Kokemus kohdunulkoisesta raskaudesta.

Kaikki alkoi rv 6 kun menin alkuraskauden ultraan, lääkäri totesi kohdun olevan tyhjä, ja kohtu sen näköinen, ettei siellä ole mitään ollutkaan, eli epäily ku raskaudesta ja labraan.
Parin päivän päästä lääkäri soitti hcg arvon olevan 270, eli huomattavasti matalampi mitä niihin viikkoihin pitäisi. Lähete keskussairaalaan.

Menin sairaalaan rv 8, kohtu tyhjä, mitään ei näkyny myöskään munajohtimissa. hcg noussu 600. sain sytostaatti pistoksen.

Rv 9 kohtu tyhjä, munjohtimessa näkyy himmeä syke ja hcg noussu noin 1000.
Uusi piikki kankkuun ja kotiin. ei mitään kipuja tähän mennessä ollut eikä mtn. Annettiin panagod resepti käteen ja sanottiin, että muutaman päivän päästä vatsa tulee todennäköisesti hirveän kipeeksi. Piikin sain siis tiistaina.
Perjantaina tuli järkyttävät vatsakivut, supisteli, puristi, vihlo, oksetti jne..kamalaa, se helpotti parissa tunnissa. Ajattelin, että nyt lääke varmasti auttoi.

Su aamuna heräsin vatsakipuun, nousin ylös ja otin panagodia, se auttoi, pitkin päivää vatsaa koski, ja kuvittelin sen olevan sytostaatti pistoksesta. Illalla vatsa oli todella kipeä, alkoi pyörryttämään.. Ja tämän jälkeen seuraava muistikuva ambulanssista, paleli ja seinät pyöri, kipu oli lakannut. Suoraan leikkuriin hätäleikkaukseen..

Vatsaonteloon oli valunut n. 2 litraa verta, munanjohdin oli räjähtänyt, leikkaus kesti 4 tuntia ja seuraavan päivänä ajan dreeniin valui vielä litra verta. hb oli pohjalukemissa, sain 6 pussia verta. 2 päivää täysin sängyssä, ylös ei saanut nousta.

Tämä tapahtui vajaa viikko sitten, nyt olen kotona, olo hutera, hb oli kotiinlähtöpäivänä n. 80, kovia kipuja ei enää kauheesti ole, suurin kipu löytyy sydämestä ja siitä pelosta mitä tuo "trakedia" aiheutti, mun mieli on ihan romuna, ja vähän väliä pulpahtelee mieleen, että olin lähellä kuolemaa. Siinä vaiheesa kun lääkäri kertoi, että sydäntä oli jouduttu auttamaan/käynnistelemään, se paniikki iski mun tajuntaani.

En uskalla varmaan enää koskaan yrittää raskautta, eiköhän meidän lapset ole nyt tehty. Oikea munajohdin poistettu, mutta saattaa olla että vasenkin kärsi siitä verenvuodosta.

Että sellanen tapaus mulla.. kyselkää ihmeessä jos mietityttää, ja jos teillä epäillään kohdun ulkoista, ÄLKÄÄ SUOSTUKO LIIAN PITKÄÄ N SEURANTAA.

 

Hei sulle on kyllä käynyt selkeä hoitovirhe! Teethän asiasta ilmoituksen kun olet vähän toipunut!! Mulla oli 1,5v sitten ku ja sitä hcg:n tilannetta seurattiin parin päivän välein että jos alkaa nousemaan sytostaattipiikistä huolimatta niin sillon toista piikkiä tai leikkausta. Ei missään nimessä olisi saanut olla parin viikon väliä kontrolleissa ja eikö sinulle annettu tuon toisen piikin jälkeen mitään kontrolli aikaa tms? Ja panadoli ei edes ole riittävä lääkitys, mulla kivut niin kovat 8 vkoa että tramal ja panacod yhdistelmällä olin koko sen ajan!

Lohdutuksena seuraavaa raskautta ajatellen voin kertoa että täällä keski-suomessa ainakin pääsi suoraan 2 x hcg mittaukseen kun plussa tuli testiin että tarkistetaan ettei ole ku uusinut ja vielä rv 7 tarkistettiin ultrassakin että on varmasti oikeassa paikassa. Mä tietysti näitä myös vaadinkin, eli kannattaa vain olla ite tiukkana jos vielä lasta meinaatte.

Tsemppiä ja haleja toipumiseen :heart:

 

Moi, ton ekan ja toka meto piikin välillä oli viikko ja siinä välillä yksi hcg mittaus joka oli siis noussuuntainen. Joka kerta polilla ne ultras. Lääkäri sanoi, että välillä vaan käy näin, eikä sitä voi millään ennustaa.
Mutta nyt jälkeenpäin harmittaa, että ois pitäny kieltäytyy siitä toisesta meto piikistä ja vaatia tähystystä, paljon helpommalla oisin selvinny. Jälkiviisaus on toki turhaa, mutta sillä ois voinu välttää tän hirveen episodin.

 

Toipumisia :heart:

 

Huh, hurja kokemus sinulla ollut kohdunulkoisesta! Itsellä onneksi ei ihan noin raju vaikka kipeä olinkin ja sairaalassa yhden yön, meni kuitenkin onneksi ohi ilman leikkausta. Eli metotreksaatti toimi.

Voimia ja paranemisia hurjasti! <3

 

Täältäkin pikaiset toipumiset ja tsemppiä kovasti! Itse KU:n kokeneena kuulostaa, että tuollainen vastaava tilanne oli sellainen, jota itse pelkäsin toteutuvaksi. Kyllä metotreksaatti piikin jälkeen pitää seurata alkuun labra-arvoja parin päivän välein, että HCG lähtee laskuun.

 

Kiitos Luojan ettei minun kohdallani käynyt noin. Olin nimittäin raskaana ollessani tuon kriittisimmän ajan "kehitys"maassa.
Siis minulla oli kesällä kohdunulkoinen raskaus. Se oli täysin kivuton ja muutenkin tuo raskausaika lempeä. Alkio oli kuollut sisälle joskus viikoilla 7-9. Ultra oli vasta viikolla 11-12 matkani vuoksi.
Menin normaalisti ultraan. Aikansa hoitaja "penkoi" kohtua ja totesi ettei siellä ole mitään. Vasta sisäisellä ultralla löytyi oikeasta munanjohtimesta alkio. Hoitaja kutsui lääkärin varmistamaan tilannetta ja samalla selosti kuin lääketyhjennys toimii. Lääkäri tutki tilannetta ja alkoi pähkäilemään josko minulla on 2 kohtua, sillä alkio oli jotenkin hassusti munanjohtimeen nähden. Hän kutsui vielä toisen lääkärin tutkimaan tilannetta. Yhdessä he päätyivät siihen tulokseen että lääketyhjennys ei tule toimimaan vaan ainoa toimiva keino on tähystysleikkaus.
Leikkauksen aikana lääkärit totesivat että olin tullut viime tipassa. Munanjohdin oli alkanut jo hieman repeytymään, eikä olisi mennyt enää vuorokauttakaan kun olisin ollut Toivoliinin kaltaisessa tilanteessa.
Minulta poistettiin molemmat munanjohtimet, sillä ne molemmat olivat niin täynnä kiinnikkeitä että kaikki luomuraskauteni olisivat päätyneet kohdunulkoisiksi. Lisäksi lääkärit halusivat varmistaa että tulevien hedelmöityshoitojen alkiosiirrot eivät päädy jompaan kumpaan munanjohtimeen.

Minun HCG oli tuonne ultraan mennessä 16 000.