Koliikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Korvatulppa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Korvatulppa

Vieras
Jakaisitteko kokemuksianne koliikista?
Mikä teillä on auttanut edes hetkelliseksi?
Kauan teillä kestänyt?

Oletteko käyneet lääkärissä "toteamassa" koliikin?
 
Meillä alkoi 3 viikkoisena ja lopui 3kk jälkeen. Tyttö alkoi siinä kuuden aikaan illalla vääntelehtiä ja kipristellä, seitsemän aikaan alkoi sitten huuto. Kannettiin ja kannettiin, hytkyteltiin, puolenyön aikaan alkoi aina hiipumaan huuto, koska oli äänikin raukalta jo melkein mennyt. Yhdeltä sitten nukahti. Neuvolasta totesivat koliikiksi. Sen tiesi aina koska huuto alkaa, ja koska se loppuu. Oli helpottavaa tietää se että monelta se todellakin loppuu. Erityisen raskaaksi koin ainoastaan sen että lapseeni sattui, mutta jaksoimme ihan hyvin, kun vuorotellen kannettiin eikä esikoinen herännyt itkuun. Ja saihan siinä vielä monta tuntia nukkua itsekin kun huuto loppui.
 
Jaksamista ap:lle. Jos yhtään lohduttaa, niin minä kyselin ihan samasta asiasta jokunen kuukausi sitten. Nyt tyttö nukkuu tyytyväisenä sängyssään ja ilta/yöhuudot ovat historiaa. Meille anto neuvolalääkäri diagnoosin "koliikkityyppistä vaivaa". Huuto loppu siinä 3 kk kieppeillä ihan yks kaks. Vyöhyketerapiasta on kuulemma ollut joillekin apua, eli sitä kannattaa myös harkita.
Niin joo, jumppapallo oli se, mikä auttoi hetkellisesti. Eli vauva sylissä pomppimaan ja hyvässä lykyssä lapsi jopa nukahti syliin.
 
meilläkin loppui 3 kuukautisena. Alotettiin silloin vyöhyketerapia, en tiedä auttoiko vai oisko muutenkin loppunut. Tyttö alko joka ilta tosi tarkalleen klo 18 huutamaan ja loppui puoliltaöin. Ja huuti kuin mielipuoli, ei siihen oikeen mikään auttanut, kannettiin ja kapaloitiin.
Jaksamista vaan, näin jälkikäteen ajatellen se oli lyhyt aika ja meni nopsaan vaikka ei se sillä huudon hetkellä siltä itsestä tunnu.
 
voimia ja jaksamisia. meillä tyttö alkoi koliikki itkunsa synnäriltä ja se loppui 3.5kk iässä.
Me käytiin yksityisellä lääkärillä ja siellä annettiin koliikki diagnoosi.
Parhain vinkki on että lepää niin paljon kuin pystyt!! ja anna aina vauva vapaaseen syliin, jos sellasta on tarjolla.. sillä meillä tyttö oli sen 3.5kk sylissä öin päivin..
meillä tyttö itki koko päivän ja yöt sitten söi. vyöhyketerapiasta ei ollut apua.
Maitohappobakteereja annoin joka päivä, ja niitä suosittelen. niistä oli eniten apua! kokeilin kaiken maailman vehnättömät dietit yms. mitä vyöhyketerapeutti suositteli, mutta yksityinen lääkäri sanoi ettei koliikki parane tai pahene siitä mitä äiti syö (minä kun täysimetin.)
meillä tosiaankin syliteltiin paljon ja heiluteltiin ja hyssyteltiin. Haluttiin kuitenkin että vauva tuntee isän tai äidin lähellään, ja sillä tavoin yritettiin rauhoitella kivusta itkevää vauvaa. Hauskaahan se ei todellakaan ole/ollut. Täytyi vain iskoistaa päähän se että ajan myötä paranee.
Mie henk.koht. olin itse jo niin väsynyt etten muista koko vauva-ajasta mitään muuta kuin sen itkun. Nyt kun tyttö on koliikista parantunut on voinut vasta alkaa luomaan yhteisiä muistoja :heart:
 
Itsepä pyysit neuvoja...
Jos, niin kuin ilmeisesti imetät, syö itse kunnolla, ei siis mitään sairaita ruokavalioita, mutta JÄTÄ SUKLAA KOKONAAN POIS! Helpotti meillä, ja olen kuullut muilta samaa.
Et kertonut, minkä ikäinen vauva on, mutta jotkut saavat apua perunasta - ei ole vaarallista lapselle, vaikka kuinka neuvotaan täysimettämään puolivuotiaaksi.

Ja ennen kaikkea: voimia vanhemmille!
 
Meillä alkoi viikon ikäisenä koliikki ja itkut alkoivat siinä iltapäivästä ja kestivät pisimmillään aamuyöhön asti. Hetkellisesti auttoivat kanniskelu sylissä, hiljainen tanssahtelu, autolla ajelu, vaunut tuotiin sisälle ja heijailtiin niissä. Vyöhyketerapiaa emme kokeilleet, kun alkoi pikku hiljaa helpottaa kahden kuukauden jälkeen. Minkäänlaisista tipoista rela jne. ei ollut apua ja disflatyl-tipat aiheuttivat vielä kamalammat oireet.
Neuvolasta lohduttivat, että kyllä se ajan kanssa ohi menee, mutta eipä se asia siinä vaiheessa paljoa lämmittänyt ja laskin päiviä tähän maagiseen kolmeen kuukauteen, kun siinä vaiheessa yleensä helpottaa... Olen myös jälkeen päin kuullut, että joku on saanut apua sellaisesta emäsjauheesta, jota annetaan aivan pieniä annoksia vauvalle. Googlettamalla varmaan löytyy siitä lisää toivottavasti...
 
Kesti kolme kuukautta kunnes lääkäri totesi, että lapsi ei huuda koliikkia vaan on allerginen. Näkyvät oireet tulivat vasta muutaman kuukauden jälkeen, siihen asti oireiluna oli, ettei nukkunut ollenkaan ja vatsaa väänsi.
 

Similar threads

V
Viestiä
14
Luettu
545
N
H
Viestiä
4
Luettu
553
Aihe vapaa
"koliikkilapsen äiti"
K
U
Viestiä
14
Luettu
3K
Aihe vapaa
Koliikkimude
K

Yhteistyössä