Kokemuksia adhd:stä aikuisella? Ja sen vaikutuksista parisuhteeseen?

["Emilia"]

Mun mies saa hyvin tod.näköisesti adhd-diagnoosin tässä piakkoin ja tuntuu, että ollaan välillä vähän umpikujassa asian suhteen. Vaikuttaa hyvin paljon arkisiin asioihin, ei saa oikein mitään tehtyä loppuun asti ja joudun usein hoputtamaan ja huomauttamaan, jolloin tulee vähän nalkuttajafiilis. Kuitenkin mies kai ihan hyväksyy sen. Sanoo, ettei tiedä jaksaako parisuhdetta, kun ei saa muutakaan tehtyä - ja tällä miettii siis minun rooliani, että onko hänestä mitään iloa minulle. Yhdessä ollaan oltu reilu vuosi vasta ja noin muuten asiat ihan ok.

Kaipaisin vähän kokemuksia muilta ja vinkkejä siihen, miten voisin omalta osaltani auttaa asioissa. Rohkaista miestä tekemään asiat loppuun saakka yms. Aika usein jää hommat puoli tiehen, kun unohtuu tekemään jotain ihan muuta ja tän takia mulla tulee helposti se tunne, että teen esimerkiksi kaikki kotityöt ja olen se "aikuinen" tässä suhteessa.

En ole itse kyseenalaistanut parisuhdettamme millään lailla adhd:n takia, eihän sille mitään voi. Toivottavasti saisi lääkehoidon tuohon, onko kellään kokemuksia siitä?

 

["vvieras"]

No ei meilläkään mies saa mitään tehtyä. Jotain korjausjuttuja joskus aloittaa mutta jatkaa ehkä puolen vuoden päästä. Väittää ettei ole adhd tai muukaan. Tarvitsee koko ajan jotain tapahtuvan, kunhan ei ole tylsää. Tuntuu ettei oikeasti tajua. Erolla olen uhannut, mutta mietin että jos mies ei vaan voi sille mitään. Ei esimerkiksi muistaisi varmasti maksaa laskuja. Hoidan meillä kaiken. Välillä on äiti olo ja olen siitä sanonut. Jos en pese pyykkejä, sillä sitten vaatteitakaan ole. Kokeiltu on ja sitten raivoaa kun ei ole puhtaita vaatteita. Olen kysynyt olisiko parempi asua yksin. Mulla olisi helpompi jos huolehtisin vain lapsista. Miehellä ei luottotietoja. Ei halua erota.

 

[......]

Seurustelin nuorempana miehen kanssa jolla oli hiljattain todettu adhd, ja voin sanoa että oli elämäni kauheimmat 8kk. Maksoin miehen laskut, tein eväät töihin, kuuntelin raivokohtauksia ja huoritteluja, lopuksi sain turpaani ja mies yritti itsemurhaa lääkkeitä ottamalla. Niitä adhd-lääkkeitä.

 

[Moraalinvartija]

Seurustelin nuorempana miehen kanssa jolla oli hiljattain todettu adhd, ja voin sanoa että oli elämäni kauheimmat 8kk. Maksoin miehen laskut, tein eväät töihin, kuuntelin raivokohtauksia ja huoritteluja, lopuksi sain turpaani ja mies yritti itsemurhaa lääkkeitä ottamalla. Niitä adhd-lääkkeitä.

No tolla miehellä oli kyllä aika paljon isompaakin ongelmaa kuin adhd :O

 

[......]

Olen ihan samaa mieltä, mutta miehen itsensä mielestä kaikki meni diagnoosin ja sopimattoman lääkityksen piikkiin.

 

["meikkis"]

Mulla on adhd ja siis joo, asioiden hoitaminen on vähän niin ja näin. Onneksi on viime tippa. Mun mies on ollut perfektionisti myös kodin asioissa mutta on vissiin alentanut rimaa kun on huomannut ettei vaimonsa pysty täyttämään hänen standardiaan. Pykääminen on mulle ok, mutta siivoaminen ja ruoan laitto todella hankalaa. Toki lapsille sapuskat laitan, ettei tartte nälässä olla.

Syön kyllä lääkettä, mutta suurin teho (tarkoituksella) ajoituu töihin, jossa mulla oireet aiheuttavat suurimmat ongelmat.

Mitäköhän vinkkejä voisi antaa?! ei ainakaan kantsi sanoo mitään tyyliin "teet vaan" tai "otat itseäsi niskasta kiinni". Just ehkä sellainen tsemppaaminen ja tehtävien pilkkominen (ei tartte imuroida koko kämppää kerralla vaan vaikka 1/3) on parasta tukea.