Kolme lasta ja nyt kaksoset?? APUA!

Sain juuri varhaisraskauden ultrassa tietää odottavani kaksosia... Minun (tai edes mieheni) suvussa ei tiettävästi ole yhtään kaksosia ja asia tuli melkoisena shokkina! Raskaus ei muutenkaan ollut suunniteltu ja tuntuu, että selvisimme juuri siitä alkushokista...

Meillä on siis ennestään kolme lasta joista vanhin on 7v. ja nuorin täyttää juuri 3v. Töihin olin palaamassa elokuussa. Talous on ollut tiukoilla, mutta kotonaoloni on ollut yhteinen päätös. Lisäksi nuorimmaisellamme on astma ja pitkä kotihoito on helpottanut oireita.

Nyt kaikki tämä tuli kuitenkin hieman puskista enkä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa! Tavallaan ajattelen että kaikella tällä on tarkoituksensa ja tavallaan olen paniikissa. Talous on suurin huoli. Haluaisin kovasti kasvattaa lapset niin, että heillä on varaa harrastaa yms. vaikka miljonäärejä meistä ei koskaan tulekaan. Itkettää kun ajattelen että nämä olemassaolevat lapset menettävät jotakin kun perheeseen syntyy vielä kaksi vauvaa!

Osaisiko joku suurperheellinen kertoa minulle kuinka tästä selvitään ja millaisia ovat suurperheen taloudelliset tuet? Millaisella autolla pitäisi huristella ja minkälaisissa asunnoissa asutte. Asumme pk-seudulla ja tällä hetkellä pienessä neliössä (80m2). Eihän tämä riitä!!

Jos jollakulla on jakaa kokemuksia ja vaikka ihan vähän sitä kuuluisaa tsemppiäkin niin kiitos! :flower:

 

Tunnen yhden perheen, jossa 5 lasta. Heillä 3 makuuhuonetta ja hyvin mahtuvat.

 

tsemppiä!

Nuo teidän tämänhetkiset 3 lasta, niin tosi hassu ajatus, että menettäisivät jotain, kun tulee vielä 2 pikkusisarusta.!

Meillä ei ole kuin 4 eli en osaa tuohon talousasiaan sanoa. tunnen 9-lapsisen perheen, jotka asuvat muistaakseni 6h+keittiö ja ihan onnellisia ovat. Auto on, mutta eiköhän ne pääasiassa metrolla kule. Mutta minusta on todella väärin, niin kuin moni tekee että omilla asenteillaan opettaa, että onni on rahassa. Kyllä köyhätkin Suomessa voi harrastaa yleensä mitä haluaa (esim yks niistä tytöistä harrastaa ratsastusta..), jos on valmis jostain muusta tinkimään. On tosi epäterveellistä saada kaikki. Mä en edes ajattele, että meiltä mitään puuttuisi, mutta monen kanssa jutellessa huomaa, että monet "haluaa" paljon enemmän kuin me. Juu ja eivät vaikuta yhtään onnellisemmilta sori vaan ihan päinvastoin.

 

Meillä on viisi lasta, joista kaksi siis kaksosia. Vanhin poika täyttää 7v ja aloittaa syksyllä koulun, sitten on poika 4v ja tytöt 2v ja tyttö pian 2kk.

Minä olen itsekin vasta 26v ja hyvin olen tämän ihanan katraan kanssa pärjännyt Meillä ei juurikaan lapset ole hoidossa tms, koska minä nautin lasten kanssa olemisesta. Olen ohella suorittanut amk-tutkinnon ja jälkeenpäin ajateltuna kaikki on mennyt hienosti ja suunnitellusti ison perheen ohella.

Liikkuminen jne on yllättävän helppoa, vaikka lapsia onkin viisi. Käydään paljon ulkomailla ja reissataan kotimaassa ja mitään ongelmia ei ole. Monet kauhistelevat miten uskalletaan lähteä kauaskin Suomesta lastemme kanssa, mutta ei koskaan ole ollut mitään ongelmia.

Kyllä sitä pärjää. Meillä on kyllä helpot lapset. Vanhin on kaikista seurankipein ja aina vaatimassa huomiota. Onneksi nyt alkaa pikkuveljestä olla seuraa. Kaksostytöt puuhaavat keskenään paljon ja viihtyvät hiekkalaatikolla ihan itsekseen ilman, että aikuinen leikkii mukana.
Nuorin tyttö ehtii vielä aloittaa kyllä huutokonsertit, mutta tähän asti on mennyt hyvin.

Meillä on Toyota Land Cruser vm. 2012 ja siihen mahtuu hyvin koko porukka ja matkalaukut mukaan.
Miehellä on normaalikokoinen BMW, johon ei toki koko perhe mahduta. Kuljetaan sitten lantikalla aina, jos koko poppoo mennään.

Me rakennettiin juuri uusi talo ja jokaiselle lapselle on oma huone, erillinen työhuone, telkkarihuone/oleskeluhuone ja paljon säilytystilaa. Tätä ennen asuttiin rintamamiestalossa, jossa oli aika ahdasta ja tuntui, että sitä tavaraa tuli joka paikasta vastaan.

 

[QUOTE="juki";28608084]tsemppiä!

Nuo teidän tämänhetkiset 3 lasta, niin tosi hassu ajatus, että menettäisivät jotain, kun tulee vielä 2 pikkusisarusta.!

Meillä ei ole kuin 4 eli en osaa tuohon talousasiaan sanoa. tunnen 9-lapsisen perheen, jotka asuvat muistaakseni 6h+keittiö ja ihan onnellisia ovat. Auto on, mutta eiköhän ne pääasiassa metrolla kule. Mutta minusta on todella väärin, niin kuin moni tekee että omilla asenteillaan opettaa, että onni on rahassa. Kyllä köyhätkin Suomessa voi harrastaa yleensä mitä haluaa (esim yks niistä tytöistä harrastaa ratsastusta..), jos on valmis jostain muusta tinkimään. On tosi epäterveellistä saada kaikki. Mä en edes ajattele, että meiltä mitään puuttuisi, mutta monen kanssa jutellessa huomaa, että monet "haluaa" paljon enemmän kuin me. Juu ja eivät vaikuta yhtään onnellisemmilta sori vaan ihan päinvastoin.[/QUOTE]

niin avaan vielä tuota, mikä siinä on niin väärin, että omilla asenteilla välittää että jotain puuttuu sen takia että ei oo rahaa tai ollaan onnellisia kun voidaan tehdä näin kun meillä on rahaa. Se on valhe. Lapsi oppii elämän ihan väärin. Sitä saa koko aikuisikänsä miettiä, mikä menee vikaan, kun elää ihan sääntöjen mukaan eikä ole onnellinen. Jää tosionni kokematta, Ihmettelen KUKA sellasta haluaa lapselleen?

 

Cruiser*

 

En mä koe että olen mitenkään rahanahne ihminen. Olen itse elänyt lapsuuteni TODELLA tiukoilla. Meillä oli kolme lasta ja pahasti velkaantunut yh-äiti (ja meillä ei todellakaan harrastettu ratsastusta).

Keskituloisia me varmaan miehen kanssa ollaan (tietysti poikkeuksena nyt kun olen itse vielä hoitovapaalla ja mies oppisopimuksella vuoden loppuun), mutta onhan se fakta, että mitä enemmän tulee lapsia sen vaikeampi niille on asioita tarjota. Ei kaikkea tarvitse (eikä voi) saada, mutta kyllä mä oman lapsuuteni varjossa toivoisin että voisin taata lapsille sellaisen vakaan ja turvallisen lapsuuden. Siis tiedätkö, ettei tule niitä tilanteita kun tilillä on kymmpi, ruokaa pitäisi saada ja lisää rahaa tulee vasta huomenna. Sellaisiakin meillä on nyt ollut ja siksi mun töihinpaluu on ollut odotettu juttu!

 

Meillä on viisi lasta, joista kaksi siis kaksosia. Vanhin poika täyttää 7v ja aloittaa syksyllä koulun, sitten on poika 4v ja tytöt 2v ja tyttö pian 2kk.

Mä käsitin tämän ihan väärin, että teillä olisi 5 lasta ja siihen kuuluisi kahdet kaksoset...

 

Joo sanoin ehkä vähän epäselvästi

 

Meillä on viisi lasta, joista kaksi siis kaksosia. Vanhin poika täyttää 7v ja aloittaa syksyllä koulun, sitten on poika 4v ja tytöt 2v ja tyttö pian 2kk.

Minä olen itsekin vasta 26v ja hyvin olen tämän ihanan katraan kanssa pärjännyt Meillä ei juurikaan lapset ole hoidossa tms, koska minä nautin lasten kanssa olemisesta. Olen ohella suorittanut amk-tutkinnon ja jälkeenpäin ajateltuna kaikki on mennyt hienosti ja suunnitellusti ison perheen ohella.

Liikkuminen jne on yllättävän helppoa, vaikka lapsia onkin viisi. Käydään paljon ulkomailla ja reissataan kotimaassa ja mitään ongelmia ei ole. Monet kauhistelevat miten uskalletaan lähteä kauaskin Suomesta lastemme kanssa, mutta ei koskaan ole ollut mitään ongelmia.

Kyllä sitä pärjää. Meillä on kyllä helpot lapset. Vanhin on kaikista seurankipein ja aina vaatimassa huomiota. Onneksi nyt alkaa pikkuveljestä olla seuraa. Kaksostytöt puuhaavat keskenään paljon ja viihtyvät hiekkalaatikolla ihan itsekseen ilman, että aikuinen leikkii mukana.
Nuorin tyttö ehtii vielä aloittaa kyllä huutokonsertit, mutta tähän asti on mennyt hyvin.

Meillä on Toyota Land Cruser vm. 2012 ja siihen mahtuu hyvin koko porukka ja matkalaukut mukaan.
Miehellä on normaalikokoinen BMW, johon ei toki koko perhe mahduta. Kuljetaan sitten lantikalla aina, jos koko poppoo mennään.

Me rakennettiin juuri uusi talo ja jokaiselle lapselle on oma huone, erillinen työhuone, telkkarihuone/oleskeluhuone ja paljon säilytystilaa. Tätä ennen asuttiin rintamamiestalossa, jossa oli aika ahdasta ja tuntui, että sitä tavaraa tuli joka paikasta vastaan.

Tilanteesi kuulostaa meilkein siltä että tekisi mieleni puhua sun kanssa enemmän! Tosin luulen, että teillä on ehkä vakaampi taloudellinen tilanne (päättelen jo tuosta talonrakennusjutusta). Meillä pitäisi asioiden jonkun verran helpottaa syksyllä, mutta kyllä silti jaksaa mietityttää kuinka tästä selviää... Sitten on vielä sekin, että olen hakenyt yliopistoon... Mies on sitä mieltä että vaikka saisin heinäkuussa paikan, voin unohtaa opiskelun tässä uudessa tilanteessa. Onhan se totta että opiskelijan tuet lapsiperheelle ovat surkeat... Olen itse 29v.

 

Kyllä meillä olisi lapsiluku pienempi, jos tulot olisivat pienemmät. Meillä on suuret tulot, joten viiden lapsen elättäminen ei ole ongelma. Kaikki voivat harrastaa mitä haluavat, jokainen saa ajokortin ja jokaista voidaan auttaa opiskeluaikana jne.

Esikoinen pelaa jalkapalloa urheiluseurassa ja se harrastus kustantaa vuodessa noin 300-400e. Toinen poika aikoo myös aloittaa syksyllä jalkapallon.
Kesällä kumpikin lapsi on uimakoulussa ja yleisurheilukoulussa ja nämä maksavat 45e per lapsi.

 

Meillä on viisi lasta, joista kaksi siis kaksosia. Vanhin poika täyttää 7v ja aloittaa syksyllä koulun, sitten on poika 4v ja tytöt 2v ja tyttö pian 2kk.

Minä olen itsekin vasta 26v ja hyvin olen tämän ihanan katraan kanssa pärjännyt Meillä ei juurikaan lapset ole hoidossa tms, koska minä nautin lasten kanssa olemisesta. Olen ohella suorittanut amk-tutkinnon ja jälkeenpäin ajateltuna kaikki on mennyt hienosti ja suunnitellusti ison perheen ohella.

Liikkuminen jne on yllättävän helppoa, vaikka lapsia onkin viisi. Käydään paljon ulkomailla ja reissataan kotimaassa ja mitään ongelmia ei ole. Monet kauhistelevat miten uskalletaan lähteä kauaskin Suomesta lastemme kanssa, mutta ei koskaan ole ollut mitään ongelmia.

Kyllä sitä pärjää. Meillä on kyllä helpot lapset. Vanhin on kaikista seurankipein ja aina vaatimassa huomiota. Onneksi nyt alkaa pikkuveljestä olla seuraa. Kaksostytöt puuhaavat keskenään paljon ja viihtyvät hiekkalaatikolla ihan itsekseen ilman, että aikuinen leikkii mukana.
Nuorin tyttö ehtii vielä aloittaa kyllä huutokonsertit, mutta tähän asti on mennyt hyvin.

Meillä on Toyota Land Cruser vm. 2012 ja siihen mahtuu hyvin koko porukka ja matkalaukut mukaan.
Miehellä on normaalikokoinen BMW, johon ei toki koko perhe mahduta. Kuljetaan sitten lantikalla aina, jos koko poppoo mennään.

Me rakennettiin juuri uusi talo ja jokaiselle lapselle on oma huone, erillinen työhuone, telkkarihuone/oleskeluhuone ja paljon säilytystilaa. Tätä ennen asuttiin rintamamiestalossa, jossa oli aika ahdasta ja tuntui, että sitä tavaraa tuli joka paikasta vastaan.

Jottei tästä sinun tarinasta tule kellekään paineita, niin meillä on kaikki neljä lasta, tosin ikäerot on pienet, samassa huoneessa nukkumassa ja toisessa huoneessa lelut.
Tällä hetkellä 85 m2 ja tilaa olis musta vielä viidennellekin. Ei autoa tai auto tauolla, kuljemme peräti bussilla, mikä onkin paljon kätevämpää kuin luulin. Riippuu asuinpaikasta tietty.

Ja toisin kuin monet tuntuu olettavan kaikki "suurperheen" äidit eivät ole kotiäitityyppiä, reippaita ja ahkeria ja lastensa ympärillä hösääviä. Minä en ole. Kotona olen kuitenkin ollut jo 4 vuotta. Siivous sujuu kohtalaisesti ja lastenhoito ei minusta ole kummoista. Toki meillä on ollut kaikki helppoja lapsia ja leikkivät keskenään. en jatkuvasti laita ruokaa, vaan nytkin istun tässä koneella, kun kaikki pikku pulmuset nukkuvat päiväunia kauniisti samaan aikaan. Toki joillakin on siistimpää kuin meillä ja lapsia leikitetään päivät pääksytysten, mutta minulla on täällä omiakin harrastuksia ja ne ovat mielekkäitä ja yhteiskuntaakin rakentavia, jos sellaista panostusta peräänkuulutetaan.?! Olen periaatteessa akateeminen, mutta opinnot jätin kesken.

 

Mulla opiskelut sujuivat ihan hyvin. Nuorinta ei tosin vielä ollut. Valmistuin nyt keväällä, kun nuorin vasta syntyi.
Kyllä mulla opiskelut venyivät 1,5-vuotta yli suositellun ajan, mutta ei se haittaa. Paljon kaikki on itsestä kiinni.

 

Kyllä meillä olisi lapsiluku pienempi, jos tulot olisivat pienemmät. Meillä on suuret tulot, joten viiden lapsen elättäminen ei ole ongelma. Kaikki voivat harrastaa mitä haluavat, jokainen saa ajokortin ja jokaista voidaan auttaa opiskeluaikana jne.

Esikoinen pelaa jalkapalloa urheiluseurassa ja se harrastus kustantaa vuodessa noin 300-400e. Toinen poika aikoo myös aloittaa syksyllä jalkapallon.
Kesällä kumpikin lapsi on uimakoulussa ja yleisurheilukoulussa ja nämä maksavat 45e per lapsi.

Tätäpä juuri tarkoitan... Meidän lapsiluvun piti olla tässä kolmessa. Kahdella vanhemmalla on omat harrastuksensa (nuorimmalla ei vielä) ja vaikka kh-tuen loppuaika on ollut tiukkaa niin helpostusta oli elokuussa tulossa kun molemmilla vanhemmilla on taas tulot.

Neljäs lapsi oli tavallaan järkytys, mutta hetken pohtimisen jälkeen hyväksyttävissä ja olin jo tosi innoissanikin (töihin meno vaan hirvitti kun pitäisi sitten heti jäädä pois). Mutta nuo kaksoset tulivat nyt niin puskista etten tosiaan tiedä kuinka tähän pitäisi suhtautua...

 

Mulla ei hirveästi omia harrastuksia ole. Mä käyn juoksemassa lähes joka päivä ja mulla on kotona pari jumppalaitetta. Aina kun ehdin, niin menen ratsastamaan ja hoitamaan hevosia tallille. Mä olen kyllä kotiäitityyppiä.
Shoppailemassa tykkään käydä yksin

 

[QUOTE="juki";28608149]Jottei tästä sinun tarinasta tule kellekään paineita, niin meillä on kaikki neljä lasta, tosin ikäerot on pienet, samassa huoneessa nukkumassa ja toisessa huoneessa lelut.
Tällä hetkellä 85 m2 ja tilaa olis musta vielä viidennellekin. Ei autoa tai auto tauolla, kuljemme peräti bussilla, mikä onkin paljon kätevämpää kuin luulin. Riippuu asuinpaikasta tietty.

Ja toisin kuin monet tuntuu olettavan kaikki "suurperheen" äidit eivät ole kotiäitityyppiä, reippaita ja ahkeria ja lastensa ympärillä hösääviä. Minä en ole. Kotona olen kuitenkin ollut jo 4 vuotta. Siivous sujuu kohtalaisesti ja lastenhoito ei minusta ole kummoista. Toki meillä on ollut kaikki helppoja lapsia ja leikkivät keskenään. en jatkuvasti laita ruokaa, vaan nytkin istun tässä koneella, kun kaikki pikku pulmuset nukkuvat päiväunia kauniisti samaan aikaan. Toki joillakin on siistimpää kuin meillä ja lapsia leikitetään päivät pääksytysten, mutta minulla on täällä omiakin harrastuksia ja ne ovat mielekkäitä ja yhteiskuntaakin rakentavia, jos sellaista panostusta peräänkuulutetaan.?! Olen periaatteessa akateeminen, mutta opinnot jätin kesken.[/QUOTE]

Mä olen itse sellainen että tarvitsen ehdottomasti niitä omia juttuja jotta jaksan. Yleensä se on kyllä lenkillä käynti ja silloin tällöin leffa siskon/kaverin kanssa. Miehen kanssa meillä on harvoin kahdenkeskistä aikaa, eikä se varmasti tästä ainakaan lisäänny...

 

Tsemppiä toivotan minäkin. Onneksi teillä nuorin on jo 3v, koska vauva-aikana kaksosissa riittää kyllä työmaata. Tai itsellä ei ole kokemusta kuin vaativista kaksosista (ikää nyt 1,5v) mm. eivät vieläkään nuku, allergioita, korvatulehduksia ym. Meille itselle on nyt tulossa neljäs lapsi elokuussa ja vanhin lapsistamme on 4,5v. Asutaan 86m2 neliössä, jonne vielä toistaiseksi mahdutaan. Kaksoset tarvii myös yllättävän paljon tavaraa pienenä -pinnasängyt, sitterit, syöttötuolit- kaikki tuplana. Nyt ei siis tarvi kuin hankkia yksi pinnasänky lisää ja turvakaukalo uudelle tulokkaalle, kaikkea muuta on jäänyt. Tosin osaa jo ehditty myymään eteenpäin kuten juuri turvakaukalot. Uusi isompi auto juuri hankittiin, koska oli pakko. Mies irtisanottiin juuri taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Ei paljon naurata. Mutta näillä mennään. Oma jaksaminen enemmän huolettaa kuin se, että saako lapset harrastaa.

 

Kyllä ne asiat järjestyy. Vaikka meillä on viisi lasta, niin kyllä meillä on usein yllättävän rauhallistakin. Eilenkin kaikki nukkuivat jo 20.15 ja me katsottiin miehen kanssa vielä leffa.
Mä lähden monesti lenkille, kun lapset nukkuvat. Viikonloppuisin laitetaan muksut nukkumaan ja mennään saunaan, katsotaan leffaa, ollaan vaan ja jutellaan tms.

 

Kaksosten vauva-aika oli kyllä haastavaa. Vaikka kumpikin olivat ihan helppoja vauvoja, niin yleensä toinen nukahti ja toinen heräsi ja kummallakin oli yhtäaikaa nälkä jne. Mutta äkkiä se vauva-aikakin ohi menee

 

Tsemppiä.Tuota nimerkki Nippeä ei kannata kuunnella juurihan se yhdessä ketjussa kertoi kuinka isot tulot heillä on,olisi lisäksi pääomatuloja yms.

 

Tätäpä juuri tarkoitan... Meidän lapsiluvun piti olla tässä kolmessa. Kahdella vanhemmalla on omat harrastuksensa (nuorimmalla ei vielä) ja vaikka kh-tuen loppuaika on ollut tiukkaa niin helpostusta oli elokuussa tulossa kun molemmilla vanhemmilla on taas tulot.

Neljäs lapsi oli tavallaan järkytys, mutta hetken pohtimisen jälkeen hyväksyttävissä ja olin jo tosi innoissanikin (töihin meno vaan hirvitti kun pitäisi sitten heti jäädä pois). Mutta nuo kaksoset tulivat nyt niin puskista etten tosiaan tiedä kuinka tähän pitäisi suhtautua...

Meilläkin piti lapsiluvun olla kolme, mutta tää neljäs on meille yllätys ja voin vaan kuvitella millanen yllätys/järkytys tuossa tilanteessa kaksoset on. Meillä muuten sama tilanne että suvuissa ei kaksosia. Toivottavasti raskausaikasi sujuu hyvin.

 

[QUOTE="tuplamamma";28608181]Tsemppiä toivotan minäkin. Onneksi teillä nuorin on jo 3v, koska vauva-aikana kaksosissa riittää kyllä työmaata. Tai itsellä ei ole kokemusta kuin vaativista kaksosista (ikää nyt 1,5v) mm. eivät vieläkään nuku, allergioita, korvatulehduksia ym. Meille itselle on nyt tulossa neljäs lapsi elokuussa ja vanhin lapsistamme on 4,5v. Asutaan 86m2 neliössä, jonne vielä toistaiseksi mahdutaan. Kaksoset tarvii myös yllättävän paljon tavaraa pienenä -pinnasängyt, sitterit, syöttötuolit- kaikki tuplana. Nyt ei siis tarvi kuin hankkia yksi pinnasänky lisää ja turvakaukalo uudelle tulokkaalle, kaikkea muuta on jäänyt. Tosin osaa jo ehditty myymään eteenpäin kuten juuri turvakaukalot. Uusi isompi auto juuri hankittiin, koska oli pakko. Mies irtisanottiin juuri taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Ei paljon naurata. Mutta näillä mennään. Oma jaksaminen enemmän huolettaa kuin se, että saako lapset harrastaa.[/QUOTE]

Jaksaminen on huolena täälläkin. Meillä kaikki kolme olleet tosi huonoja nukkumaan vuoden ikään asti (kuopus on alkanut vasta nyt nukkumaan täysiä öitä). Kahdella on ollut koliikki. Jotenkin tämä talous tuli tässä nyt ensin huoleksi, enkä tarkoita vain harrastuksia vaan ihan yleistä eloa! Mutta tietysti jos ajattelee tähän kaksi koliikkivauvaa ja pienehkö asunto jossa isommatkin lapset saavat varmasti osuutensa valvomisesta... Huoh..

 

En mä koe että olen mitenkään rahanahne ihminen. Olen itse elänyt lapsuuteni TODELLA tiukoilla. Meillä oli kolme lasta ja pahasti velkaantunut yh-äiti (ja meillä ei todellakaan harrastettu ratsastusta).

Keskituloisia me varmaan miehen kanssa ollaan (tietysti poikkeuksena nyt kun olen itse vielä hoitovapaalla ja mies oppisopimuksella vuoden loppuun), mutta onhan se fakta, että mitä enemmän tulee lapsia sen vaikeampi niille on asioita tarjota. Ei kaikkea tarvitse (eikä voi) saada, mutta kyllä mä oman lapsuuteni varjossa toivoisin että voisin taata lapsille sellaisen vakaan ja turvallisen lapsuuden. Siis tiedätkö, ettei tule niitä tilanteita kun tilillä on kymmpi, ruokaa pitäisi saada ja lisää rahaa tulee vasta huomenna. Sellaisiakin meillä on nyt ollut ja siksi mun töihinpaluu on ollut odotettu juttu!

Nuo ylivelkaantuneet yh-äidit on kyllä sellanen juttu, mihin mulla ei oo mitään kosketuspintaa, heitä pitäis kuitenkin auttaa muilla tavoin kuin ruveta luennoimaan lasten lukumäärästä. Elämä on aina tärkeämpi kuin puitteet. Aattele nyt omaakin lähtökohtaas. Tiedän, ettet sinä luennoi mistään, mutta tää keskustelu nyt kovin henkilökohtaisella tasolla pysyis kuitenkaan vaikka pidättäytyisinkin esittämästä omaa vastalausettani nykyaikana yleiselle ajttelulle. Että kuka saa saada lapsia ja miten paljon ja mitä pitää lapsille pystyy tarjoomaan, että on onnistunut vanhempi ja mitä on hyvä elämä jne..

Mitä tuohon Nipen kommenttiin tulee, niin en pidä mitenkään ihanteellisena sitä, että rakennetaan oma talo, toki saa rakentaa, mutta ei se ole ihailtavaa, ja että kustannetaan lapsille ajokortit, saa niin tehdä, mutta en ihaile sitä ja ihmettelen mitä ihailtavaa siinä olisi?

Ihailtavaa on minusta se että pystytään nauttimaan elämästä, vahingoittamatta ketään, vapaana ympäristön paineista, haasteista ja houkutuksista ja oman itsen ympärillä pyörimisestä.

 

Meillä on myös viisi lasta, kolme teiniä ja 2-vuotiaat kaksoset. Ihan normaali henkilöauto tällä hetkellä, koska mä olen kotona siihen, että pienet täyttää 3, ja me ei myöskään koko porukalla hirveesti liikuta. Noi teinit kun harvemmin mukaan haluavat. Iso talo meillä on, jokaiselle löytyy omat huoneet. Muksuilla ei ole kalliita harrastuksia, meillä sen verran hyvin asiat, että täältä löytyy seurakunnan ja yhdistysten järjestämiä edullisia ja mieluisia harrastemahdollisuuksia. Itse olen tässä kotonaolon yhteydessä opiskellut, valmistun ensi keväänä uuteen ammattiin. Omalla tavalla rankkaa on ollut, pienet ei vieläkään nuku täysiä öitä, isommat oikkuilee, mutta päivääkään en antaisi pois. Totta, että kaikkea pitää olla tuplana, mutta mä olen hyödyntänyt kirppareita, ja tosi vähällä rahalla ollaan tarpeellinen hankittu.

 

[QUOTE="tiina";28608197]Tsemppiä.Tuota nimerkki Nippeä ei kannata kuunnella juurihan se yhdessä ketjussa kertoi kuinka isot tulot heillä on,olisi lisäksi pääomatuloja yms.[/QUOTE]

Kyllä meillä on isot tulot.

Silti meillä on myös viisi lasta, joten kai mulla on jotakin kokemustakin viidestä lapsesta ja kaksosista. Tuloihinko kaikki perustuu?
Onhan paljon muitakin asioita, kuin tulot..