Toggle sidebar

Kolmas lapsi- järkeä vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Eli kovasti kuumeilen kolmatta lasta, 5v ja 2.5v löytyy kotoota jo :)
Mutta mietin, että onko haaveeni järjetön, onko meillä varaa kolmanteen? Tiedän, että monikaan ei mieti, vaan hups vaan, ja taas ollaan raskaana. Se on tavallaan ehkä armollisempi vaihtoehto, koska silloinhan ne rahat ja selviytyminen on pakko järjestää.

Mut mä en ole sen tyylinen ihminen, olen tehnyt osa-aikaista työtä nyt, kun lapset pieniä, ja ajatus että kolmatta voisi alkaa yrittää sitten, kun olen tehnyt täyttä työaikaa ainakin sen 3-4kk, niin ehdin varmuudella saada sen 6kk täyteen, että ä-lomarahat menee uudelleen laskettaviksi 6kk tulojen mukaan. Koska en halua mitään osa-aikaisesta maksettua ä-rahaa.

Lisäksi tällä taktiikalla, jos meitä onnistaa, oisin kotona suunnilleen esikoisen eskariajalla tai ekaluokan aloituksen aikaan. Toki, ei voi tietää, saadaanko koskaan kolmatta...

Mutta kertokaas, kuinka kalliiksi se kolmas tulee? Haluan tarjota hänelle samat lähtökohdat kuin vanhemmille, eli kotihoitoa mahd.pitkään jne.
Mietinkö liikaa, pitäiskö vaan antaa mennä?

Kiitos, joku vaivautuu sanomaan jotain järkevää.
 
No jos arvostat kierrätystä niin kolmas lapsi ei paljoa rahaa vie. Teillä on jo 2 lasta ja kaikki valmiina kolmannelle, vaatteet jne ja myöhemmin pyörät, luistimet jne kulkevat isommalta pienemmälle. Lisäksi jos imetät ja sulla on säilössä vauvalle vaunut niin käytännössä ainoa rahareikä on vaipat, mikäli et käytä kestiksiä.
 
No, meillä on myyty lähes kaikki... Siis kaukalo, vaunut yms isot jutut. Sitteri ja pinnis löytyy ja vaatteita jonkinverran. Ja tietty sit pitäisi olla samaa sorttia kun edelliset ;)
Lähinnä mä ajattelen sellaisia vauva-ajan ulkopuolisia kuluja, selviääkö niistä? Jaksaako kolmatta vauva-aikaa yms.
Toisaalta, jos mietin nyt jo, niin kannattaako meidän edes harkita kolmatta...
 
Meillä 3 syntyi isolla ikäerolla isompiin nähden ( 5v ja 6v ), ja olin kaiken myynyt pois ( pinnasänky oli jäänyt varastoon myymättä ) joten kaikki ostettiin uudestaan. Tosin minä löysin kaiken kirpputorilta, vain vaatteita olen ostanut uusia. En nyt tiedä kallaudesta, mutta kyllähän sitä rahaa saa menemään.
 
Juu, kyllä siis kirppikset on kultakaivoksia, mut jos unohdetaan ne vaatteet ja rattaat ja mietitään yleisellä tasolla, et perheellä on rahaa enempi se lapsilisä (mitä ikinä se kolmannesta onkaan) ja sit kuluttajia on yks enempi. Vaikuttaako se paljon vai vähän? Eihän tietty joku 1-vee kauheasti kuluta, mut entäs kun ovat isompia?
Lähinnä haen sellaista, että jos joku pystyy heittää karkean arvion, oliko perheellä ennen kolmatta suht hyvä talaudellinen tilanne, ja sit kolmannen jälkeen ihan heikko? Vai meneekö se kolmas todella siinä samassa kuin ne kaks edellistä?
 
Minun "vieläkö kolmas "lapseni kriisin lopputulos, istuu sohvalla nyt. Ikää lapsella on seitsemän vuotta.
Ennen päätöstä antaa onnelle vielä yksi mahdollisuus tulla, kävin läpi hyvin syvääluotaavan krisiin, vieläkö yksi lapsi. Pohdin asiaa monelta kannalta, järki oli osin tunteita vastaan. Joskin lapsen saamista ei voine mielesätni ratkaista täysin järjellä. Lapsen saamatta jäämisen osin ehkä voikin.
Mitään mittavaa taloudellista vajetta, ei tuonut kolmas tullessaan. Jaksamiseen en osaa sanoa, koska enhän tiedä millaiseksi elämämme olisi muodostunut, jos tuota kolmatta ei olisi tullutkaan. Vauva-aikana venytettiin jaksamistani monin tavoin.. mutta nyt en osaa ajatella, että kolmas lapsi jotenkin tuntuvasti kuormittaisi jaksamistani. Välillä kyllä tuntuu, että sisarkateus- riita yms kolme on mahdollisimman epäsuotuisa luku, mutta toisaalta sitten taas ei. Trio tukee toisiaan hyvässä ja pahassa.

Kysy itseltäsi, voitko vastata EI haaveelle kolmannesta lapsesta. Voitko vastata EI, siten, ettette anna edes haaveelle mahdollisuutta toteutua. Itse pähkäilin lopulta tätä kysymystä, selätettyäni kaikki jaksamis yms. pohdinnat. En voinut sanoa EI kokeilematta, suotaisiinko meille vielä lapsi.

Suotiin. Toki olen monta hermojen menetystä köyhempi, väliin ehkä väsyneempi. Mutta sydän sai lisää täytettä ja rakkautta ja olen yhtä onnea rikkaampi.:heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Big Bang Theory
No meillä kolmas on mennyt "siinä samassa" tosin meidän ei tarvinnut vaihtaa autoa, tehdä mitään asumisjärjestelyjä tai muuta sellaista isompaa. Tietysti vakuutusmaksut ym. nousi, mutta eihän ne ole tietenkään pakollisia. Ruokakustannukset nousi, varsinkin nyt kun vauva on 10kk ja syö kun hevonen. Meillä 3 "miestä " talossa, joten sen tietää, että mitä ne ruokamenot on kun kaikki kovia syömään. Ja sitten kaikki matkustus ym. tulee kyllä kalliiksi sitten myöhemmin esim. hotellien lisävuoteet jne jne...kun yleensä kaikki paketit on tyyliin 2 aikuista ja kaksi lasta.
 
Jaksamisesta sen verran, että itse olen jaksanut hyvin. Varsinkin kun vertaa kahden isomman vauva-aikaan kun heillä ikäeroa 1v5kk. Nyt osaa ottaa rennosti :) Isommat tekee paljon omia juttujaan ja auttavat minua ja leikkivät veljen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Minun "vieläkö kolmas "lapseni kriisin lopputulos, istuu sohvalla nyt. Ikää lapsella on seitsemän vuotta.
Ennen päätöstä antaa onnelle vielä yksi mahdollisuus tulla, kävin läpi hyvin syvääluotaavan krisiin, vieläkö yksi lapsi. Pohdin asiaa monelta kannalta, järki oli osin tunteita vastaan. Joskin lapsen saamista ei voine mielesätni ratkaista täysin järjellä. Lapsen saamatta jäämisen osin ehkä voikin.
Mitään mittavaa taloudellista vajetta, ei tuonut kolmas tullessaan. Jaksamiseen en osaa sanoa, koska enhän tiedä millaiseksi elämämme olisi muodostunut, jos tuota kolmatta ei olisi tullutkaan. Vauva-aikana venytettiin jaksamistani monin tavoin.. mutta nyt en osaa ajatella, että kolmas lapsi jotenkin tuntuvasti kuormittaisi jaksamistani. Välillä kyllä tuntuu, että sisarkateus- riita yms kolme on mahdollisimman epäsuotuisa luku, mutta toisaalta sitten taas ei. Trio tukee toisiaan hyvässä ja pahassa.

Kysy itseltäsi, voitko vastata EI haaveelle kolmannesta lapsesta. Voitko vastata EI, siten, ettette anna edes haaveelle mahdollisuutta toteutua. Itse pähkäilin lopulta tätä kysymystä, selätettyäni kaikki jaksamis yms. pohdinnat. En voinut sanoa EI kokeilematta, suotaisiinko meille vielä lapsi.

Suotiin. Toki olen monta hermojen menetystä köyhempi, väliin ehkä väsyneempi. Mutta sydän sai lisää täytettä ja rakkautta ja olen yhtä onnea rikkaampi.:heart:
Click to expand...

Kiitos. Ihan mun päästä noi ajatukset, joku vaan nyt osasi pukea ne sanoiksi. Eli ehkä mun täytyy nyt alkaa valmistella itseäni ajatukseen kolmannesta :)
Haave ehkä on siksikin niin vahva, että sekä äitini että anoppini on maininnut asiaksi jota katuvat elämässään, sen etteivät koskaan antaneet kolmannelle lapselle sitä mahdollisuutta. Joten ehkä mun täytyy nyt tosissaan miettiä ja aikanaan korjata tämä asia... Kenties ;)
 
Meillä kolmas ei ainakaan vielä ole nostanut kustannuksia erityisesti. Enkä nää syytä miksi nostaisi. Muuttaa ei tarvinnut ja autoon mahtuu.
Enkä osaa ajatella elämää ilman häntä. Vauva-aika oli ihanaa <3 Sitä vasta kolmannen kanssa osas kaikki kikat ja keinot, vauvan hoito oli helppoa ja nautin siitä. Isommat (3 ja 5v vauvan synnyttyä) otti vauvan myös hyvin vastaan ja niistä oli tosi paljon jo apua! Ei ees uskoisi, miten helppoa se tollaisella ikäerolla on. Siis verrattuna kahden ensimmäisen tasan 2v ikäeroon.

Mä luulen, että jos jätätte lapsiluvun kahteen mietit aina "mitä jos". En itse olisi sitä kestänyt.
 
itse olin pitkään sitä mieltä, että kaksi riittää eikä enempää tule. Kuitenkin kun lapset kasvoivat, niin se ajatus kolmannesta vaan alkoi pyöriä mielessä ja tosiaan meidän äitikin usein puhui siitä, miten isä olisi halunnut kolmannen, mutta äiti ei ja kuitenkin äiti sitten mietti, että jos olisivat vauvan saaneet niin olisi sen ja sen ikäinen nyt. Ehkä jopa katuu sitä, että ei halunnut vauvaa.
 
Ehkä mä en halua sitten katua loppuikääni sitä, että ei yritetty.
Meillä ei tarvitsisi muuttaa, mutta autot menisi uusiks, toisaalta ne nyt menee jokataupauksessa lähivuosina, kun alkavat tympiä.
Ja mistään korvikkeeseen uppoavista rahoista en ole murheissani, edellisiä imettänyt 1v ja 1v7kk, että eiköhän se kerran vielä onnistuis.. ;)
Mut kiitos vastauksista, mun ehkä enemmän ei-ei kanta alkaa sulaa kyllä puolelle... :)
 
[QUOTE="vieras";25972729]Mutta kertokaas, kuinka kalliiksi se kolmas tulee? Haluan tarjota hänelle samat lähtökohdat kuin vanhemmille, eli kotihoitoa mahd.pitkään jne.
Mietinkö liikaa, pitäiskö vaan antaa mennä? [/QUOTE]

No rehellisesti vastaan: kyllä sä mun mielestä mietit asiaa vähän liikaa. Verrattuna moniin muihin maihin Suomessa rahan ei todellakaan tarvitse antaa määrittää lapsilukua, kun koulutus ja perusterveydenhuolto on ilmaista jne. Toki elämänsuunnittelu ylipäätään on hyvästä, mutta kun teillä elämä näyttää nyt olevan järjestyksessä, niin en näkisi mitään syytä jättää lasta tekemättä, JOS sitä siis itse toivotte. Mitä mieltä miehesi asiasta on? Jos itse olisin noin epävarma, saattaisin antaa miehen päättää asiasta. Onko sulla tunne, että teidän perheestä puuttuisi vielä joku? Itse nimittäin aion tehdä lapsia niin monta kunnes tuollaista tunnetta ei enää tule. Nyt meillä on 3-vuotias poika ja seuraavasta ollaan puhuttu, mutta sellaista todellista kuumetta odotellaan vielä - haluan lapsen olevan supertoivottu ja -odotettu kuten esikoinenkin oli. :)
 
[QUOTE="Misty";25973019]No rehellisesti vastaan: kyllä sä mun mielestä mietit asiaa vähän liikaa. Verrattuna moniin muihin maihin Suomessa rahan ei todellakaan tarvitse antaa määrittää lapsilukua, kun koulutus ja perusterveydenhuolto on ilmaista jne. Toki elämänsuunnittelu ylipäätään on hyvästä, mutta kun teillä elämä näyttää nyt olevan järjestyksessä, niin en näkisi mitään syytä jättää lasta tekemättä, JOS sitä siis itse toivotte. Mitä mieltä miehesi asiasta on? Jos itse olisin noin epävarma, saattaisin antaa miehen päättää asiasta. Onko sulla tunne, että teidän perheestä puuttuisi vielä joku? Itse nimittäin aion tehdä lapsia niin monta kunnes tuollaista tunnetta ei enää tule. Nyt meillä on 3-vuotias poika ja seuraavasta ollaan puhuttu, mutta sellaista todellista kuumetta odotellaan vielä - haluan lapsen olevan supertoivottu ja -odotettu kuten esikoinenkin oli. :)[/QUOTE]

Mietin, koska en halua päätyä mihinkään sossun luukulle tai tk:n vastaanotolle. Kun kerroin, että haluan tarjota saman mahd. kolmannelle kuin edellisille, se tarkoittaa todella sitä. Vakuutukset on kalliita ja ilman niitä ei kai kukaan enää elä? Toinen lapsi on selviö, jos olet tehnyt yhden, mikset tekisi toista? Kolmas on jo vähän eri asia, vm.-08 farmarigolf on liian pieni. Monessa asiassa muutut ns. isoksi perheeksi, eli normi hotellihuone tms ei välttis enää käy. No siljalta saa sitten family-hytin, jee ;)
Sain kyllä tästä ketjusta vahvistusta, että ehkä sitä sittenkin jaksaa kolmannen kanssa, jos se kerta menee renoommin kuin edelliset, mutta koliikki ja korvatulehduskierteet pelottaa. Kun ei itsekään ole enää ihan uusi. Mutta mä mietin asiaa just niinku mietin, moni ilmi tullut asia tässä kyllä tukee ajatusta kolmannesta.
 
Meillä se kolmas lapsi, joka ilmoitti tulostaan sen jälkeen kun olimme jo todenneet, että ei meille sitten tule kolmatta ja ikäerotkin on jo niin isot, että ei sitten, on nyt vielä pikkuvauva. Itse panikoin aivan täysillä raskaustestin tehtyäni, juurikin raha-asioista, iästäni yms. pikkuseikoista. Ja mies hymyili tyytyväisenä vakuuttaen ihan kaiken olevan kunnossa ja ok. Enemmän mieheni halu tuo kolmas lapsi oli ollutkin ;).

Ikuisesti olen kiitollinen miehelle tuosta halustaan ja vakuuttelustaan :). Miten maailmassa voi jotain niin ihanaa ollakaan kuin tuo pikku käärö (josta toki kasvaa ihana pikku uhmis jne ;) )!
 
Parempi sitä on miettiä, pitkäänkin. Kolmannen tekemättä jättäminen saattaa kaduttaa myöhemmin, mutta sitten vasta kaduttaakin jos oikeasti ei jaksakaan kolmatta vauva-aikaa, vauva ei olekaan terve, taloudellinen tilanne ei olekaan enää sama kuin nyt jne. Lasta kun on vaikea palauttaakaan. Kyllä mun mielestä lapsen "hankinta" on asia jota kannattaa harkita monelta kantilta ja olla oikeasti varma että haluaa sen lapsen ja sitoutua siihen seuraavaksi 20 vuodeksi.
 
Kolmannesta lapsesta alkaen lasten tekemisessä ei ole mitään JÄRKEÄ.
Se on puhdasta tunnetta ja halua saada lisää hoivattavia palleroita.
Järkeä löytyy ekan ja tokan lapsen tekemisestä, mutta ei enää sen jälkeen ;)
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa