Kokeeko joku muu synnärillä olon ahdistavana?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "riinis"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulla oli jokusen kerran ihan oma huone, ja se oli kiva, just yksityisyyden takia, mutta toisaalta taas, sitten ei ollut niitä "kohtalotovereita". Vikan kerran pääsin huoneeseen, jossa oli yksi äityli mun kanssa, ja sen kanssa meillä oli niin hauskaa, että juttua on jatkunut nämä reilut seitsemän vuotta sen jälkeenkin..Eli vastaus on; EI, ei ole ahdistavaa ja varsinkin , kun sairaalakammoisena voin heti kuvitella, kuinka kauheaa olisi olla sairaalassa jonkin sairauden takia, synnytys on sentäs ihana asa!
 
Oli juu aika ahdistavaa. En ollut nukkunut supistusten takia muutamaan vuorokauteen ja muutenkin tietysti herkassa mielentilassa. Oma vauvani oli suht hiljainen ja tyytyvainen, joten sen puolesta nukkuminen olisi varmaan onnistunut. Huonekaverini oli muuten todella mukava, mutta hanella sattui olemaan osaston huutavaisin ja tyytymattomin vauva. Aina jos sai nukahdettua havahtui joko vauvan itkuun, huonekaverin kuorsaukseen, tai hoitajan vierailuun. Muutenkin oli tietysti kaikenlaista halinaa.
 
Joo, musta on ahdistavaa ihan koko synnytysklinikassa työskentely. Vaikka kuinka hoitais hyvin ja lopputuloksen olis terve vastasyntynyt, vastassa on vaan valitusta...liikaa kivunlievitystä, liian vähän kivunlievitystä...kun tuli sektio, kun ei saanu sektiota, kun tehtiin eppari, kun ei tehty epparia, vauva sai liikaa lisämaitoa, ei saanu lisämaitoa ollenkaan, sokerita seurattiin, ei pääsekään lysynä kotiin 36 viikoisen vauvan kanssa etc. Loputonta valitusta...
10v sitten kun uraani aloitin, äidit olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa hoitoon, nyt kaikki on minä, minä minä....mikään ei riitä...kaikille yksityishuone ja kaikki toiveet pitäis toteuttaa. Hoitajilla on kuitenkin hoito-ohjeet, joita pitää noudattaa, lastenlääkäri päättää vauva kotiutumisesta, synnytyksen tietyssä vaiheessa ei enää voi saada epiduraalia....jne
Onkin vaihtamassa alaa....harmi...periaatteessa kyllä rakastan työtäni ja pyrin aina hoitamaan äidit/ perheet parhaalla mahdollisella tavalla!
 
kyllä vain. esikoisen kanssa sain sentään kahden hengen huoneen, jossa oli oma wc mutta olinkin raskausmyrkytyksestä toipuva sektiäiti. toinen lapsi taas syntyi normaalisti alakautta & jouduin neljän hengen huoneeseen.. voi tziizus! :O
yhden vauva kun itki, kaikkien vauvat alkoivat itkeä. vieruskaveri puhui ukkonsa kanssa puhelimessa kaikki yöt, yritti kuiskata mutta pahemmin se sihinä kävi korviin kuin normaali puhe! koko ajan paistoi valo jostain , joku liikkui käytävällä tai kävi kuikkimassa ovesta, lisämaitoa sai kerjätä & perustella. suihkuja oli yksi, sellaisessa kolkossa varastomaisessa huoneessa jonka lattiat olivat jääkylmät. aamulla herättivät hemmetin aikaisin sen ruokatarjottimen kanssa, vaikka mie olen sellainen ihminen joka ei aamulla saa syötyä mitään.. en varsinkaan mitään puuroa! :x en todellakaan tajua miksi siellä piti kökkiä neljä päivää, kun olimme kumpikin kunnossa eikä kyseessä ollut ensimmäinen lapsi! kuulemma kotiinlähtö-tarkastukset olivat tiettynä päivänä, minä olisin saanut lähteä mutta vauva olisi jäänyt :O
 
Viimeksi muokattu:

Similar threads

Yhteistyössä