Kokemuksia kaynnistyksesta
- Viestiketjun aloittaja Borboleta
- Ensimmäinen viesti
Mulla käynnistettiin rv 41+6. Eka sain sen tablettimurun, josta ei tapahtunut oikein mitään. Tokasta alko supistukset, jotka ikäväkyllä loppu. Kolmannesta sit alko tapahtumaan, supistuksia tuli tiheesti, limatulppa ja lapsvesikin siinä meni mut kohdunsuulla ei vaan tapahtunut mitään. :ashamed: Vuorokauden päästä tosta alotuksesta vihdoin pääsin saliin ja poika synty illalla.. :snotty:
Kaverilla alko tapahtumaan ekasta tabletin murusta jo, ja hänen tyttönsä synty 4n tunnin päästä.
Kaverilla alko tapahtumaan ekasta tabletin murusta jo, ja hänen tyttönsä synty 4n tunnin päästä.
mulla käynnistettiin viikolla 41+ (jotain)
ensin puhakstiin kalvot,ei tapahtunut mitään
sitten pistivät 3tunnin odottelun jälkeen tipan,sitten meni parisen tuntia kun rupes tuntumaan siltä että lähtee järki.ruinasin epiduraalia ja onneksi sainkin sen vaikka kätilö oli sitä mieltä ettei se lapsi synny kuitenkaan vielä.
heitti vielä sen kliseen että ensisynnyttäjällä menee aina monta tuntia ja keskimääräsesti 12 jne :kieh:
poika oli maailmassa 4tuntia sen tipanlaiton jälkeen.
mulla käynnistettiin sen takia kun lapsivettä ei ollut.
menin päivää ennen synnytystä kättärille kivun takia,ihan kun luuhun nirheisi kokoajan jokin.se oli pojan pää stten joka painoi sinne lonkkaan jotenkin.
ensin puhakstiin kalvot,ei tapahtunut mitään
sitten pistivät 3tunnin odottelun jälkeen tipan,sitten meni parisen tuntia kun rupes tuntumaan siltä että lähtee järki.ruinasin epiduraalia ja onneksi sainkin sen vaikka kätilö oli sitä mieltä ettei se lapsi synny kuitenkaan vielä.
heitti vielä sen kliseen että ensisynnyttäjällä menee aina monta tuntia ja keskimääräsesti 12 jne :kieh:
poika oli maailmassa 4tuntia sen tipanlaiton jälkeen.
mulla käynnistettiin sen takia kun lapsivettä ei ollut.
menin päivää ennen synnytystä kättärille kivun takia,ihan kun luuhun nirheisi kokoajan jokin.se oli pojan pää stten joka painoi sinne lonkkaan jotenkin.
Mulla käynnistettiin tabletilla rv 39+1, koska lapsivettä oli tullut ed. iltana eikä supistukset yön aikana alkaneet. Aamulla siis sairaalaan ja noin klo 10 sain sen lääkkeen. Eka tuntui, että mitään ei ala tapahtua, mutta johonkin väliin niitä supistuksia alko tulla. Ja joskus viimeistään 14 mennessä ne oli jo noin 10 min välein, kun muuten olisin saanu uuden tabletin, jos supistusten väli olis ollu yli 10 min. Sitä en siis saanu, vaan 1 tabletti riitti.
Välillä kävin käyrällä makaamassa ja välillä olin lepotilassa (petipaikka ). Jossain vaiheessa iltapäivää/iltaa supistukset muuttu TOSI kipeeksi, mutta mitään edistystä kohdunsuulla ei tapahtunu. Mä kärvistelin ja kävin välillä kuumassa suihkussa. Illalla tuntu jo siltä, että supistaa vaan koko ajan. Tuntu siis siltä, että ei oo mitään taukoa supistuksissa. Sainkin sitten Petidiini-kipulääkettä noin 20.30 aikaan. Se ei vieny supistuskipuja pois, mutta supistusten välit oli kivuttomia. Kipulääke vaikutti pari tuntia ja sain aika hyvin supistusten välissä levättyä. Sitten 22.30 jälkeen se kipulääke lakkas tehoomasta ja koko ajan kestävä kipu taas jatku. Toki sen kivun voimakkuus vähän aaltoili, mutta käytännössä koko ajan koski.
Könysin vielä suihkuun, kun luulin sen vielä auttavan, mutta konttasin sieltä pois. Kysyin kätilöltä, että millon katotaan taas tilannetta. Oli uus kätilö tullu vuoroon ja sano, että ei vielä ainakaan tuntiin. Mä suorastaan rukoilin sitä tekemään jotain, kun olin niin kipee. Se sit kattokin, että olinkin jo niin auki, että sali piti just laittaa valmiiks. Pääsin synnytyssaliin varmaan siinä 23.30 maita. Salissa olin jo tajuttoman kipee, mutta en halunnu epiduraalia. Ilokaasu autto tosi paljon. Tosin, kun kätilö sano ohjeeks, että hengittää sitä vain sen aikaa, kun supistus on, mutta kun mua koski koko ajan, niin sitä vaan hengittelin, niin tajukinhan siinä lähti :ashamed: No, loppuajan sitten hengittelin sitä rauhallisemmin. Sitten, kun ponnistusvaihe alko, niin kivut katos kuin seinään. Tai niin mä ainakin sen muistan, kun se avautumisvaihe oli NIIN kivulias. Tyttö syntyi sitten 1.24 seuraavan vuorokauden puolella.
Huoh, tulipa pitkä juttu. Ainoo, mikä mua tuossa käynnistyksessä harmittaa, on se, etten voi tietää, olisinko ollut noin kipeä, jos synnytys olis edennyt luonnollisesti.
Välillä kävin käyrällä makaamassa ja välillä olin lepotilassa (petipaikka ). Jossain vaiheessa iltapäivää/iltaa supistukset muuttu TOSI kipeeksi, mutta mitään edistystä kohdunsuulla ei tapahtunu. Mä kärvistelin ja kävin välillä kuumassa suihkussa. Illalla tuntu jo siltä, että supistaa vaan koko ajan. Tuntu siis siltä, että ei oo mitään taukoa supistuksissa. Sainkin sitten Petidiini-kipulääkettä noin 20.30 aikaan. Se ei vieny supistuskipuja pois, mutta supistusten välit oli kivuttomia. Kipulääke vaikutti pari tuntia ja sain aika hyvin supistusten välissä levättyä. Sitten 22.30 jälkeen se kipulääke lakkas tehoomasta ja koko ajan kestävä kipu taas jatku. Toki sen kivun voimakkuus vähän aaltoili, mutta käytännössä koko ajan koski.
Könysin vielä suihkuun, kun luulin sen vielä auttavan, mutta konttasin sieltä pois. Kysyin kätilöltä, että millon katotaan taas tilannetta. Oli uus kätilö tullu vuoroon ja sano, että ei vielä ainakaan tuntiin. Mä suorastaan rukoilin sitä tekemään jotain, kun olin niin kipee. Se sit kattokin, että olinkin jo niin auki, että sali piti just laittaa valmiiks. Pääsin synnytyssaliin varmaan siinä 23.30 maita. Salissa olin jo tajuttoman kipee, mutta en halunnu epiduraalia. Ilokaasu autto tosi paljon. Tosin, kun kätilö sano ohjeeks, että hengittää sitä vain sen aikaa, kun supistus on, mutta kun mua koski koko ajan, niin sitä vaan hengittelin, niin tajukinhan siinä lähti :ashamed: No, loppuajan sitten hengittelin sitä rauhallisemmin. Sitten, kun ponnistusvaihe alko, niin kivut katos kuin seinään. Tai niin mä ainakin sen muistan, kun se avautumisvaihe oli NIIN kivulias. Tyttö syntyi sitten 1.24 seuraavan vuorokauden puolella.
Huoh, tulipa pitkä juttu. Ainoo, mikä mua tuossa käynnistyksessä harmittaa, on se, etten voi tietää, olisinko ollut noin kipeä, jos synnytys olis edennyt luonnollisesti.