetta kyllä 1h20min-1h40min. Eikä päiväunet ole enää yli 2-vuotiaana vaikuttanut meillä yöuniin ellei niitä ole nukuttu aivan liian myöhään... Meillä lapsi on nukkunut varmaan alle 2-vuotiaasta asti hyvin, mutta en tiedä onko perhepedillä osuutta asiaan. Eikä meillä lapsi kyllä osaa nukahtaa itsekseenkään kuten ap:n lapsi osaa... Nyt kun on vauvakin talossa, niin isä nukkuu esikoisen kanssa ja äiti vauvan kanssa...

 

[samoja täältä]

Pikaisesti, unipussia suosittelen minäkin. Samoin päikkäreiden lyhentämistä. Meillä liian pitkät päikkärit vaikuttivat yöuniin jo reilun vuoden ikäisellä. Eli kyllä niillä usein vain on merkitystä.

 

[cojcekfj]

Hyviä vastauksia edellä...
meillä esikko nukkui hyvin unipussissa mutta sitten kun siirtyi isojen sänkyyn vajaa 2v niin otettiin pois ja tilalle tuli 2-osanen yökkäri ja sukat jalkaan koska aamuisin halusi aina kipittää meidän makkariin, niin en halunnut riskiä että lähtee pussissa kompuroimaan...

Peiton kanssa voisi kokeilla että laittaisi sen poikittain ja molemmat reunat patjan alle niin että päälle jäisi sellanen "kolo" mihin kömpiä, voisi tuntua mukavalle pesälle...(tai ahdistaa kamalasti

Onko teillä yövalo? Jos lapsi on taitava puhumaan niin voisi yhdessä käydä valitsemassa jonkun ihanan valoketjun tai vaikka jouluvalot ja kertoa että ne auttavat öisin näkemään itse missä peitto on.

Jaksamista!

 

[mlskd]

Meilläkin valvottiin noin 2 vuotta ja hirveäähän se oli. Lopulta siirsin lapsen sängyn meidän sängyn viereen ja siitä lähtien saimme yöt nukuttua. Pelkäsin kyllä kuinka myöhemmin siirto takaisin omaan huoneeseen onnistuu, mutta se onnistui yllättävän hyvin kun lapsi oli siihen valmiimpi. Ajattelin, että olkoon vieressä niin kauan kun se on tarpeellista, pääasia että saatiin kaikki nukuttua yömme.

 

[kolmen äiti]

ap: Onko tilanne helpottanut?

Yksi vinkki tuli vielä mieleen: isompi peitto. Meillä otettiin käyttöön 3,5-vuotiaalla "aikuisten iso" täkki - sen saa aina lapsi itsekin vedettyä niin, ettei varpaat näy tms. Se on myös painavampi, joten voi rauhoittaa enemmän kuin pieni lasten peitto. Meillä 2v7kk lapsi on nyt useamman kuukauden ajan osannut itse vetää peiton päälle uudestaan - voisiko teidänkin lapsi harjoitella sitä ja illalla voisitte sopia, että jos peitto "karkaa", sen voi itse laittaa takaisin?