Tulihan se sieltä. Iltiksessä nyt.
Aaaarghhh, mä oon koko ajan ihmetelly että kun on hyster....toitotettu että korona jättää jälkiä sisäelimiin, että onko ne jäljet elimistössä lopullisia vai eikö? Ne on vähän eri asioita.
No ei ole lopullisia, kuin äärimmäisen harvoilla. Ja - tämä on tosin vain arvio - uusiutuessaan tauti ei todennäköisesti tule niin pahana.
Eli kuten kausi-influenssassa (sori kun sitä sanaa ei saisi sanoa ääneen).
Sen tosin MYÖNNÄN, että koronassa on ehkä korkeampi kuolleisuus: influenssan 0,1 % kuolleisuuteen verrattuna koronan kuolleisuus näyttäisi olevan nelinkertainen eli 0,4 %, kun verrataan kuolleiden määrää kaikkiin tartunnan saaneisiin. Se on iso luku, isoissa populaatioissa.
JA korona tarttuu näköjään herkemmin kuin influenssa.
Mutta sisäelinvaurioiden sijasta: se mitä jää, on talouskriisi, kiitos median kohkaamisen.
Koronavirus ei aina jää keuhkoihin, vaan leviää eri elimiin - hurjasta taudista huolimatta keho toipuu
Eilen klo 18:16
Koronavirus voi vaikuttaa myös esimerkiksi hermostoon, sydämeen, maksaan ja munuaisiin.
Katso video
Videolla tutkijat kertovat, mitä tällä hetkellä tiedetään koronatilanteesta, rokotteesta ja sen kehittämisen vaiheista,
Vaikeissa koronatapauksissa tauti voi aiheuttaa vakavia oireita myös muualle kuin keuhkoihin.
Virus tunkeutuu elimistöön nenän ja suun kautta ja päätyy sieltä ensin lähinnä keuhkoihin.Koronavirus SARS-CoV-2 voi kulkeutua verenkierrossa muuallekin kehoon ja aiheuttaa vaurioita muun muassa munuaisiin ja sydämeen.
Erään tutkimuksen mukaan COVID-19-potilaista jopa joka viidennellä on ollut myös sydämeen liittyviä oireita.
Monilla koronapotilailla on ollut oireita ruuansulatuselimistössä. Muutoksia on havaittu myös maksassa ja munuaisissa.
Joillakin koronavirus saa aikaan elimistössä reaktion, jossa immuunipuolustus reagoi aivan liian voimakkaasti, ja tämä saa aikaan enemmän pahaa kuin hyvää.
Syy tällaiseen ylimitoitettuun reaktioon, niin sanottuun sytokiinimyrskyyn, voi löytyä geenitasolta. Näin arvioi Live Sciencessäkardiologi Erin Michos Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Koronavirusinfektion yleiset oireet ovat yskä ja korkea kuume. ADOBE STOCK / AOP
Pitkä tauti, täysi toipuminen
Tiedetään, että osalla potilaista koronavirusinfektio on joksikin ajaksi vienyt haju- ja makuaistin. Tämä voi viitata siihen, että virus iskee myös hermojärjestelmäämme.
Miksi sitten jotkut potilaat saavat hyvin vakavan taudin ja toiset taas aivan oireettoman taudin, on edelleen kysymys, johon ei ole vastausta.
Näin vain jostain syystä käy. Kun asiaa tutkitaan lisää, löytynee niitä syitä, miksi näin tapahtuu.
Koska koronavirusinfektioon ei ole vielä olemassa täsmälääkettä, hoito kohdistuu niihin oireisiin, joita infektio saa aikaan.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikka koronavirus voi saada aikaan hyvin pitkäänkin oireilevan taudin, hyvin harvoille taudista jää elimistöön mitään pysyvää vauriota.
Kun infektio on ohi, taudista toivutaan ennalleen. Tämä koskee jopa niitä potilailta, joilla virus on aiheuttanut oireita sydämessä, maksassa ja munuaisissa.
Live Sciencen mukaan viruksen hurja leviäminen ympäri kehoa voi tapahtua siksi, että kehomme ei ole vastaavaa virusta aiemmin kohdannut.
Toistaiseksi meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaisen immuniteetin koronaviruksen aiheuttama tauti antaa.
Immuniteetti voi olla täydellinen tai se voi olla sellainen, että kun kohtaamme viruksen seuraavan kerran, tauti tulee huomattavasti lievempänä kuin ensimmäisellä kerralla.
Aaaarghhh, mä oon koko ajan ihmetelly että kun on hyster....toitotettu että korona jättää jälkiä sisäelimiin, että onko ne jäljet elimistössä lopullisia vai eikö? Ne on vähän eri asioita.
No ei ole lopullisia, kuin äärimmäisen harvoilla. Ja - tämä on tosin vain arvio - uusiutuessaan tauti ei todennäköisesti tule niin pahana.
Eli kuten kausi-influenssassa (sori kun sitä sanaa ei saisi sanoa ääneen).
Sen tosin MYÖNNÄN, että koronassa on ehkä korkeampi kuolleisuus: influenssan 0,1 % kuolleisuuteen verrattuna koronan kuolleisuus näyttäisi olevan nelinkertainen eli 0,4 %, kun verrataan kuolleiden määrää kaikkiin tartunnan saaneisiin. Se on iso luku, isoissa populaatioissa.
JA korona tarttuu näköjään herkemmin kuin influenssa.
Mutta sisäelinvaurioiden sijasta: se mitä jää, on talouskriisi, kiitos median kohkaamisen.
Koronavirus ei aina jää keuhkoihin, vaan leviää eri elimiin - hurjasta taudista huolimatta keho toipuu
Eilen klo 18:16
Koronavirus voi vaikuttaa myös esimerkiksi hermostoon, sydämeen, maksaan ja munuaisiin.
Katso video
Videolla tutkijat kertovat, mitä tällä hetkellä tiedetään koronatilanteesta, rokotteesta ja sen kehittämisen vaiheista,
Vaikeissa koronatapauksissa tauti voi aiheuttaa vakavia oireita myös muualle kuin keuhkoihin.
Virus tunkeutuu elimistöön nenän ja suun kautta ja päätyy sieltä ensin lähinnä keuhkoihin.Koronavirus SARS-CoV-2 voi kulkeutua verenkierrossa muuallekin kehoon ja aiheuttaa vaurioita muun muassa munuaisiin ja sydämeen.
Erään tutkimuksen mukaan COVID-19-potilaista jopa joka viidennellä on ollut myös sydämeen liittyviä oireita.
Monilla koronapotilailla on ollut oireita ruuansulatuselimistössä. Muutoksia on havaittu myös maksassa ja munuaisissa.
Joillakin koronavirus saa aikaan elimistössä reaktion, jossa immuunipuolustus reagoi aivan liian voimakkaasti, ja tämä saa aikaan enemmän pahaa kuin hyvää.
Syy tällaiseen ylimitoitettuun reaktioon, niin sanottuun sytokiinimyrskyyn, voi löytyä geenitasolta. Näin arvioi Live Sciencessäkardiologi Erin Michos Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Koronavirusinfektion yleiset oireet ovat yskä ja korkea kuume. ADOBE STOCK / AOP
Pitkä tauti, täysi toipuminen
Tiedetään, että osalla potilaista koronavirusinfektio on joksikin ajaksi vienyt haju- ja makuaistin. Tämä voi viitata siihen, että virus iskee myös hermojärjestelmäämme.
Miksi sitten jotkut potilaat saavat hyvin vakavan taudin ja toiset taas aivan oireettoman taudin, on edelleen kysymys, johon ei ole vastausta.
Näin vain jostain syystä käy. Kun asiaa tutkitaan lisää, löytynee niitä syitä, miksi näin tapahtuu.
Koska koronavirusinfektioon ei ole vielä olemassa täsmälääkettä, hoito kohdistuu niihin oireisiin, joita infektio saa aikaan.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikka koronavirus voi saada aikaan hyvin pitkäänkin oireilevan taudin, hyvin harvoille taudista jää elimistöön mitään pysyvää vauriota.
Kun infektio on ohi, taudista toivutaan ennalleen. Tämä koskee jopa niitä potilailta, joilla virus on aiheuttanut oireita sydämessä, maksassa ja munuaisissa.
Live Sciencen mukaan viruksen hurja leviäminen ympäri kehoa voi tapahtua siksi, että kehomme ei ole vastaavaa virusta aiemmin kohdannut.
Toistaiseksi meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaisen immuniteetin koronaviruksen aiheuttama tauti antaa.
Immuniteetti voi olla täydellinen tai se voi olla sellainen, että kun kohtaamme viruksen seuraavan kerran, tauti tulee huomattavasti lievempänä kuin ensimmäisellä kerralla.
Viimeksi muokattu:
