Kolmas lapsi nyt vai myöhemmin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Meillä on kaksi lasta, toinen on 10 kk vanha ja toinen 3 v 6 kk vanha. Poppoosta puuttuu vielä yksi... Olen ottanut ehkä vähän liiankin järkiperusteisen linjan, kun koitan miettiä millainen ikäero olisi hyvä. Pointteja: olen ollut nyt pian 4 vuotta kotona, jos kolmannen lapsen tulo pitkittyy, minulle tulee jopa 9 vuoden tauko töistä -> ei hyvä. Haluan että jokainen saa olla kotihoidossa n. 3-vuotiaaksi. Jos kuitenkin kolmoselle ja kakkoselle tulisi isompi ikäero, voisin olla ehkä kotona sopivasti vauvan kanssa kun esikoinen aloittaa koulun. Sitten taas talon rakennusprojekti, onhan sekin tässä vielä mietteissä.. Jos tehtäisiin kolmas nyt heti, pääsisin nopeammin työelämään -> saataisiin säästettyä nopeammin ja päästäisiin omaan kotiin nopeammin. Toisaalta voisin mennä nyt kakkosen jälkeen töihin, rakennettaisiin tönö ja tehtäisiin vasta sitten kolmas. -> mutta en tiedä olisiko sitten enää varaa jäädä kotiin kolmeksi vuodeksi ja vauva joutuisi aikaisin hoitoon.

Hmmm. Ajatuksia otetaan vastaan :D
 
Meillä on kaksi lasta, toinen on 10 kk vanha ja toinen 3 v 6 kk vanha. Poppoosta puuttuu vielä yksi... Olen ottanut ehkä vähän liiankin järkiperusteisen linjan, kun koitan miettiä millainen ikäero olisi hyvä. Pointteja: olen ollut nyt pian 4 vuotta kotona, jos kolmannen lapsen tulo pitkittyy, minulle tulee jopa 9 vuoden tauko töistä -> ei hyvä. Haluan että jokainen saa olla kotihoidossa n. 3-vuotiaaksi. Jos kuitenkin kolmoselle ja kakkoselle tulisi isompi ikäero, voisin olla ehkä kotona sopivasti vauvan kanssa kun esikoinen aloittaa koulun. Sitten taas talon rakennusprojekti, onhan sekin tässä vielä mietteissä.. Jos tehtäisiin kolmas nyt heti, pääsisin nopeammin työelämään -> saataisiin säästettyä nopeammin ja päästäisiin omaan kotiin nopeammin. Toisaalta voisin mennä nyt kakkosen jälkeen töihin, rakennettaisiin tönö ja tehtäisiin vasta sitten kolmas. -> mutta en tiedä olisiko sitten enää varaa jäädä kotiin kolmeksi vuodeksi ja vauva joutuisi aikaisin hoitoon.

Hmmm. Ajatuksia otetaan vastaan :D
Miettisin myös omaa jaksamista,miten omat voimat ja aika riittää kaikille. Miten olette tähän asti pärjänneet, onko apua saatavilla tarvittaessa? Ja miten mies suhtautuu lasten lukumäärään. Joskus se kolmas jää tekemättä myöhemmin, kun elämä tietyiltä osin helpottuu. Mutta se on huono syy ryhtyä toimiin heti ellei asiat ole muuten hyvällä mallilla. Eli oikean vastauksen tiedätte vain te itse.
 
Tässä tapauksessa ei ole järkiratkaisua. Päätit mitä tahansa, niin siinä ei ole järkeä. Vaikka menisit töihin, niin hoitomaksujen ja työssäkäyntikulujen jälkeen, rakeenusrahastonne ei kartu sen paremmin (ellet ole hyvätuloinen). Jos olet hyvätuloinen, niin onko järkeä olla kotona täydet kolme vuotta jokaisen lapsen jälkeen.
 
Mieskin haluaa kolmannen juu. En ole hyväpalkkainen eikä mieskään. Olen laskurilla katsonut hoitomaksut eikä meiltä täysiä menisi. Todennäköisesti lapset olisikin vain osa-aikaisesti hoidossa meidän töiden puitteissa. Molempien alalla riittää töitä ja minä voisin tehdä töitä kotonakin yrittäjänä jos ei muuta löytyisi.

niin no toki mitä vaan voi sattua tulevaisuudessa,mutta eikai sen vuoksi kannata jättää elämättä? :)
 
Minä tekisin nyt mahdollisimman pian sen kolmannen. Lapsista toisilleen seuraa ja sitten, kun kuopus täyttää 3v, palaat työelämään ja alatte elää uudenlaista elämänvaihetta.

Meillä kolme lasta 8v, 3v ja 1v. Esikoisen ja kakkosen ikäero venyi ja venyi, kun en tullutkaan raskaaksi yrityksistä huolimatta. Kävin välissä töissä. Olen kokenut, että tämä 2v on paljon kivempi ikäero lasten kannalta.
 
jos tulevaisuutta alkaa spekuloida nin on aina sekin riski että jokin sairaus estää lapsenteon myöhemmin tulevaisuudessa. Esimerkiksi kohdunpoisto kasvaimen takia. Eli tuolta pohjalta jos kolmas lapsi on tärkeä ja voimat riittää, ei kannata odotella.
 
Kolmonen heti putkeen ja mies välillä lasten kanssa kotiin, jotta sinun ei tarvitse ihan 9v kotona olla?

Mulla itsellään on kolme lasta 5 vuoden sisällä (esikoinen ei ollut ihan viisi vielä kun kolmas syntyi) ja mielestäni oli oikein hyvä ratkaisu. Mies oli kahden vanhemman kanssa kotona (heillä 1v7kk ikäero) hoitovapaalla 1,5v ja minä olin välillä töissä. Sit taas jäin itse kolmosen kanssa kotiin. Nyt kun kuopuskin menee jo eskariin, alkaa ole jo mukavan helppoa :)
 
Kysymys johon on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on vastaajia
Eli yhden ratkaisu ei sovi toiselle.
Kerron miten me päätettiin tehdä ja miksi, jos siitä olisi apua.
Meillä kolme lasta 01/12, 07/13 ja 01/16. Eli esikoinen täytti juuri neljä kun kolmas syntyi.
Itse halusin ekanakin lapset nuorena(ennen30) ka toiseksi halusin pienet ikäerot sisarussuhteiden vuoksi sekä silsi etten halua palata vauva aikaan enää kun saanut edelliset helpompaan vaiheeseen. Itsellä sisaruksiin 5-10v ikäero ja siksi omien lasten ikäero tärkeä.
Halusin lapset aikaisin, koska aion lasten kasvettua aloittaa opiskelut ja uran luomisen. Haluan ja sion pitää lapset kotona kouluikäisilsi, koska haluan omia tämän pikkulapsi ajan itselleni enkä lahjoittaa päiväkodille Taloudellisesti tämä pitkä kotona olo on ratkaistu hoitomaksujen säästymisellä (miehen tulojen vuoksi korkein maksuluokka) sekä että käyn kolme iltaa viikossa töissä ja mies on lasten kanssa.
Tämä toimii meillä ja oon onnellinen, että elämä on tähän asti mennyt haaveiden mukaan.
 
Mä mietin aivan samaa asiaa kuin sinä. Meillä lapset 3v 2kk ja 1v 5kk. Nyt tosin ei ainakaan vuoteen ole mahdollista yrittää seuraavaa, koska minulla on opiskelut kesken ja opinto-oikeus päättyisi kesken jos kolmannen kerran jäisin kotiin. Meillä myös on suunnitteilla oman talon rakennus lähivuosina kunhan saadaan nykyistä asuntolainaa maksettua pois ja kun minä pääsen töihin (toivottavasti). Noh, mutta siis vaikka mulla nyt ei ole sulle suoraa vastausta niin näin olen itse miettinyt: Hyvä ajoitus kolmannelle olisi ehkä silloin kun esikoinen menee kouluun, koska silloin olisin aina kotona kun lapsi tulee koulusta. Esikoululainenkin saisi olla eskarissa vähän lyhyempää päivää, mutta mulla olisi kuitenkin vähän kahdenkeskistä äiti-vauva-aikaa ja jaksaisin taas nauttia vauvan kanssa olemisesta. Meillä oli hirmu haastava vauva-aika kakkosen kanssa ja tuntuu, että suoritin koko vauvavuoden ja hoidin siinä sivussa esikoisen. Nyt saisin hetken aikaa tehdä omia juttuja eli opiskeluja ja töitä, joita ehdin jo hiukan kaivata kotona.

Toisaalta jos kolmatta yrittäisi niin pian kuin mahdollista eli meidän tilanteessa ehkä ihan aikaisintaan puolen vuoden kuluttua, jotta ehdin valmistua, menisi tämä pikkulapsiaika jotenkin samassa. Olen kuullut monelta, joilla on isompia ikäeroja lasten välillä, että esim. lomatekemistä on kovin vaikea keksiä kun 8-vuotiaan kiinnostuksen kohteet ovat tyystin erilaisia kuin 1-vuotiaan. Olisihan niistä kaikista toisilleen myös enemmän seuraa, jos ikäero ei olisi niin valtaisa.

Tsemppiä mietintään! Mä ajattelen ehkä lopulta niin, että sitten kun tulee se fiilis, että nyt vauva saa tulla niin sitten vaan antaa sen tulla jos on tullakseen. Järkeili niin tai näin niin lopulta nämä asiat on jossain isommissa käsissä ja mitä vain voi tapahtua, mikä sekottaa koko pakan.
 

Yhteistyössä