Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Kokemuksia tukiperheestä?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="meidän kokemus, post: 4437016"]</p><p>Tässä minun tarina, kun yritin saada lapsilleni tukiperhettä:</p><p></p><p>Opiskelin, olin yh, pakkakunnalla ei ollut sukulaisia eikä tuttavia eikä opiskelukavereista löytynyt kavereita ollenkaan, vaikka perheellisiä olikin, minä olin luokkamme ainoa yh.</p><p>Lasten isä asui toisella pakkakunnalla ja matkat oli minun maksettava itse, hän ei halunnut maksaa edes paluumatkaa.</p><p></p><p>Olin tavattaoman uupunut. Tein läksyjä ja luin tentteihin yöllä. </p><p></p><p>Päätin sitten hakea lapsille tukiperhettä, ikään kuin mummolaa, jonne he eivät nyt välimatkan takia päässeet. </p><p></p><p>Perhe löytyi nopeasti. Kävimme tutustumassa ja onneksi kävimme tutustumassa, suosittelen tätä ensitapaamista kaikille!!</p><p></p><p>Minulla ei ollut autoa. Oli talvi, menin bussilla kahden päiväkoti-ikäisen lapsen kanssa ja jäimme maantien varteen, josta talolle oli matkaa useampi km. 5 vai 2 km, en muista, matka tuntui pitkältä tarpoa lumisella tiellä pakkasessa. </p><p></p><p>Matkalla oli toinen toistaan kauniipia pihapiirejä ja taloja. </p><p>Meidän talomme pihassa aivan lähellä pihatietä oli valtavan kokoinen, pumen peittämä romuläjä. Peltiromuvuori. Sanoin lapsille: tuonne ei sitten mennä!</p><p>Pihapiirissä oli vanha navetta- tai piharakennus. </p><p>"Mummo" tuli vastaan, pyöreä vanhempi nainen, joka antoi itsestään vähän kireän ja ärtyneen vaikutelman, kohtelias kylläkin.</p><p></p><p>Ruoka odotti. Minä kieltäydyin kohteliaasti, olin syönyt koulussa, mummoa ärsytti se. Lapset ruokailivat, jätin heidät uusien isäntien pariin. </p><p></p><p>Myöhemmin joimme kahvit, sinne toki tulin istumaan ja juomaan lasten kanssa..</p><p></p><p>Lapsille tarkoitettu huone oli yläkerrassa, varastona lähinnä. Sitä ei oltu edes tätä vierailua varten siivottu. Mietin, siivotaanko ollenkaan vai nukkuvatko lapset varastoksi tarkoitetussa huoneessa.. </p><p></p><p>Mummoa tuntui ärsyttävän kovasti lapseni, jotka avoimina ja puheliaina seurasivat häntä joka paikkaan, kyselivät jne. Epäsiistiltä, rojuistal ja sotkuiselta verannalta hän haki jotain kahvitarjottavaa, selitti gluteenittoman poikansa ruokavaliota, oli ärtynyt kun lapset ja minäkin seurasimme häntä.</p><p></p><p>Istuimme olohuoneessa. Mummo ja pappa kertoivat lapsenlapsestaan ylpeys äänessään. </p><p>Kysyin, miksi he tähän tehtävän ryhtyivät. He eivät kertoneet miksi, he kertoivat miten heille ensimmäinen viikonloppu/kesälapsi tuli ja miten lapsi oli viihtynyt heillä niin hyvin että jäi sitten ottopojaksi asumaan. </p><p></p><p>Olohuoneen katossa oli keinu, lapseni keinuivat siinä, näin miten se ärsytti mummoa ja pappaa mutta eivät sanoneet mitään.. olinhan minä siinä. En tiedä, oliko se keinuminen sallittua vai ei, ajattelin että on, koska keinu katossa kerran oli. Mutta olin varma, että keinuminen tulisi olemaan kiellettyä ja keinu kuitenkin katossa niinä viikonloppuina kun lapset tulisivat sinne.</p><p></p><p>Kyseinen ottopoika tuli kylään. Istui olohuoneessa sohvalla nuoren vaimonsa kanssa, ei puhunut sanaakaan mutta huokui vihamielisyyttä. Se oli käsinkosketeltavaa. Oliko hänelle epäkelpo äiti, joka ei kykene lapsistaan huolehtimaan (kuten hänen äitinsä/vanhempansa) vaan sossun toimesta lapset siirretään siihen perheeseen..</p><p></p><p>Mummon ja papan niinikään aikuiset pojat olivat myös tulleet käymään, ihmettä katsomaan, minua: seisoivat pirtin oven pielessä ja tuijottivat kuin mitäkin kummajaista.</p><p>Tunnelma oli kummallinen.</p><p>Mummo tai pappa kyseli jotain minusta, kerroin että opiskelen ja olen eronnut ja yh, ja lasten isä asuu kaukana ja siksi tarvitsisin tätä apua, että itse jaksaisin - tai jotain tommosta yleistä kuitenkin. </p><p>Mummo vastasi lasten isään viitaten: niin kun ei siitä toisestakaan ole huolehtimaan.. lause jäi vajaaksi, kesken, ilmaan. </p><p></p><p>Pidin pienen ja puolustavan lauseen lasteni isästä. </p><p></p><p></p><p>Mummo meni navettaan, lypsyaika, yksi lehmä. </p><p>Lapset kirmasvat mukaan. Omassa mummolassa olivat maaseutuelämään tutustuneet ja navettaan ja lehmiin ja tiesivät etten minä tule navettaan. Navetassa käytyään esikoinen tuli vaatimaan minutkin sinne. Itkua väänsi, vaati että on tultava, se oli hyvin hyvin epätavallista esikoiselta muutenkin, oli siis mentävä. </p><p>Hyvä että menin.</p><p>Navetassa oli kattoon asti ulottuva lantavuori. Lehmä oli likainen kuin minä, koko mahanalus likainen. Navetta ja lehmän karsina oli tavattoman likainen, koko lattia lannassa ja heinässä. </p><p>Pieni likainen poni oli myös toisessa nurkassa, häkin takana kanoja. Näky oli uskomaton. </p><p></p><p>Teimme kotiinlähtöä. Treffeja sovittaessa oli sovittu, että saan kyydin kotiin heiltä koska busseja ei enää kulkenut. Ottopoika oli myös lähdössä kotiinsa vaimonsa kanssa omalla autollaan, tasan samaan suuntaan kujin minne menkin olimme menossa. </p><p>Mummo tai pappa pyysi että pääsisimme samassa kyydissä, auton takapenkille olisi kyllä sopinut yksi aikuinen ja kaksi päiväkoti-ikäistä pientä lasta. Ottopojalle ei sopinut, hän sanoi ettei käy, ei ota. </p><p>Mummon ja papan omat pojat liukenivat yksi kerrallaan omilla autoillaan pois. </p><p>Pappa vei meidät. </p><p>Kiitin kyydistä yms.</p><p>Lapset ilmoittivat, etteivät halua mennä sinne. Mietin tovin, päivän tai kaksi; tein yhteenvetoa näkemästäni, kokemastani, tunnelamasta - ja ilmotin lapsille etten aio viedä heidä tähän tukiperheeseen. Esikko hyppäsi kaulaani ilosta.</p><p></p><p>Pappa soitti ja kysyi; sossu oli soittanut heille ja kysynyt päivämääriä. Sanoin, etten ota tätä viikonloppukotia vastaan; lapset vastustavat. Pappa oli sitä mieltä, että lapset nyt puhuvat mitä puhuvat eikä lasten mielipiteistä kannata välittää. </p><p>Olin siis tehnyt oikean ratkaisun. </p><p>Sosiaalitoimeen kysyin, millaisia tietoja minusta tai lasten isästä on perheelle annettu, koska suhtautivat niin halveksuvasti lasten isään. Ja kuinka he olisivat kykeneviä katsomaan kahta vilkasta pikkulasta, kun eivät kykene huolehtimaan kotieläimistäänkään!?</p><p>Perheen kykyä ja kelpoisuutta ei oltu tarkastettu sen jälkeen kun yli 10 tai 15 vuotta aikaisemmin olivat ryhtyneet tukiperheeksi ja sittemmin kasvattiperheeksi tälle ottopojalle. </p><p></p><p>Sossu ei tarjonnut toista, normaalimpaa, tavallisempaa tukiperhettä enkä minä jaksanut kysellä semmoista. </p><p>Myöhemmin sain sossusedältä tämänkin päälleni; kun ei minulle kelpaa vaikka heiltä apua tarjotaan (olin siis itse sitä kysynyt, ei sitä mulle muuten oltu tarjottu!) Vastasin, etten lapsiani ihan minne tahansa laita. </p><p></p><p>Käykää siis tutustumassa ensin tuki- ja vkl-perheisiinne ja luottakaa omaan vaistoonne ilmapiirin suhteen.</p><p></p><p>Hyviä perheitä on varmasti olemassa, mutta meille sattui tämä kamala kokemus. </p><p>:/</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="meidän kokemus, post: 4437016"] Tässä minun tarina, kun yritin saada lapsilleni tukiperhettä: Opiskelin, olin yh, pakkakunnalla ei ollut sukulaisia eikä tuttavia eikä opiskelukavereista löytynyt kavereita ollenkaan, vaikka perheellisiä olikin, minä olin luokkamme ainoa yh. Lasten isä asui toisella pakkakunnalla ja matkat oli minun maksettava itse, hän ei halunnut maksaa edes paluumatkaa. Olin tavattaoman uupunut. Tein läksyjä ja luin tentteihin yöllä. Päätin sitten hakea lapsille tukiperhettä, ikään kuin mummolaa, jonne he eivät nyt välimatkan takia päässeet. Perhe löytyi nopeasti. Kävimme tutustumassa ja onneksi kävimme tutustumassa, suosittelen tätä ensitapaamista kaikille!! Minulla ei ollut autoa. Oli talvi, menin bussilla kahden päiväkoti-ikäisen lapsen kanssa ja jäimme maantien varteen, josta talolle oli matkaa useampi km. 5 vai 2 km, en muista, matka tuntui pitkältä tarpoa lumisella tiellä pakkasessa. Matkalla oli toinen toistaan kauniipia pihapiirejä ja taloja. Meidän talomme pihassa aivan lähellä pihatietä oli valtavan kokoinen, pumen peittämä romuläjä. Peltiromuvuori. Sanoin lapsille: tuonne ei sitten mennä! Pihapiirissä oli vanha navetta- tai piharakennus. "Mummo" tuli vastaan, pyöreä vanhempi nainen, joka antoi itsestään vähän kireän ja ärtyneen vaikutelman, kohtelias kylläkin. Ruoka odotti. Minä kieltäydyin kohteliaasti, olin syönyt koulussa, mummoa ärsytti se. Lapset ruokailivat, jätin heidät uusien isäntien pariin. Myöhemmin joimme kahvit, sinne toki tulin istumaan ja juomaan lasten kanssa.. Lapsille tarkoitettu huone oli yläkerrassa, varastona lähinnä. Sitä ei oltu edes tätä vierailua varten siivottu. Mietin, siivotaanko ollenkaan vai nukkuvatko lapset varastoksi tarkoitetussa huoneessa.. Mummoa tuntui ärsyttävän kovasti lapseni, jotka avoimina ja puheliaina seurasivat häntä joka paikkaan, kyselivät jne. Epäsiistiltä, rojuistal ja sotkuiselta verannalta hän haki jotain kahvitarjottavaa, selitti gluteenittoman poikansa ruokavaliota, oli ärtynyt kun lapset ja minäkin seurasimme häntä. Istuimme olohuoneessa. Mummo ja pappa kertoivat lapsenlapsestaan ylpeys äänessään. Kysyin, miksi he tähän tehtävän ryhtyivät. He eivät kertoneet miksi, he kertoivat miten heille ensimmäinen viikonloppu/kesälapsi tuli ja miten lapsi oli viihtynyt heillä niin hyvin että jäi sitten ottopojaksi asumaan. Olohuoneen katossa oli keinu, lapseni keinuivat siinä, näin miten se ärsytti mummoa ja pappaa mutta eivät sanoneet mitään.. olinhan minä siinä. En tiedä, oliko se keinuminen sallittua vai ei, ajattelin että on, koska keinu katossa kerran oli. Mutta olin varma, että keinuminen tulisi olemaan kiellettyä ja keinu kuitenkin katossa niinä viikonloppuina kun lapset tulisivat sinne. Kyseinen ottopoika tuli kylään. Istui olohuoneessa sohvalla nuoren vaimonsa kanssa, ei puhunut sanaakaan mutta huokui vihamielisyyttä. Se oli käsinkosketeltavaa. Oliko hänelle epäkelpo äiti, joka ei kykene lapsistaan huolehtimaan (kuten hänen äitinsä/vanhempansa) vaan sossun toimesta lapset siirretään siihen perheeseen.. Mummon ja papan niinikään aikuiset pojat olivat myös tulleet käymään, ihmettä katsomaan, minua: seisoivat pirtin oven pielessä ja tuijottivat kuin mitäkin kummajaista. Tunnelma oli kummallinen. Mummo tai pappa kyseli jotain minusta, kerroin että opiskelen ja olen eronnut ja yh, ja lasten isä asuu kaukana ja siksi tarvitsisin tätä apua, että itse jaksaisin - tai jotain tommosta yleistä kuitenkin. Mummo vastasi lasten isään viitaten: niin kun ei siitä toisestakaan ole huolehtimaan.. lause jäi vajaaksi, kesken, ilmaan. Pidin pienen ja puolustavan lauseen lasteni isästä. Mummo meni navettaan, lypsyaika, yksi lehmä. Lapset kirmasvat mukaan. Omassa mummolassa olivat maaseutuelämään tutustuneet ja navettaan ja lehmiin ja tiesivät etten minä tule navettaan. Navetassa käytyään esikoinen tuli vaatimaan minutkin sinne. Itkua väänsi, vaati että on tultava, se oli hyvin hyvin epätavallista esikoiselta muutenkin, oli siis mentävä. Hyvä että menin. Navetassa oli kattoon asti ulottuva lantavuori. Lehmä oli likainen kuin minä, koko mahanalus likainen. Navetta ja lehmän karsina oli tavattoman likainen, koko lattia lannassa ja heinässä. Pieni likainen poni oli myös toisessa nurkassa, häkin takana kanoja. Näky oli uskomaton. Teimme kotiinlähtöä. Treffeja sovittaessa oli sovittu, että saan kyydin kotiin heiltä koska busseja ei enää kulkenut. Ottopoika oli myös lähdössä kotiinsa vaimonsa kanssa omalla autollaan, tasan samaan suuntaan kujin minne menkin olimme menossa. Mummo tai pappa pyysi että pääsisimme samassa kyydissä, auton takapenkille olisi kyllä sopinut yksi aikuinen ja kaksi päiväkoti-ikäistä pientä lasta. Ottopojalle ei sopinut, hän sanoi ettei käy, ei ota. Mummon ja papan omat pojat liukenivat yksi kerrallaan omilla autoillaan pois. Pappa vei meidät. Kiitin kyydistä yms. Lapset ilmoittivat, etteivät halua mennä sinne. Mietin tovin, päivän tai kaksi; tein yhteenvetoa näkemästäni, kokemastani, tunnelamasta - ja ilmotin lapsille etten aio viedä heidä tähän tukiperheeseen. Esikko hyppäsi kaulaani ilosta. Pappa soitti ja kysyi; sossu oli soittanut heille ja kysynyt päivämääriä. Sanoin, etten ota tätä viikonloppukotia vastaan; lapset vastustavat. Pappa oli sitä mieltä, että lapset nyt puhuvat mitä puhuvat eikä lasten mielipiteistä kannata välittää. Olin siis tehnyt oikean ratkaisun. Sosiaalitoimeen kysyin, millaisia tietoja minusta tai lasten isästä on perheelle annettu, koska suhtautivat niin halveksuvasti lasten isään. Ja kuinka he olisivat kykeneviä katsomaan kahta vilkasta pikkulasta, kun eivät kykene huolehtimaan kotieläimistäänkään!? Perheen kykyä ja kelpoisuutta ei oltu tarkastettu sen jälkeen kun yli 10 tai 15 vuotta aikaisemmin olivat ryhtyneet tukiperheeksi ja sittemmin kasvattiperheeksi tälle ottopojalle. Sossu ei tarjonnut toista, normaalimpaa, tavallisempaa tukiperhettä enkä minä jaksanut kysellä semmoista. Myöhemmin sain sossusedältä tämänkin päälleni; kun ei minulle kelpaa vaikka heiltä apua tarjotaan (olin siis itse sitä kysynyt, ei sitä mulle muuten oltu tarjottu!) Vastasin, etten lapsiani ihan minne tahansa laita. Käykää siis tutustumassa ensin tuki- ja vkl-perheisiinne ja luottakaa omaan vaistoonne ilmapiirin suhteen. Hyviä perheitä on varmasti olemassa, mutta meille sattui tämä kamala kokemus. :/ [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 9 9 4
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Saan tinderissä treffikutsuja mutta suhteet aina tyrehtyy
Eilen 23:15
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Rahasto-osuuksien kokonaisarvon vuoden lopussa laskeminen
Eilen 21:26
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Toisen kissan ta**aminen ei ole niin kivaa kenellekään mutta se nyt vaan menee niin ettei kissa kuulu Suomen luontoon
Eilen 19:44
vierailija
8 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Asuisitko mieluummin Bugatti Residencessä vai mummonmökissä metsän siimeksessä?
Eilen 19:04
Echo
21 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Ter Ro rismin vastaisessa operaatiossa Israelin Gazan alueella jo yli 4 000 ter Ro ristit saanut surmansa
Eilen 18:37
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Voi tätä ilon ja onnen päivää :)
Eilen 17:42
vierailija
11 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Merenpinta ei olekaan nousussa vaan puoli metriä alle kriittisen tason
Eilen 17:02
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
8.
OrpoPurran ENNÄTYKSELLINEN VELANOTTO 60-70 mrd euroa..eikä edes kriisejä, no jaa ellei oikeistohallituksen politiikkaa lasketa
Eilen 16:09
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Lihaksissa nykii ,värisee, tärisee, pulputtaa
Latest: vierailija
6 min sitten
Perhe-elämä
2.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
3.
Ei tänäänkään tuulivoimaa...
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
4.
Toisen kissan ta**aminen ei ole niin kivaa kenellekään mutta se nyt vaan menee niin ettei kissa kuulu Suomen luontoon
Latest: vierailija
14 min sitten
Aihe vapaa
5.
K/B-komposti
Latest: vierailija
33 min sitten
Aihe vapaa
6.
Kaksplussan tyttö(mamma)kalenteri
Latest: Rätti Väsynyt
38 min sitten
Aihe vapaa
7.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
Tänään 06:25
Aihe vapaa
8.
Lukekaa miten rankkaa Helena Koivun elämä jääkiekkoilija Mikko Koivun puolisona oli
Latest: vierailija
Tänään 06:25
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Kokemuksia tukiperheestä?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu