Kokemuksia RAKENTAMISESTA kun perheessä pieniä lapsia (ja muutenkin)

[myymä]

me rakennetaan myös. isäntä on KAIKEN vapaa-ajan raksalla ja minä 1-veen kans kotona ja välillä myös raksalla käydään katsomassa. asennoiduttiin valmiiksi jo siihen ettei yhteistä aikaa ole raksa-aikana. ja kyllä tämä on yksinhuoltajan elämää melkein ollutki.. monet itkut on itketty mutta tähän asti selvitty. on sitä pikkukakkonenkin saatu tänä aikana alulle sentään
itse en osannu odottaa että lapsi reagoisi niin voimakkaasti isin poissaoloon
itse en tunne ketään kuka olisi eronnu sen rakentamisen takia...

Erot tulevat yleensä vähän jälkeen rakentamisen. tunnen monia.

"yleensä" ja mihinkähän tilastoihin ja tutkimuksiin tämä perustuu

 

[papuski]

Kokemusta ollaan täälläkin aloiteltu. Meillä 4 lasta alle kouluikäisiä kaikki. Autotalli lähes valmis (pitkästä tavarasta) ja kuukauden on nyt mies ollu siellä töitten päälle hommissa. Käyny yöllä pari tuntia nukkumassa kotona. Mulle tää ei tuo juurikaan mitään muutosta, koska olen jo ennenstään tottunut olemaan aina lasten kanssa. Joten en usko että tämän rankemmaksi enää muuttuu, kun mitä nyt on ollu.
Ainut asia, mikä välillä sapettaa, kun ei tosiaan pääse mihinkään ilman tätä koko kommppanjaa. Kampaaja-ajan jouduin perumaan 3 kertaa ja sitten totesin kampaajalle, että katsotaan vuoden päästä, jos sitten pääsis. Ja sama homma hammaslääkärin kanssa. Voi vaan olla ettei oo enää vuoden päästä hampaita suussa, jos noita reikiä ei hoida kuntoon.

Mutta näin meillä...tyydyn kohtalooni, ja tiedän etten voi valittaa, koska mies tekee sen kaiken siellä kuitenkin meille kaikille.

 

[äitee4]

Me selvittiin hengissä. rakennettiin talo, kun oli kaks lasta. Tehtiin yhdessä ja lapset paljon mukana. Sillon kaks alle kouluikästä lasta.

Vinkkejä! Tahti voimien mukaan. Lapset täytyy huomioida. Ne ei saa tuntea itteään ylimääräisiksi. Parisuhteelle ja kunnon hoitamiselle täytyy varata aikaa. Kyllä se siitä. Asenteella, että tehdään yhdessä jokaisen tarpeet huomioiden.