Olen erimieltä
Lemmikkieläimet ja ihmisen terveys
Eustressi
16.1.2006
Ilkka Vartiovaara
Useat lemmikkieläinten omistajat väittävät kivenkovaan, että lemmikkieläimen omistaminen ja siitä huolehtiminen kohentaa heidän terveydentilaansa. Tutkimukset puhuvat samaa: lemmikin omistajan riski sairastua useisiin sairauksiin on pienempi kuin lemmikkiä omistamattoman. Tämä on kokonaisvaltaista eli fyysistä, mentaalista ja psykologista. Yhdysvalloissa on käytössä nimitys: "Animal Assisted Therapy" eli AAT.
Mistä on kyse? Mikä on niin erikoista lemmikkieläimen ja ihmisen vuorovaikutussuhteessa?
Nykytietämyksen mukaan lemmikkieläimen ja ihmisen välinen vuorovaikutus edistää terveyttä seuraavilla tavoilla:
Parantaa psykiatristen kroonikkopotilaiden vuorovaikutuskykyä muiden ihmisten kanssa.
Erilaisissa hoitokodeissa ja vanhainkodeissa moni vanhus mielellään taputtelee eläimiä ja juttelee eläimen kanssa, joskus jopa kävelee se seuranaan. Tämän on havaittu saavan heidät liikkeelle sängynpohjasta ja olemaan kontaktissa muiden ihmisten kanssa, mikä sitten mahdollistaa erilaisia virkistys- ja harrastetoimintoja.
Joskus lemmikkieläin, etenkin koulutettu koira, pystyy auttamaan ortopedisiä toipilaita liikkumaan leikkauksen jälkeen siinä vaiheessa, jolloin varovainen käveleminen olisi eduksi.
Dementoituneet potilaat voivat olla tavallista vähemmän kiihtyneessä tilassa, kun heidän seuranaan on lemmikkieläin; tämä onkin hyväksi havaittu asia ja leviää hiljalleen eri maiden dementiapotilaita hoitavissa laitoksissa.
Nämä eläimet alentavat verenpainetta ja hidastavat nopeaa pulssia.
Vanhusten lääkärissäkäyntien määrä vähenee jopa 21 %:lla.
Masennus lievittyy usein.
Ystävystyminen muiden ihmisten kanssa helpottuu, koska sosiaalisia tilaisuuksia syntyy enemmän.
Vanhusten yleinen aktiivisuus kasvaa.
Lemmikit osoittavat omistajalleen kiintymystään ja ehdotonta rakkautta.
Ne helpottavat elämää, kun joku ihmiselle läheinen henkilö kuolee.
Ne vähentävät yksinäisyyden tunnetta.
Joskus ne antavat turvallisuuden tunnetta.
On muutakin positiivista.
95 % omistajista juttelee säännöllisesti lemmikilleen.
Eläin pystyy hyvin usein lievittämään surua ja pahaa oloa.
Lemmikin fyysinen koskettaminen saa ihmisen voimaan paremmin.
Päänsärkyä ilmenee vähemmän kuin muilla.
Rentoutuminen onnistuu huomattavasti helpommin lemmikin seurassa.
Ruuansulatus näyttää sekin toimivan paremmin lemmikkieläimen omistajalla.
Univaikeudet ovat lemmikin omistajilla harvinaisempia kuin muilla.
Noin 80 % omistajista tuumi eräässä selvityksessä, että lemmikki pystyy omalla tavallaan lohduttamaan, jos jokin asia pahoittaa mielen. 60 % oli sitä mieltä, että lemmikin avustuksella on helpompaa solmia tuttavuuksia siis se ikivanha teema monista elokuvista, joissa esimerkiksi koirat kietoutuvat toistensa kävelytyshihnoihin, jolloin omistajat alkavat keskustella toistensa kanssa mistäpä milloinkin
Näyttää vahvasti siltä, että lemmikkieläimet myös auttavat tehokkaasti toipumaan sairauksista. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että sydäninfarktin saaneiden potilaiden kuolleisuus oli jopa kolmanneksen pienempi, jos heillä oli joku lemmikkieläin, verrattuna ihmisiin, joilla ei ollut lemmikkiä. Saman tutkimuksen yhteydessä huomattiin, että lemmikkieläimen omistavien sydäntautikuolleisuus on 3 % normaalia pienempi, mikä suurista väestömääristä puhuttaessa onkin jo aika merkittävä määrä.
Kun eläimiä on altistettu stressitilanteille, ne ovat selvinneet erilaisista kielteisistä stressitekijöistä ja emostaan vieroittamisesta paremmin, jos niiden seurana on ollut muita eläimiä, varsinkin tuttuja häkkitovereita. Sama koskee kaiken järjen mukaan ihmisiäkin, mutta etenkin länsimaalaiset ovat tehneet asiat itselleen kovin vaikeiksi: on yhä hankalampaa ja harvinaisempaa elää tiiviissä perheyhteisöissä ja löytää luontevia sosiaalisia tukiverkostoja.
Saattaa silti olla, että voimme saada eläinkunnasta melko hyviä korvikkeita, lemmikkieläimiä. Tiede tuntee monia esimerkkejä siitä, kuinka ihmisen ja eläimen välinen suhde on auttanut useissa eri sairauksissa depressiosta niveltulehdukseen. Joidenkin havaintojen mukaan tuo suhde voi jopa pidentää ihmisen edessä olevaa elinikää. Ihmisen ja eläimen suhde on pohjimmiltaan varsin emotionaalinen, ja kun ajattelemme että emootiot ja neuropeptidit mahdollisesti ovat yhteydessä toisiinsa, eläinten tervehdyttävällä vaikutuksella lienee vakaa tieteellinen pohja.
Koeoloissa on huomattu ihmisen ja eläimen välisen suhteen alentavan syöpää sairastavien ihmisten verenpainetta ja lievittävän heidän ahdistustaan. Myönteisesti eläinten on todettu vaikuttavan myös mm. autismiin, eräisiin neurologisiin sairauksiin ja hoitohenkilökunnan mielialoihin. Mikä on vaikuttava voima? Se saattaa olla potilaiden sanaton vastuun ottaminen eläimestä; se saattaa olla emotionaalinen liitto ja se saattaa olla seurausta ihmisten sosiaalisesta sitoutumisesta johonkin hyvään. Miksei eläimiä ennen ole juurikaan käytetty hoidossa ja kuntoutuksessa? Luultavasti siksi, ettei koko asiaan ole aikaisemmin kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Eläimen omistajat käyvät useiden tutkimusten mukaan muita harvemmin lääkärillä ja käyttävät keskimääräistä vähemmän lääkkeitä. He selviävät tavallista paremmin stressaavista tilanteista ja kokevat vähemmän yksinäisyyttä. Lemmikit antavat yksinäisten ihmisten elämään tarpeellista järjestystä ja hyviä rutiineita, ja lemmikin pitäminen opettaa useimmille omistajille vastuuta. Toisin kuin kanssaihmiset ne eivät arvostele omistajiaan, vaan ilmaisevat ehdotonta rakkauttaan heitä kohtaan. Joidenkin tietojen mukaan itsemurha-alttius on lemmikin omistajilla keskimääräistä pienempi.
Vanhusten yleisin vaikeus on yksinäisyys eivätkä niinkään erilaiset sairaudet, joista kuitenkin puhutaan paljon enemmän. Lemmikkieläimistä on paljon iloa heille. Ne antavat syrjäytyneellekin vanhukselle tarkoituksen ja vastuun tunnetta. On myös paljon viitteitä, joiden mukaan lemmikin omistava vanhus selviytyy erilaisista elämänkriiseistä paremmin kuin aivan itsekseen elävät henkilöt. Eläimet antavat omistajalleen usein aiheen nauraa ja iloita siis aivan toisin kuin jos he eläisivät yksin. Tällainen eläinrakkaus on ilmeisesti yksi kaikkein tehokkaimmista vanhusiän lääkkeistä! Sarjakuvassa "Kamut" esiintyy koira, joka kaipaa alituista mahan rapsutusta, mikä samalla tuottaa mielihyvää sen omistajalle
Olipa melkein unohtua! Todella usein kinastellaan siitä, onko koira parempaa seuraa kuin kissa. Nykytiedon mukaan niiden kesken ei kuitenkaan ole mitään sellaista eroa, joka näkyisi meidän terveydentilassamme. Omistajat ovat tietysti aivan eri mieltä asiasta ja korostavat oman lemmikkinsä ylivertaisuutta hyvinkin kaunokirjallisin ilmaisuin
Vaikuttaa siltä, että lemmikkieläin loihtii kotiin kuin kotiin tietynlaisen rentoutuneen ja pehmeän ilmapiirin, mikä sitten varmasti heijastuu jokaiseen perheenjäseneen jollain tavalla.
Australiassa tehty tutkimus antaa lisää tärkeää tietoa lemmikeistä. On jo pitkään tiedetty, että koirien omistajilla esiintyy keskimääräistä vähemmän sepelvaltimotautia, heillä on hitusen alhaisempi kolesterolitaso ja kohtalaisesti alentunut triglyseridimäärä. Mutta mitä jos ihminen päättääkin hankkia lemmikikseen vaikkapa hamsterin, liskon tai akvaarion? Nehän eivät pakota omistajaansa tekemään aamulla ja illalla pakollisia lenkkejä kuten koirat.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi lintujen ja kalojen omistajien terveydentila ei poikkea olellisesti koiranomistajen terveydentilasta. Ilmeisesti se, että joku ylipäätään päättää hankkia itselleen lemmikkieläimen, on merkki ihmisen joistakin sellaisista persoonallisuuden piirteistä, jotka vaikuttavat positiivisesti koko elämään. Professori Garry Jennings suositteleekin, että jos jollakulla on korkea kolesterolitaso, verenpainetautia tai liikapainoa, hänen kannattaisi hankkia lemmikkieläin tietenkin perinteisten ehkäisy- ja hoito-ohjelmien toteuttamisen lisäksi.
Joissakin sairaaloissa käytetään hoidon apuna kissoja ja koiria, jopa lintuja ja australialaisista kun puhutaan niin jopa opossumeja! Koirat ovat eniten käytetty eläinlaji sairaalaoloissa, koska niitä voidaan kouluttaa muita paremmin ikävien yllätysten varalta. Kissojen suhteen se ei onnistu, vaan hyvän hoitokissan täytyy olla jo alun perin sävyisä luonteeltaan. Ne käyvät potilashuoneissa, missä niille puhellaan ja niitä rapsutellaan. Potilaiden on huomattu pitävän tästä mahdollisuudesta lievittää yksinäisyyttä ja kohdistaa hellyyttä johonkin elävään olentoon. Joskus esimerkiksi hoitajakoiraa viedään laitoksesta toisen, huoneesta huoneeseen, jolloin potilailla on tilaisuus osoittaa tunteitaan sitä kohtaan. Tällainen koira ei tietenkään voi paikata tilannetta, jossa ihminen on kotonaan oman lemmikkikoiransa kanssa, mutta hoitajakoira on silti hämmästyttävän hyvä vaihtoehto kaikkine myönteisine vaikutuksineen. Ehkä yllättävintä tutkimuksessa oli se, että positiivinen teho jatkui senkin jälkeen, kun eläin oli kuollut ja käynnit laitoksessa loppuneet.
Useissa perheissä lemmikki on saanut hyvin vahvan perheenjäsenen aseman, jonka ilot ja vaivat ihmiset jakavat. Eläinrakas perhe matkustelee melkein siinä kuin muutkin, mutta ellei se voi ottaa lemmikkiä mukaan se hankkii hoivakodin, kennelin tai jonkin muun hyvää hoitoa antavan tahon, jottei lemmikille tulisi turhia vaikeuksia.
Lemmikkieläin tarjoaa yleensä paljon tilaisuuksia riemukkaaseen leikkimiseen, mikä aikuisille on ikävä kyllä jo liian vierasta ja ilmenee vain kilpailuissa ja peleissä, joissa sittenkin leikki voi olla kaukana. Koirat ovat yleensä aina halukkaita lähes loputtomiin hakemaan niille heitettyjä oksan pätkiä, palloja tai kiviä ja tuomaan ne onnellisina omistajalleen. Tällainen leikki tekee hyvää ihmiselle, myös aikuisiässä. Sehän antaa meille ikään kuin vapauden olla uudelleen lapsi tai ainakin leikkimielinen. Kukaan kun ei kritikoi lemmikkinsä kanssa touhuavaa aikuista!
Me kaipaamme ja tarvitsemme läheistä, ei-kritikoivaa vaan aina hyväilyille ilomielin ja ehdoitta tarjoutuvaa yleisöä, jollainen toinen ihminen ei suinkaan aina ole. On huomattu, että kun me hellimme lemmikkiämme, verenpaineemme laskee. Mutta muutoksia tapahtuu paljon myös neurokemiallisesti hormonierityksessä: esimerkiksi dopamiinin, beeta-endorfiinien, prolaktiinin ja oksitosiinin eritys verenkiertoon kasvaa. Sen seurauksena ihmisen mieliala kohoaa, turvallisuuden tunne kasvaa, ihminen on kaiken kaikkiaan mieleltään rauhallisempi, onnellisempi, tyytyväisempi ja paremmin muita ihmisiä(kin) huomioon ottava. Stressilääkkeenä lemmikki onkin aivan pistämätön.
On näyttöä jopa siitä, että lemmikit ovat tavattoman sensitiivisiä huomaamaan, jos omistajalla on vaikeuksia. Ne voivat huomata hyvinkin pienet käyttäytymismuutoksemme, sellaiset, joita omat perheenjäsenet eivät näe. Ne pystyvät joskus toteamaan diabeetikon veren sokeripitoisuuden laskun, maanisuuden tai maanis-depressiivisen käyttäytymisen alkamisen ja jopa syövän puhkeamisen.
Lemmikkieläin tuo tavallisesti heti mieleen pelätyn allergian. Mutta uusin tieto kertoo, että lemmikki voikin ehkäistä allergiaa! Moni lääkäri uskoo, että varhaisiällä tapahtuva altistuminen lemmikkieläimille saattaa itse asiassa auttaa elimistöämme rakentamaan puolustuskeinoja allergioita ja astmaa vastaan, jolloin ne suojaavat lasta allergialta sen sijaan, että ne vanhan ajattelutavan mukaan vain laukaisisivat oireita. Mutta on ilmeistä, ettei tässäkään asiassa voida mennä mahdottomuuksiin, vaan lemmikin valinnassa on pidettävä pää kylmänä ja vältettävä kaikkein pitkäkarvaisimpia eläimiä, joista aina irtoaa poikkeuksellisen paljon karvapölyä. Mitä muuten tulee lemmikkieläinten vaikutuksiin pikkulapsiin ne auttavat kehityksen eri vaiheissa, antavat psyykkistä terveyttä, vähentävät liikapainoa ja ylipäätäänkin auttavat lasta olemaan aktiivinen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00009
