Kokemuksia kaipaisin teiltä, joilla vauva + 4-vuotias kotihoidossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Marikkinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Marikkinen

Vieras
Kaipaisin kokemuksia miten teillä on mennyt, jos on kotihoidossa vauva + 4-5 -vuotias esikoinen!

Meille tuli kesäkuussa vauva ja esikoinen täyttää syksyllä 4 v. Esikoinen on ollut päiväkodissa/perhepäivähoidossa 1-vuotiaasta saakka ja on tosi sosiaalinen reipas poika, on aina viihtynyt hoidossa ja kaipaa ikäisiään leikkikavereita. Meidän kaupungissa kotona olevien vanhempien lapset ohjataan ensisijaisesti kerhotoimintaan, joka on pari kertaa viikossa 3 h kerrallaan. Virikepaikkaa ei irtoa lähipäiväkodista (on täyttä) ja lähipiiri kauhistelee ja äimistelee, että "eikö se teidän esikoinen menekään syksyllä päiväkotiin?". Oon alkanut epäillä, että tässä meidän järjestelyssä on jotain kummallista?

Nyt kaipaisin kannustavia vertaiskokemuksia, jotta jaksan kuunnella jatkossakin noita kauhisteluita ja silti uskoa että selviän tulevan talven järjissäni. Siis lähinnä esikoisen viihdyttämisen kannalta. Tarkoitus olisi mennä sit vuoden päästä syksyllä töihin ja silloin molemmat lapset (silloin 1 ja 5) menee hoitoon.
 
No meillä on lapset 1v, 3v ja 5v, jotka tähän asti olleet kaikki kotihoidossa+isommat ovat kerhoilleet 3 krt viikossa. Meidän 5v:lle kerho ei enää riitä, vaan viime kevät oli jo ihan hulinaa täällä kotona. Joko tappeli tai riehui pikkuveljensä kanssa aamusta iltaan, jatkuvaa huomionhakua, kitinää, uhmaa jne. Sen verran kamala kevät oli, että päätin hakea pojalle päivähoitopaikkaa ja sinne hän nyt lähteekin 4pv/viikko. Mutta voihan olla, että teillä lapsi viihtyy kotona paremmin. Aika paljon se vaatii vanhemmalta, että jaksaa järjestää ohjelmaa, viedä puistoilemaan, kirjastoon, askartelee, lukee...Meillä ongelmaa lisäsi se, että esikoinen ei viihdy itsekseen oikein mitenkään, vaan vaatii aikuisen seuraa ja huomiota. Ei osaa leikkiä yksin juuri ollenkaan.
 
No mutta sehän on aivan ihanaa, että lapsesi saa olla isosiskona/veljenä ja kokopäiväisesti osallisena uuden sisaruksen elämään. Helppoa se ei joka hetki tule olemaan, mutta isompi pitää sinut rytmissä ja liikkeellä, mikä on ihan hyvä, eikö niin? Kerhotoiminnan lisäksi voisit katsella jotain harrastusmahdollisuutta isommalle, mihin isä tai sukulainen voisi lapsen viedä, saisit hengähtää. Talvihan on ulkoilujen osalta rankkaa kaikille, joten tsemppiä siihen, luovuutta kehiin ja askartelukaupan kautta kotiin. Noin iso on jo varmasti innoissaan uudesta sisaruksesta ja voi hyvin osallistua vauvan hoitoon. Muista kääntyä neuvolan puoleen ajoissa, jos tuntuu ettei voimat riitä.

Ehkä sinua lisäksi helpottaa, kun tiedät tilanteen olevan väliaikainen?
 
No meillä 4v tyttö olis kyllä menny sekaisin jos olisin ottanut pois päiväkodista sillon kun jäin kotia vauvan kanssa. Oli muutenkin niin mustasukkainen sillon... Me vaan vaihdettiin kokopäivähoito puolipäiväiseksi... ja jotenkin olis ollu turhaa pistää paikka menemään kun tiesin että töihin pakko palata kun toinen lapsi 1v.
 
Kunnallisesta meidä poika potkastii pihalle kun meille tuli toine vauva ja poika olisi ollu pual päivää
Meille irtos 2kk pääst onneks yksityiseltt paikka ja täst edest en vie lapsis kunnallisee
 
Nyt kaipaisin kannustavia vertaiskokemuksia, jotta jaksan kuunnella jatkossakin noita kauhisteluita ja silti uskoa että selviän tulevan talven järjissäni.
 
vauva, kolmevuotias tyttö ja vajaa viisivuotias poika kotihoidossa kaikki ja pitkään. Kerhoa kävi vanhin pari kertaa viikossa. Enkä edes ymmärrä mikä ongelma olisi hoitaa kaikkia lapsiaan kotona!

Ole onnellinen ettei tarvitse raahata isompaa johonkin hiton meluisaan päiväkotiryhmään joka päivä. Saatte elää hienointa aikaa mitä voi ollakaan, omassa tahdissa!

Mustasukkaisuus iskee pahiten niille lapsille, ketkä viedään pois kotoa kun vauva saa olla äidin kanssa kotona.
 
[QUOTE="vieras";26799351]. Aika paljon se vaatii vanhemmalta, että jaksaa järjestää ohjelmaa, viedä puistoilemaan, kirjastoon, askartelee, lukee...Meillä ongelmaa lisäsi se, että esikoinen ei viihdy itsekseen oikein mitenkään, vaan vaatii aikuisen seuraa ja huomiota. Ei osaa leikkiä yksin juuri ollenkaan.[/QUOTE]

En oikein edes jaksa lukea siitä, että lapsia ei saada pärjäämään toistensa kanssa, samassa perheessä.... se on suoraan sanottuna uusavuttomuutta.

Yrittäkää edes ihmiset.
 
No meillä 4v tyttö olis kyllä menny sekaisin jos olisin ottanut pois päiväkodista sillon kun jäin kotia vauvan kanssa. Oli muutenkin niin mustasukkainen sillon... Me vaan vaihdettiin kokopäivähoito puolipäiväiseksi... ja jotenkin olis ollu turhaa pistää paikka menemään kun tiesin että töihin pakko palata kun toinen lapsi 1v.

Meillä ei ollut mahdollista pitää kunnallista pph-paikkaa, valitettavasti. Mutta toivotaan että saadaan molemmille paikat vuoden päästä jostain järkevän matkan päästä...
 
Meillä esikoinen täytti 5 pian pikkuveljen synnyttyä. Hän oli ja palasi myöhemminkin vuoropäiväkotiin, jossa jatkaminen ei ollut vaihtoehto kotona ollessamme.

Poika kävi tuon ajan seurakunnan päiväkerhossa 2 kertaa viikossa ja harrastuksessa kerran viikossa. Ihan hyvin saimme ajan kulumaan kotonakin.

En ole oikein koskaan osannut vaatia itseltäni mitään ohjelmatoimiston roolia; Päivät kuluivat ihan tavallisissa kotihommissa, ulkoillessa, kyläillessä ja milloin missäkin.
Myös töissä kävin tekemässä keikkaa ja lapset viettivät aikaa paljon myös isänsä kanssa.

Mukavastihan se reilu puolitoista vuotta meni, oli hyvä saada myös isomman lapsen kanssa "aikalisä" kiireisestä työarjesta kaikkien noiden ruuhkavuosien keskelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ömm.;26799354:
Ömm... Siis ymmärsinköhä oikein mut siis poikanne menee kerhoon?

kyllä, kerho on 3 tuntia päivässä 2 krt/vko. Kuulisin mielelläni kokemuksia miten tällainen riittää lapsen vertaisseuraksi ja toisaalta äidin lepohetkeksi!
 
Mulla on kans lapset olleet aina kotihoidossa. Nyt heillä on ikää 1- 4- ja 6-v.
En keksi mitään ihanampaa kun kiireettömät aamut (no okei, ne on nyt historiaa kun pitää 5-pvä viikossa viedä esikoinen eskariin ja 4v kerhoon 3 kertaa viikossa). Ja se, että saa oikeasti olla lastensa kanssa. Ei oo pakko mennä pihalle jos ei huvita. Voi pyytää kylään toisia kotiäitejä, yleensä aina joku naapurustossa on myös äippävapaalla, joten ei tarvi aina yksin olla lasten kanssa. Eikä ne lapset niin ihmeellisiä asioita kaipaa, ku mitä ihmiset kuvittelee!!
Lapselle on ihana asia jo pelkästään se, että äiti on aina valmiina vastaamaan kysymyksiin joita 4-5-vuotiaalla riittääkin paljon. Kerhopaikan jos saa, niin se mielestäni riittää alle eskari-ikäiselle. Lisäksi esim kerran viikossa kyläilyä. Muutoin ihan tavallinen arki on parasta.

Sun ap täytyy vain luottaa, että sä olet parasta mitä voit lapsellesi antaa! Ei mikään päiväkoti tai kaverit. Ja täytyyhän lapsen saada tutustua myös sinuun paremmin, samoin syntyvään sisarukseen. :)
 
  • Tykkää
Reactions: Lex
Ja sit vielä, ne talven surkeat kelit on loppujen lopuksi lyhyt aika. Nyt ainakin joulukuun alkuun on vielä kiva ulkoilla. Sit helmi-maaliskuussa on taas jo aurinkoa ja ihant hanget. Tai siis mua ainaki on tämä aika vuodesta aina syönyt eniten eikä jaksais millään..

Mut lepohetken äiti (ainakin minä) saa parhaiten esim kun pienin on päiväunilla ja pistää isommille vaik leffan pyörimään. Ei sitä lepoa varten välttämättä hoitoa/kerhoa tarvita.
Viime vuonna ku mulla oli vauva ja 2 kerholaista, huomasin etten mä levännyt kerhoaikaa juuri koskaan. Laitoin rauhassa ruokaa tai nukutin pihalla vauvaa vaunuihin. Paras lepo oli kun kaikki lapset on kotona. :)
 
Meillä ei oo ketään naapurustossa äippävapaalla ja vaikka muksuja on pihapiirissä, ne kaikki on päiväkodissa. Kaverit perhepäivähoidosta tuntuvat lapselle todella tärkeiltä ja jos nyt kotona ollessa edes yksi samanikäinen kaveri löytyidi, jonka kanssa olis leikkiä ja juttua, niin sekin helpottaisi. Ehkäpä sieltä kerhosta löytyy :)

Olemme jo esikoisen kanssa puhuneet, että päivittäin otetaan rauhoittumishetki äänikirjan parissa, kun päiväunia ei enää nuku.
 
Meillä ajattelin myös ensin pitäväni esikoisen hoidossa, mutta jätin sittenkin kotiin ja oli paras ratkaisu! Sai nauttia kiireettömästä arjesta. Kerhossa kävi kuten teilläkn.

Noin kerran viikkoon tarvitsi kyllä lisäksi jotain muutakin ohjelmaa, käytiin kaikki yhdessä srk kerhossa tai pyydettiin joku kylään.
 
Meillä esikoinen oli 4v1kk, kun toinen syntyi.

Esikoinen kävi kahtena päivänä viikossa 3 tuntia seurakunnan kerhossa, yhtenä päivänä käytiin porukalla seurakunnan perhekerhossa ja yhtenä iltana esikoisella oli jumppa. Tämän lisäksi käytiin puistossa paljon.

Ja vaikka aluksi tuntui, että kaikki naapuruston lapset käy päiväkodissa, niin kummasti perhekerhon ja seurakunnan lasten kerhon kautta löytyi ihan uusia tuttavuuksia ja uusia hyviä kavereita esikoiselle.

Ihan hyvin pärjättiin se 1,5vuotta jonka olin kotona eïkä esikoinenkaan kaipaillut päiväkotiin (vaikka joitakin kavereita joskus kaipailikin). Ja minusta se oli loistava sekoitus muiden lasten seuraa ja kotona sisarukseen tutustumista.

Oma päivälepo ei onnistunut kunnolla, mutta joskus sai hetkeksi laittaa itsensä pitkäkseen esikoisen katsoessa vaikka lastenohjelmia.
 
Meillä on vauva vielä syntymättä, mutta isommat lapset, eli 2x4v pojat ja 3v tyttö aloittavat kerhon kaksi päivää viikossa, ja sen ohelle otettiin jokaiselle oma harrastus kerran viikossa (ja tämä sekä aktiviteetin, mutta myös sen vuoksi että olisi jokaiselle lapselle edes se yksi varmistettu kahdenkeskinen hetki aikuisen kanssa/ vko).

Näillä eväillä mennään ja tehdään elämästä niin kivaa kuin mahdollista :) Ja muistahan että teillä saa olla teidän perheen säännöt ja kuviot, miten nyt elämä olisi mahdollisimman mutkatonta just teille.
 
juttu että tuo kerho ei enää 5-vuotiaalle riitä virikkeeksi..on toki muutenkin ohjelmaa ja kavereita,mutta tylsistyy kuitenkin=(Ja on sitten ilkeä ja käyttäytyy huonosti..mutta meneekin nyt päiväkotiin kun menen itse opiskelemaan..kuopus 1-vee menee myös mutta otan tuon kuopuksen kotiin 6kk päästä kun saan koulutuksen loppuun..ja 5-vuotias jää 10päivää kuussa hoitoon siihen asti että aloittaa eskarin syksyllä 2013 ja sitten tuo kuopuskin palaa hoitoon.
 
[QUOTE="vieras";26799351]No meillä on lapset 1v, 3v ja 5v, jotka tähän asti olleet kaikki kotihoidossa+isommat ovat kerhoilleet 3 krt viikossa. Meidän 5v:lle kerho ei enää riitä, vaan viime kevät oli jo ihan hulinaa täällä kotona. Joko tappeli tai riehui pikkuveljensä kanssa aamusta iltaan, jatkuvaa huomionhakua, kitinää, uhmaa jne. Sen verran kamala kevät oli, että päätin hakea pojalle päivähoitopaikkaa ja sinne hän nyt lähteekin 4pv/viikko. Mutta voihan olla, että teillä lapsi viihtyy kotona paremmin. Aika paljon se vaatii vanhemmalta, että jaksaa järjestää ohjelmaa, viedä puistoilemaan, kirjastoon, askartelee, lukee...Meillä ongelmaa lisäsi se, että esikoinen ei viihdy itsekseen oikein mitenkään, vaan vaatii aikuisen seuraa ja huomiota. Ei osaa leikkiä yksin juuri ollenkaan.[/QUOTE]

joo tai sitten vaan sellainen ärsyttää 5v ikä mikä meidän lapsilla on ollut.
itse olen sitä mieltä, että se lapsi ei tarvitse päiväkotia, ja tämä kun vanhemmat on kotona ja lapsi päiväkodissa lähtee ensisijaisesti vanhempien tarpeista, ei lasten.

ja joo, olen tätä mieltä vaikka olen itse kotona ja oma 4 vuotias tulee nyt syksyllä aloittamaan osapäiväisesti (4h/pvä) päiväkodisssa (ei kylläkään joka pvä, mutta kumminkin). tämä lähti minun tarpeista, minä tarvitsen sitä päiväkotia lapselleni nyt (siis vaikka olen kotona) eikä lapsi.
 
[QUOTE="Joku";26802262]juttu että tuo kerho ei enää 5-vuotiaalle riitä virikkeeksi..on toki muutenkin ohjelmaa ja kavereita,mutta tylsistyy kuitenkin=(Ja on sitten ilkeä ja käyttäytyy huonosti..mutta meneekin nyt päiväkotiin kun menen itse opiskelemaan..kuopus 1-vee menee myös mutta otan tuon kuopuksen kotiin 6kk päästä kun saan koulutuksen loppuun..ja 5-vuotias jää 10päivää kuussa hoitoon siihen asti että aloittaa eskarin syksyllä 2013 ja sitten tuo kuopuskin palaa hoitoon.[/QUOTE]

Sitä minäkin pelkään, että esikoinen tylsistyy ja aletaan sit kiukutella toinen toisillemme. Tuntuu että tosiaan monilla 4-vuotiaat on hoidossa, ja kotona olevilla on haasteita siinä viihtymispuolessa. Kiitokset kaikille kommenteista!
 

Yhteistyössä