Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Kokemuksia tukiperheestä?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="meidän kokemus, post: 4437016"]</p><p>Tässä minun tarina, kun yritin saada lapsilleni tukiperhettä:</p><p></p><p>Opiskelin, olin yh, pakkakunnalla ei ollut sukulaisia eikä tuttavia eikä opiskelukavereista löytynyt kavereita ollenkaan, vaikka perheellisiä olikin, minä olin luokkamme ainoa yh.</p><p>Lasten isä asui toisella pakkakunnalla ja matkat oli minun maksettava itse, hän ei halunnut maksaa edes paluumatkaa.</p><p></p><p>Olin tavattaoman uupunut. Tein läksyjä ja luin tentteihin yöllä. </p><p></p><p>Päätin sitten hakea lapsille tukiperhettä, ikään kuin mummolaa, jonne he eivät nyt välimatkan takia päässeet. </p><p></p><p>Perhe löytyi nopeasti. Kävimme tutustumassa ja onneksi kävimme tutustumassa, suosittelen tätä ensitapaamista kaikille!!</p><p></p><p>Minulla ei ollut autoa. Oli talvi, menin bussilla kahden päiväkoti-ikäisen lapsen kanssa ja jäimme maantien varteen, josta talolle oli matkaa useampi km. 5 vai 2 km, en muista, matka tuntui pitkältä tarpoa lumisella tiellä pakkasessa. </p><p></p><p>Matkalla oli toinen toistaan kauniipia pihapiirejä ja taloja. </p><p>Meidän talomme pihassa aivan lähellä pihatietä oli valtavan kokoinen, pumen peittämä romuläjä. Peltiromuvuori. Sanoin lapsille: tuonne ei sitten mennä!</p><p>Pihapiirissä oli vanha navetta- tai piharakennus. </p><p>"Mummo" tuli vastaan, pyöreä vanhempi nainen, joka antoi itsestään vähän kireän ja ärtyneen vaikutelman, kohtelias kylläkin.</p><p></p><p>Ruoka odotti. Minä kieltäydyin kohteliaasti, olin syönyt koulussa, mummoa ärsytti se. Lapset ruokailivat, jätin heidät uusien isäntien pariin. </p><p></p><p>Myöhemmin joimme kahvit, sinne toki tulin istumaan ja juomaan lasten kanssa..</p><p></p><p>Lapsille tarkoitettu huone oli yläkerrassa, varastona lähinnä. Sitä ei oltu edes tätä vierailua varten siivottu. Mietin, siivotaanko ollenkaan vai nukkuvatko lapset varastoksi tarkoitetussa huoneessa.. </p><p></p><p>Mummoa tuntui ärsyttävän kovasti lapseni, jotka avoimina ja puheliaina seurasivat häntä joka paikkaan, kyselivät jne. Epäsiistiltä, rojuistal ja sotkuiselta verannalta hän haki jotain kahvitarjottavaa, selitti gluteenittoman poikansa ruokavaliota, oli ärtynyt kun lapset ja minäkin seurasimme häntä.</p><p></p><p>Istuimme olohuoneessa. Mummo ja pappa kertoivat lapsenlapsestaan ylpeys äänessään. </p><p>Kysyin, miksi he tähän tehtävän ryhtyivät. He eivät kertoneet miksi, he kertoivat miten heille ensimmäinen viikonloppu/kesälapsi tuli ja miten lapsi oli viihtynyt heillä niin hyvin että jäi sitten ottopojaksi asumaan. </p><p></p><p>Olohuoneen katossa oli keinu, lapseni keinuivat siinä, näin miten se ärsytti mummoa ja pappaa mutta eivät sanoneet mitään.. olinhan minä siinä. En tiedä, oliko se keinuminen sallittua vai ei, ajattelin että on, koska keinu katossa kerran oli. Mutta olin varma, että keinuminen tulisi olemaan kiellettyä ja keinu kuitenkin katossa niinä viikonloppuina kun lapset tulisivat sinne.</p><p></p><p>Kyseinen ottopoika tuli kylään. Istui olohuoneessa sohvalla nuoren vaimonsa kanssa, ei puhunut sanaakaan mutta huokui vihamielisyyttä. Se oli käsinkosketeltavaa. Oliko hänelle epäkelpo äiti, joka ei kykene lapsistaan huolehtimaan (kuten hänen äitinsä/vanhempansa) vaan sossun toimesta lapset siirretään siihen perheeseen..</p><p></p><p>Mummon ja papan niinikään aikuiset pojat olivat myös tulleet käymään, ihmettä katsomaan, minua: seisoivat pirtin oven pielessä ja tuijottivat kuin mitäkin kummajaista.</p><p>Tunnelma oli kummallinen.</p><p>Mummo tai pappa kyseli jotain minusta, kerroin että opiskelen ja olen eronnut ja yh, ja lasten isä asuu kaukana ja siksi tarvitsisin tätä apua, että itse jaksaisin - tai jotain tommosta yleistä kuitenkin. </p><p>Mummo vastasi lasten isään viitaten: niin kun ei siitä toisestakaan ole huolehtimaan.. lause jäi vajaaksi, kesken, ilmaan. </p><p></p><p>Pidin pienen ja puolustavan lauseen lasteni isästä. </p><p></p><p></p><p>Mummo meni navettaan, lypsyaika, yksi lehmä. </p><p>Lapset kirmasvat mukaan. Omassa mummolassa olivat maaseutuelämään tutustuneet ja navettaan ja lehmiin ja tiesivät etten minä tule navettaan. Navetassa käytyään esikoinen tuli vaatimaan minutkin sinne. Itkua väänsi, vaati että on tultava, se oli hyvin hyvin epätavallista esikoiselta muutenkin, oli siis mentävä. </p><p>Hyvä että menin.</p><p>Navetassa oli kattoon asti ulottuva lantavuori. Lehmä oli likainen kuin minä, koko mahanalus likainen. Navetta ja lehmän karsina oli tavattoman likainen, koko lattia lannassa ja heinässä. </p><p>Pieni likainen poni oli myös toisessa nurkassa, häkin takana kanoja. Näky oli uskomaton. </p><p></p><p>Teimme kotiinlähtöä. Treffeja sovittaessa oli sovittu, että saan kyydin kotiin heiltä koska busseja ei enää kulkenut. Ottopoika oli myös lähdössä kotiinsa vaimonsa kanssa omalla autollaan, tasan samaan suuntaan kujin minne menkin olimme menossa. </p><p>Mummo tai pappa pyysi että pääsisimme samassa kyydissä, auton takapenkille olisi kyllä sopinut yksi aikuinen ja kaksi päiväkoti-ikäistä pientä lasta. Ottopojalle ei sopinut, hän sanoi ettei käy, ei ota. </p><p>Mummon ja papan omat pojat liukenivat yksi kerrallaan omilla autoillaan pois. </p><p>Pappa vei meidät. </p><p>Kiitin kyydistä yms.</p><p>Lapset ilmoittivat, etteivät halua mennä sinne. Mietin tovin, päivän tai kaksi; tein yhteenvetoa näkemästäni, kokemastani, tunnelamasta - ja ilmotin lapsille etten aio viedä heidä tähän tukiperheeseen. Esikko hyppäsi kaulaani ilosta.</p><p></p><p>Pappa soitti ja kysyi; sossu oli soittanut heille ja kysynyt päivämääriä. Sanoin, etten ota tätä viikonloppukotia vastaan; lapset vastustavat. Pappa oli sitä mieltä, että lapset nyt puhuvat mitä puhuvat eikä lasten mielipiteistä kannata välittää. </p><p>Olin siis tehnyt oikean ratkaisun. </p><p>Sosiaalitoimeen kysyin, millaisia tietoja minusta tai lasten isästä on perheelle annettu, koska suhtautivat niin halveksuvasti lasten isään. Ja kuinka he olisivat kykeneviä katsomaan kahta vilkasta pikkulasta, kun eivät kykene huolehtimaan kotieläimistäänkään!?</p><p>Perheen kykyä ja kelpoisuutta ei oltu tarkastettu sen jälkeen kun yli 10 tai 15 vuotta aikaisemmin olivat ryhtyneet tukiperheeksi ja sittemmin kasvattiperheeksi tälle ottopojalle. </p><p></p><p>Sossu ei tarjonnut toista, normaalimpaa, tavallisempaa tukiperhettä enkä minä jaksanut kysellä semmoista. </p><p>Myöhemmin sain sossusedältä tämänkin päälleni; kun ei minulle kelpaa vaikka heiltä apua tarjotaan (olin siis itse sitä kysynyt, ei sitä mulle muuten oltu tarjottu!) Vastasin, etten lapsiani ihan minne tahansa laita. </p><p></p><p>Käykää siis tutustumassa ensin tuki- ja vkl-perheisiinne ja luottakaa omaan vaistoonne ilmapiirin suhteen.</p><p></p><p>Hyviä perheitä on varmasti olemassa, mutta meille sattui tämä kamala kokemus. </p><p>:/</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="meidän kokemus, post: 4437016"] Tässä minun tarina, kun yritin saada lapsilleni tukiperhettä: Opiskelin, olin yh, pakkakunnalla ei ollut sukulaisia eikä tuttavia eikä opiskelukavereista löytynyt kavereita ollenkaan, vaikka perheellisiä olikin, minä olin luokkamme ainoa yh. Lasten isä asui toisella pakkakunnalla ja matkat oli minun maksettava itse, hän ei halunnut maksaa edes paluumatkaa. Olin tavattaoman uupunut. Tein läksyjä ja luin tentteihin yöllä. Päätin sitten hakea lapsille tukiperhettä, ikään kuin mummolaa, jonne he eivät nyt välimatkan takia päässeet. Perhe löytyi nopeasti. Kävimme tutustumassa ja onneksi kävimme tutustumassa, suosittelen tätä ensitapaamista kaikille!! Minulla ei ollut autoa. Oli talvi, menin bussilla kahden päiväkoti-ikäisen lapsen kanssa ja jäimme maantien varteen, josta talolle oli matkaa useampi km. 5 vai 2 km, en muista, matka tuntui pitkältä tarpoa lumisella tiellä pakkasessa. Matkalla oli toinen toistaan kauniipia pihapiirejä ja taloja. Meidän talomme pihassa aivan lähellä pihatietä oli valtavan kokoinen, pumen peittämä romuläjä. Peltiromuvuori. Sanoin lapsille: tuonne ei sitten mennä! Pihapiirissä oli vanha navetta- tai piharakennus. "Mummo" tuli vastaan, pyöreä vanhempi nainen, joka antoi itsestään vähän kireän ja ärtyneen vaikutelman, kohtelias kylläkin. Ruoka odotti. Minä kieltäydyin kohteliaasti, olin syönyt koulussa, mummoa ärsytti se. Lapset ruokailivat, jätin heidät uusien isäntien pariin. Myöhemmin joimme kahvit, sinne toki tulin istumaan ja juomaan lasten kanssa.. Lapsille tarkoitettu huone oli yläkerrassa, varastona lähinnä. Sitä ei oltu edes tätä vierailua varten siivottu. Mietin, siivotaanko ollenkaan vai nukkuvatko lapset varastoksi tarkoitetussa huoneessa.. Mummoa tuntui ärsyttävän kovasti lapseni, jotka avoimina ja puheliaina seurasivat häntä joka paikkaan, kyselivät jne. Epäsiistiltä, rojuistal ja sotkuiselta verannalta hän haki jotain kahvitarjottavaa, selitti gluteenittoman poikansa ruokavaliota, oli ärtynyt kun lapset ja minäkin seurasimme häntä. Istuimme olohuoneessa. Mummo ja pappa kertoivat lapsenlapsestaan ylpeys äänessään. Kysyin, miksi he tähän tehtävän ryhtyivät. He eivät kertoneet miksi, he kertoivat miten heille ensimmäinen viikonloppu/kesälapsi tuli ja miten lapsi oli viihtynyt heillä niin hyvin että jäi sitten ottopojaksi asumaan. Olohuoneen katossa oli keinu, lapseni keinuivat siinä, näin miten se ärsytti mummoa ja pappaa mutta eivät sanoneet mitään.. olinhan minä siinä. En tiedä, oliko se keinuminen sallittua vai ei, ajattelin että on, koska keinu katossa kerran oli. Mutta olin varma, että keinuminen tulisi olemaan kiellettyä ja keinu kuitenkin katossa niinä viikonloppuina kun lapset tulisivat sinne. Kyseinen ottopoika tuli kylään. Istui olohuoneessa sohvalla nuoren vaimonsa kanssa, ei puhunut sanaakaan mutta huokui vihamielisyyttä. Se oli käsinkosketeltavaa. Oliko hänelle epäkelpo äiti, joka ei kykene lapsistaan huolehtimaan (kuten hänen äitinsä/vanhempansa) vaan sossun toimesta lapset siirretään siihen perheeseen.. Mummon ja papan niinikään aikuiset pojat olivat myös tulleet käymään, ihmettä katsomaan, minua: seisoivat pirtin oven pielessä ja tuijottivat kuin mitäkin kummajaista. Tunnelma oli kummallinen. Mummo tai pappa kyseli jotain minusta, kerroin että opiskelen ja olen eronnut ja yh, ja lasten isä asuu kaukana ja siksi tarvitsisin tätä apua, että itse jaksaisin - tai jotain tommosta yleistä kuitenkin. Mummo vastasi lasten isään viitaten: niin kun ei siitä toisestakaan ole huolehtimaan.. lause jäi vajaaksi, kesken, ilmaan. Pidin pienen ja puolustavan lauseen lasteni isästä. Mummo meni navettaan, lypsyaika, yksi lehmä. Lapset kirmasvat mukaan. Omassa mummolassa olivat maaseutuelämään tutustuneet ja navettaan ja lehmiin ja tiesivät etten minä tule navettaan. Navetassa käytyään esikoinen tuli vaatimaan minutkin sinne. Itkua väänsi, vaati että on tultava, se oli hyvin hyvin epätavallista esikoiselta muutenkin, oli siis mentävä. Hyvä että menin. Navetassa oli kattoon asti ulottuva lantavuori. Lehmä oli likainen kuin minä, koko mahanalus likainen. Navetta ja lehmän karsina oli tavattoman likainen, koko lattia lannassa ja heinässä. Pieni likainen poni oli myös toisessa nurkassa, häkin takana kanoja. Näky oli uskomaton. Teimme kotiinlähtöä. Treffeja sovittaessa oli sovittu, että saan kyydin kotiin heiltä koska busseja ei enää kulkenut. Ottopoika oli myös lähdössä kotiinsa vaimonsa kanssa omalla autollaan, tasan samaan suuntaan kujin minne menkin olimme menossa. Mummo tai pappa pyysi että pääsisimme samassa kyydissä, auton takapenkille olisi kyllä sopinut yksi aikuinen ja kaksi päiväkoti-ikäistä pientä lasta. Ottopojalle ei sopinut, hän sanoi ettei käy, ei ota. Mummon ja papan omat pojat liukenivat yksi kerrallaan omilla autoillaan pois. Pappa vei meidät. Kiitin kyydistä yms. Lapset ilmoittivat, etteivät halua mennä sinne. Mietin tovin, päivän tai kaksi; tein yhteenvetoa näkemästäni, kokemastani, tunnelamasta - ja ilmotin lapsille etten aio viedä heidä tähän tukiperheeseen. Esikko hyppäsi kaulaani ilosta. Pappa soitti ja kysyi; sossu oli soittanut heille ja kysynyt päivämääriä. Sanoin, etten ota tätä viikonloppukotia vastaan; lapset vastustavat. Pappa oli sitä mieltä, että lapset nyt puhuvat mitä puhuvat eikä lasten mielipiteistä kannata välittää. Olin siis tehnyt oikean ratkaisun. Sosiaalitoimeen kysyin, millaisia tietoja minusta tai lasten isästä on perheelle annettu, koska suhtautivat niin halveksuvasti lasten isään. Ja kuinka he olisivat kykeneviä katsomaan kahta vilkasta pikkulasta, kun eivät kykene huolehtimaan kotieläimistäänkään!? Perheen kykyä ja kelpoisuutta ei oltu tarkastettu sen jälkeen kun yli 10 tai 15 vuotta aikaisemmin olivat ryhtyneet tukiperheeksi ja sittemmin kasvattiperheeksi tälle ottopojalle. Sossu ei tarjonnut toista, normaalimpaa, tavallisempaa tukiperhettä enkä minä jaksanut kysellä semmoista. Myöhemmin sain sossusedältä tämänkin päälleni; kun ei minulle kelpaa vaikka heiltä apua tarjotaan (olin siis itse sitä kysynyt, ei sitä mulle muuten oltu tarjottu!) Vastasin, etten lapsiani ihan minne tahansa laita. Käykää siis tutustumassa ensin tuki- ja vkl-perheisiinne ja luottakaa omaan vaistoonne ilmapiirin suhteen. Hyviä perheitä on varmasti olemassa, mutta meille sattui tämä kamala kokemus. :/ [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Minä rakastan sinua"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Kauanko sinulla säilyisi poikaystävä joka suuttuu kun et voi tavata häntä muutamaan päivään?
Tänään 12:35
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Katariina Sourin hyvä kirjoitus kohukirjan suomentajalle
Tänään 12:34
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Porissa soitettiin rumpuja
Tänään 11:50
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Ja niin jatkuu valehtelu: -Trump väitti Meksikon luvanneen sulkea rajansa – presidentti kiiruhti kiistämään tuon valheen. On se DT sekopää 😤
Tänään 11:27
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
”Rahvas rakastaa äidinkieltään, esivalta ja eliitti näyttävät pirullista esimerkkiä kielenvaihdossa”
Tänään 11:24
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Ter.roristijärjestö HAMASilla on ollut salaisia asevarastoja ympäri Eurooppaa – neljä epäiltyä pidätetty Saksassa ja Hollannissa"
Tänään 11:23
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Vasemmisto uhkaa mellakoilla itsenäisyyspäivänä, voidaanko sukupuolivähemmistöjen ja juutalaisten turvallisuus taata?
Tänään 11:09
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Relaatio 1070
Tänään 10:42
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 767
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 668
Aihe vapaa
4.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 647
Aihe vapaa
5.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 560
Aihe vapaa
6.
Ärsyttää naapurien välinpitämättömyys
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 09:55
Luettu: 480
Aihe vapaa
7.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 479
Aihe vapaa
8.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 478
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Vauvat Aihe vapaa -keskustelun venäjäfobia. Yksikin sana Venäjän hyökkäyksen etenemisestä ja pamahtaa bannit.
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti 2.0
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
mulla oli tänään tilipäivä vaikka olen työtön
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
5.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
6.
Aivan oikiasti tässä alkaa miettimään, että kannattaako edes miettiä jos joskus vielä ryhtyisi parisuhteeseen
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
7.
Haaveena vauva 2025
Latest: Kattikas
11 min sitten
Lapsen saaminen
8.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
27 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Kokemuksia tukiperheestä?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
