R
Romulus
Vieras
D-vitamiini (kolekalsiferoli eli D3-vitamiini)
Kolekalsiferoli (D3-vitamiini) on mm. kalassa esiintyvä D-vitamiini, jota myös muodostuu ihossa auringon ultraviolettisäteilyn UVB:n vaikutuksesta.
10 µg (mikrogramma) = 400 IU
mm. Suomessa 40. leveysasteen pohjoispuolella väestö potee piilevää ja jatkuvaa jo kohdusta asti D-vitamiinin puutetta, joka vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Merkittävin riskiryhmä ovat monet imeväisikäiset ja leikki-ikäiset lapset sekä vanhukset.
Suomalaisilla D-vitamiinin puutos, viitearvot veren D-vitamiinipitoisuuden 80 nmol/l alittava kalsidiolitaso on noin 90%:lla väestöstä, ilman D-vitamiinilisää.
Optimaalinen D-vitamiinin taso veressä on 100-250 nmol/l.
Suomessa D-vitamiinin virallinen saantisuositus on 7,5-10 µg/vrk kaikille eli 5kg:sta vauvasta 100kg:lle miehelle ???
D-vitamiinin saanti on keskimäärin naisilla 5,2 µg/vrk ja miehillä 7,1 µg/vrk.
Hyvin usein päivittäinen D-vitamiinin saanti ravinnosta jää jopa alle 2,5 µg:n, tosin useimmiten päästään 5 µg:aan.
Suomen viralliset D-vitamiinisuositukset 7,5 µg/vrk perustuvat nimenomaan riisitaudin ehkäisyyn, ei edes osteoporoosin.
D-vitamiini vaikuttaa elimistössä n. 2000 geenin toimintaan. Myös aivot tarvitsevat D-vitamiinia.
Kalanmaksaöljy oli Skandinaviassa vanhastaan kansanlääke riisitaudissa. Saantisuositus on ollut 100 µg/vrk 40-60 -luvuilla, jolloin syötiin kalanmaksaöljyä. Muutaman yliherkkyystapauksen johdosta (luultavasti kalanmaksaöljyn liiallinen A-vitamiini) johti D-vitamiinin saantisuosituksen alentamiseen lopulta jo 5µg/vrk. Vuonna 2003 alettiin joihinkin maitotuotteisiin lisäämään D-vitamiinia jatkuvan puutteen takia ja sen johdosta riisitautia ei ole enään esiintynyt n. 10 vuoteen.
Syitä D-vitamiinin puutoksen yleisyyteen on useita. Yksi merkittävä tekijä on se, että niin terveysviranomaiset, terveydenhuollon ammattilaiset ja muut tahot (lääketeollisuus) ovat pelotelleet kansakuntaamme D-vitamiinin yliannostuksella jo vuosikymmeniä ja edelleen pelotellaan. Ja näinollen suomalaiset pelkäävät tätä rasvaliukoista vitamiinia.
Auringon ultraviolettisäteily UVB käynnistää ihollamme D-vitamiinin tuotannon toukokuusta syyskuun loppuun (riittävästi vain kesä-, heinä- ja elokuussa) ainoastaan keskipäivällä kello 10-15, jos 1/3 osa ihosta on paljaana ilman aurinkovoidetta eli vähintään käsivarret ja reidet vähintään n. 1/2 tunnin ajan. Ongelmana on kuitenkin se, että suomalaiset altistuvat varsin vähän auringon valolle. Suurin osa työssäkäyvistä on sisätiloissa silloin, kun aurinko paistaa. Yksi kunnon auringonkylpy voi synnyttää kehossamme 500µg D-vitamiinia. Kesällä aurinkokylpy 3-4 kertaa viikossa riittää takaamaan riittävän D-vitamiini saamisen auringosta. Aurinkorasvat estävät 98%:sti D-vitamiinintuotannon iholla, estämällä auringon UVB-säteilyn pääsemästä iholle. Ikääntyessä ihon kyky tuottaa D-vitamiinia auringosta vähenee. D-vitamiinilisää kannattaakin käyttää kesät talvet (Suomen suvi on, mitä on) sillä elimistö osaa säädellä itse itseään ja yliannoksesta ei ole vaaraa.
Aurinkokylpy puolen päivän aikaan 30 min riittänee useimmille vaaleaihoisille kesällä AINOAKSI D-vitamiinin lähteeksi, mutta jo syyskuussa pitää mennä purkille.
Kesälläkin D-vitamiinin saanti jää usein puutteelliseksi, jos henkilö ei oleskele 3-4 kertaa viikossa n. 1/2 tuntia vähissä vaatteissa auringossa, auringon ollessa korkeimmillaan eli keskipäivällä.
Suomalaisilla veren D-vitamiinipitoisuus on keskimäärin 65 nmol/l elokuun lopussa aurinkoisen kesän jälkeen, mikä on liian alhainen.
Optimaalinen D-vitamiinin taso veressä on 100-250 nmol/l. Ja tämä tulisi olla ympäri vuoden.
D-vitamiinin puute on uusimpien tutkimusten mukaan osallisena lukuisissa sairauksissa mm. sydän- ja verisuonitaudeissa, alzheimerin taudissa, allergioissa, nivelrikkossa, osteoporoosissa, osteomalasiassa, dementiassa, masennuksessa, autoimmuunisairauksissa, flunsassa, influensassa, diabeteksessa, rinta-, eturauhas-, paksusuoli-, virtsarakko- ja munarauhassyöpien sairastumisriskissä sekä kroonisessa kivussa.
Yli 50-vuotiaista naisista lähes joka toinen saa jonkun osteoporoottisen murtuman. Saman ikäryhmän miehetkään eivät ole turvassa murtumilta, sillä 1520%:lla heistä on riski saada osteoporoottinen murtuma.
Vauvoille Deetippoja (D3-vitamiinia).
D2-valmisteet ovat tehottomampia kuin D3-valmisteet.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article123043.ece
Jekovit ja Devitol ovat lääketehdas Orionin valmisteita, joten ihan normaalia että niitä vielä on markkinoilla ja niitä vielä tänäpäivänäkin suositellaan yleisesti neuvoloissa.
http://vitamins-minerals.suite101.com/article.cfm/is_vitamin_d3_better_than_d2
Kansanterveyslaitoksen entinen tutkimusprofessori Antti Aro kirjoittaa lääkärilehti Duodecimissä, että lapset voivat ottaa huoletta D-vitamiinia päivittäin 25 µg ja aikuiset 100 µg. Reumasairaalan entinen ylilääkäri Heikki Isomäki on vaatinut aikuisten suosituksen nostamista jopa 250 µg:aan, koska sillä olisi edullinen vaikutus nivelreuman ehkäisyssä ja hoidossa. D-vitamiinin puute lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin.
Brittitutkimuksessa odottaville äideille annettiin 20 µg/vrk D-vitamiinia. Tuolla annoksella ainoastaan pienellä osalla naisista ja vauvoista oli D-vitamiinitasot yli 80 nmol/l, suurimmalle osalle se ei siis riittänyt. D-vitamiini on tärkeää mm. immuunijärjestelmän ja keuhkojenkin toiminnalle ja kehitykselle. Raskausaikaisen D-vitamiinin puutoksen arvellaan olevan suurin mm. astmaa aiheuttavista tekijöistä.
Optimaaliset D-vitamiinin minimitasot veressä ovat 100-250 nmol/l.
Harvinainen hyperkalsemian syy on D-vitamiinin liikasaanti. Liiallisen D-vitamiinin määrän vuoksi ravinnon kalsium imeytyy liian tehokkaasti elimistöön. Tähän tarvitaan yli kymmenkertaisesti normaalin D-vitamiinitarpeen ylittävä annos pitkän ajan kuluessa eli n. 1000 µg/vrk D-vitamiinia kuukausia.
Aikuisten ja lasten D3-vitamiini:
D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg ja 25µg vahvuuksina tabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina (öljykapseleissa EI ole lisäaineita).
Kyseessä on rasvaliukoinen vitamiini, joten se on hyvä ottaa rasvaa sisältävän ruuan yhteydessä, jotta imeytyy.
Ruuassa D-vitamiinia on eniten (pääasiassa) rasvaisessa kalassa (kuha, siika, silakka, EI kassilohi) n.20 µg/100g.
Nykyinen virallinen saantisuositus Suomessa naurettavat 7,5 µg/vrk on terveystieteellisen historian yksi hirvittävimmistä virhearvioinneista (estää ainoastaan riisitaudin, ei edes osteoporoosia). Tosin on syytä olettaa, että lääkefirmojen Sampo, FDA (USA:n Food and Drugs Administarion -organisaatio) tietää varsin hyvin alhaisen saannin vaikutukset ja on tahallaan ajanut saannin alas (saantisuositus on ollut 100 µg/vrk 40-60 -luvuilla, jolloin syötiin kalanmaksaöljyä) tehdäkseen mahdollisimman optimaalista bisnestä ihmisten sairauksilla. Ihmiset on siis aivopesty sairastamaan hitaasti itsensä kuoliaaksi ja kuluttamaan "lääkkeisiin" miljardeja krediittejä. EU ei uskalla tehdä itsenäisiä päätöksiä ohi FDA:n, Suomi taas ei ohi EU:n. Joten kansakuntammekin osallistuu kiltisti Amerikkalaisten lääkepapiston ihmiskokeeseen.
Syitä D-vitamiinin puutoksen yleisyyteen on useita. Yksi merkittävä tekijä on se, että niin terveysviranomaiset, terveydenhuollon ammattilaiset ja muut tahot (lääketeollisuus) ovat pelotelleet kansakuntaamme D-vitamiinin yliannostuksella jo vuosikymmeniä ja edelleen pelotellaan. Ja näinollen suomalaiset pelkäävät tätä rasvaliukoista vitamiinia.
Vasta netin tuodessa vuosikymmeniä pimitetyn, oikean ja ajantasaisen tiedon saataville, ollaan havaittu, että todellinen saanti on oltava monikymmenkertainen nykysaantisuosituksiin nähden, jotta ihmisen keho toimii kuten sen on tarkoitettu toimivan. Viimeisen vuoden aikana ovat D-vitamiini -keskustelusäikeet suorastaan velloneet järkytystä vallitsevaa tilannetta kohtaan.
Johtavat D-vitamiinitutkijat alkavat asettua painokertoimen puolelle lasten ja aikuisten suhteen D-vitamiinin saannissa:
"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 127 nmol/l. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 25µg of vitamin D3 daily per 11 kg of body weight to obtain levels greater than 127 nmol/l. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (165 nmol/l) and should be so supplemented year-round."
- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):86470.
Eli 25µg per jokainen 11 painokiloa. Toisin sanoen 77-kiloinen ihminen tarvitsee 7 x 25 µg = 175 µg päivässä D-vitamiinia.
Ruoka-aineista ei ole mahdollista saada tarpeeksi D-vitamiinia. Saadakseen esim. "D-vitaminoidusta" maidosta n. 2,5 µg * painokilon määrän D-vitamiinia, satakiloisen henkilön on juotava maitoa 50 litraa joka päivä. Yksi konsti on jokapäiväinen n. 1/2 tunnin UVB-säteilytys ilman suojavoiteita yli 30 asteen maapallokulmassa keskipäivällä. Eli onnistuu koko vuoden vain päiväntasaajan tienoilla. Käytännössä ainoa mahdollisuus riittävään saantiin on siis D3-vitamiinilisä.
http://www.biovita.fi/suomi/pdf/D-vitamiini.pdf
http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699
http://fi.wikipedia.org/wiki/D-vitamiini
http://terveesti.blogs.fi/2007/10/31/d_vitamiini_merkityksen_aliarviointi_on_~3225287/
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=tab00240
Tiedot koostettu eri lähteistä vähän sieltä sun täältä. Ja kaikki tieto on julkaistu 2 vuoden sisällä.
Englanniksi D-vitamiinin riittävän saannin terveysvaikutuksista tehtyjä tutkimuksia löytyy ja paljon.
Kolekalsiferoli (D3-vitamiini) on mm. kalassa esiintyvä D-vitamiini, jota myös muodostuu ihossa auringon ultraviolettisäteilyn UVB:n vaikutuksesta.
10 µg (mikrogramma) = 400 IU
mm. Suomessa 40. leveysasteen pohjoispuolella väestö potee piilevää ja jatkuvaa jo kohdusta asti D-vitamiinin puutetta, joka vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Merkittävin riskiryhmä ovat monet imeväisikäiset ja leikki-ikäiset lapset sekä vanhukset.
Suomalaisilla D-vitamiinin puutos, viitearvot veren D-vitamiinipitoisuuden 80 nmol/l alittava kalsidiolitaso on noin 90%:lla väestöstä, ilman D-vitamiinilisää.
Optimaalinen D-vitamiinin taso veressä on 100-250 nmol/l.
Suomessa D-vitamiinin virallinen saantisuositus on 7,5-10 µg/vrk kaikille eli 5kg:sta vauvasta 100kg:lle miehelle ???
D-vitamiinin saanti on keskimäärin naisilla 5,2 µg/vrk ja miehillä 7,1 µg/vrk.
Hyvin usein päivittäinen D-vitamiinin saanti ravinnosta jää jopa alle 2,5 µg:n, tosin useimmiten päästään 5 µg:aan.
Suomen viralliset D-vitamiinisuositukset 7,5 µg/vrk perustuvat nimenomaan riisitaudin ehkäisyyn, ei edes osteoporoosin.
D-vitamiini vaikuttaa elimistössä n. 2000 geenin toimintaan. Myös aivot tarvitsevat D-vitamiinia.
Kalanmaksaöljy oli Skandinaviassa vanhastaan kansanlääke riisitaudissa. Saantisuositus on ollut 100 µg/vrk 40-60 -luvuilla, jolloin syötiin kalanmaksaöljyä. Muutaman yliherkkyystapauksen johdosta (luultavasti kalanmaksaöljyn liiallinen A-vitamiini) johti D-vitamiinin saantisuosituksen alentamiseen lopulta jo 5µg/vrk. Vuonna 2003 alettiin joihinkin maitotuotteisiin lisäämään D-vitamiinia jatkuvan puutteen takia ja sen johdosta riisitautia ei ole enään esiintynyt n. 10 vuoteen.
Syitä D-vitamiinin puutoksen yleisyyteen on useita. Yksi merkittävä tekijä on se, että niin terveysviranomaiset, terveydenhuollon ammattilaiset ja muut tahot (lääketeollisuus) ovat pelotelleet kansakuntaamme D-vitamiinin yliannostuksella jo vuosikymmeniä ja edelleen pelotellaan. Ja näinollen suomalaiset pelkäävät tätä rasvaliukoista vitamiinia.
Auringon ultraviolettisäteily UVB käynnistää ihollamme D-vitamiinin tuotannon toukokuusta syyskuun loppuun (riittävästi vain kesä-, heinä- ja elokuussa) ainoastaan keskipäivällä kello 10-15, jos 1/3 osa ihosta on paljaana ilman aurinkovoidetta eli vähintään käsivarret ja reidet vähintään n. 1/2 tunnin ajan. Ongelmana on kuitenkin se, että suomalaiset altistuvat varsin vähän auringon valolle. Suurin osa työssäkäyvistä on sisätiloissa silloin, kun aurinko paistaa. Yksi kunnon auringonkylpy voi synnyttää kehossamme 500µg D-vitamiinia. Kesällä aurinkokylpy 3-4 kertaa viikossa riittää takaamaan riittävän D-vitamiini saamisen auringosta. Aurinkorasvat estävät 98%:sti D-vitamiinintuotannon iholla, estämällä auringon UVB-säteilyn pääsemästä iholle. Ikääntyessä ihon kyky tuottaa D-vitamiinia auringosta vähenee. D-vitamiinilisää kannattaakin käyttää kesät talvet (Suomen suvi on, mitä on) sillä elimistö osaa säädellä itse itseään ja yliannoksesta ei ole vaaraa.
Aurinkokylpy puolen päivän aikaan 30 min riittänee useimmille vaaleaihoisille kesällä AINOAKSI D-vitamiinin lähteeksi, mutta jo syyskuussa pitää mennä purkille.
Kesälläkin D-vitamiinin saanti jää usein puutteelliseksi, jos henkilö ei oleskele 3-4 kertaa viikossa n. 1/2 tuntia vähissä vaatteissa auringossa, auringon ollessa korkeimmillaan eli keskipäivällä.
Suomalaisilla veren D-vitamiinipitoisuus on keskimäärin 65 nmol/l elokuun lopussa aurinkoisen kesän jälkeen, mikä on liian alhainen.
Optimaalinen D-vitamiinin taso veressä on 100-250 nmol/l. Ja tämä tulisi olla ympäri vuoden.
D-vitamiinin puute on uusimpien tutkimusten mukaan osallisena lukuisissa sairauksissa mm. sydän- ja verisuonitaudeissa, alzheimerin taudissa, allergioissa, nivelrikkossa, osteoporoosissa, osteomalasiassa, dementiassa, masennuksessa, autoimmuunisairauksissa, flunsassa, influensassa, diabeteksessa, rinta-, eturauhas-, paksusuoli-, virtsarakko- ja munarauhassyöpien sairastumisriskissä sekä kroonisessa kivussa.
Yli 50-vuotiaista naisista lähes joka toinen saa jonkun osteoporoottisen murtuman. Saman ikäryhmän miehetkään eivät ole turvassa murtumilta, sillä 1520%:lla heistä on riski saada osteoporoottinen murtuma.
Vauvoille Deetippoja (D3-vitamiinia).
D2-valmisteet ovat tehottomampia kuin D3-valmisteet.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article123043.ece
Jekovit ja Devitol ovat lääketehdas Orionin valmisteita, joten ihan normaalia että niitä vielä on markkinoilla ja niitä vielä tänäpäivänäkin suositellaan yleisesti neuvoloissa.
http://vitamins-minerals.suite101.com/article.cfm/is_vitamin_d3_better_than_d2
Kansanterveyslaitoksen entinen tutkimusprofessori Antti Aro kirjoittaa lääkärilehti Duodecimissä, että lapset voivat ottaa huoletta D-vitamiinia päivittäin 25 µg ja aikuiset 100 µg. Reumasairaalan entinen ylilääkäri Heikki Isomäki on vaatinut aikuisten suosituksen nostamista jopa 250 µg:aan, koska sillä olisi edullinen vaikutus nivelreuman ehkäisyssä ja hoidossa. D-vitamiinin puute lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin.
Brittitutkimuksessa odottaville äideille annettiin 20 µg/vrk D-vitamiinia. Tuolla annoksella ainoastaan pienellä osalla naisista ja vauvoista oli D-vitamiinitasot yli 80 nmol/l, suurimmalle osalle se ei siis riittänyt. D-vitamiini on tärkeää mm. immuunijärjestelmän ja keuhkojenkin toiminnalle ja kehitykselle. Raskausaikaisen D-vitamiinin puutoksen arvellaan olevan suurin mm. astmaa aiheuttavista tekijöistä.
Optimaaliset D-vitamiinin minimitasot veressä ovat 100-250 nmol/l.
Harvinainen hyperkalsemian syy on D-vitamiinin liikasaanti. Liiallisen D-vitamiinin määrän vuoksi ravinnon kalsium imeytyy liian tehokkaasti elimistöön. Tähän tarvitaan yli kymmenkertaisesti normaalin D-vitamiinitarpeen ylittävä annos pitkän ajan kuluessa eli n. 1000 µg/vrk D-vitamiinia kuukausia.
Aikuisten ja lasten D3-vitamiini:
D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg ja 25µg vahvuuksina tabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina (öljykapseleissa EI ole lisäaineita).
Kyseessä on rasvaliukoinen vitamiini, joten se on hyvä ottaa rasvaa sisältävän ruuan yhteydessä, jotta imeytyy.
Ruuassa D-vitamiinia on eniten (pääasiassa) rasvaisessa kalassa (kuha, siika, silakka, EI kassilohi) n.20 µg/100g.
Nykyinen virallinen saantisuositus Suomessa naurettavat 7,5 µg/vrk on terveystieteellisen historian yksi hirvittävimmistä virhearvioinneista (estää ainoastaan riisitaudin, ei edes osteoporoosia). Tosin on syytä olettaa, että lääkefirmojen Sampo, FDA (USA:n Food and Drugs Administarion -organisaatio) tietää varsin hyvin alhaisen saannin vaikutukset ja on tahallaan ajanut saannin alas (saantisuositus on ollut 100 µg/vrk 40-60 -luvuilla, jolloin syötiin kalanmaksaöljyä) tehdäkseen mahdollisimman optimaalista bisnestä ihmisten sairauksilla. Ihmiset on siis aivopesty sairastamaan hitaasti itsensä kuoliaaksi ja kuluttamaan "lääkkeisiin" miljardeja krediittejä. EU ei uskalla tehdä itsenäisiä päätöksiä ohi FDA:n, Suomi taas ei ohi EU:n. Joten kansakuntammekin osallistuu kiltisti Amerikkalaisten lääkepapiston ihmiskokeeseen.
Syitä D-vitamiinin puutoksen yleisyyteen on useita. Yksi merkittävä tekijä on se, että niin terveysviranomaiset, terveydenhuollon ammattilaiset ja muut tahot (lääketeollisuus) ovat pelotelleet kansakuntaamme D-vitamiinin yliannostuksella jo vuosikymmeniä ja edelleen pelotellaan. Ja näinollen suomalaiset pelkäävät tätä rasvaliukoista vitamiinia.
Vasta netin tuodessa vuosikymmeniä pimitetyn, oikean ja ajantasaisen tiedon saataville, ollaan havaittu, että todellinen saanti on oltava monikymmenkertainen nykysaantisuosituksiin nähden, jotta ihmisen keho toimii kuten sen on tarkoitettu toimivan. Viimeisen vuoden aikana ovat D-vitamiini -keskustelusäikeet suorastaan velloneet järkytystä vallitsevaa tilannetta kohtaan.
Johtavat D-vitamiinitutkijat alkavat asettua painokertoimen puolelle lasten ja aikuisten suhteen D-vitamiinin saannissa:
"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 127 nmol/l. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 25µg of vitamin D3 daily per 11 kg of body weight to obtain levels greater than 127 nmol/l. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (165 nmol/l) and should be so supplemented year-round."
- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):86470.
Eli 25µg per jokainen 11 painokiloa. Toisin sanoen 77-kiloinen ihminen tarvitsee 7 x 25 µg = 175 µg päivässä D-vitamiinia.
Ruoka-aineista ei ole mahdollista saada tarpeeksi D-vitamiinia. Saadakseen esim. "D-vitaminoidusta" maidosta n. 2,5 µg * painokilon määrän D-vitamiinia, satakiloisen henkilön on juotava maitoa 50 litraa joka päivä. Yksi konsti on jokapäiväinen n. 1/2 tunnin UVB-säteilytys ilman suojavoiteita yli 30 asteen maapallokulmassa keskipäivällä. Eli onnistuu koko vuoden vain päiväntasaajan tienoilla. Käytännössä ainoa mahdollisuus riittävään saantiin on siis D3-vitamiinilisä.
http://www.biovita.fi/suomi/pdf/D-vitamiini.pdf
http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699
http://fi.wikipedia.org/wiki/D-vitamiini
http://terveesti.blogs.fi/2007/10/31/d_vitamiini_merkityksen_aliarviointi_on_~3225287/
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=tab00240
Tiedot koostettu eri lähteistä vähän sieltä sun täältä. Ja kaikki tieto on julkaistu 2 vuoden sisällä.
Englanniksi D-vitamiinin riittävän saannin terveysvaikutuksista tehtyjä tutkimuksia löytyy ja paljon.
