Koiran omistajuus erotilanteessa ja elatusvelvollisuus.

[vieras]

Sattui tällainen tapaus jossa muutaman vuoden yhdessä asunut pariskunta erosi. Heidän yhdessä hankkimansa ja molempien nimissä ollut koira oli erohetkellä vajaan vuoden ikäinen, lapsia heillä ei ollut. Nainen oli opiskellut koko yhdessäoloajan ja jatkaa yhä opintojaan, mies on ollut kokoajan töissä ja vastannut siis pääosin perheen taloudesta. Koiranpentu oli kallis, 1400? ja tietty mies maksoi sen samoin kuin muut koiran kulut. Molemmat olivat hoitaneet koiraa yhtälailla.

Erotilanteessa kumpikin oli halukas ottamaan koiran, naisen mielestä koira kuului ehdottomasti hänelle koska hän oli alunperin saanut idean koiran ottamisesta. Mies yritti ehdottaa että pitäisivät koiraa vuoroviikoin tai jotain, mutta nainen ei suostunut koska ei halunnut olla enää missään tekemisisää miehen kanssa. Mies lopulta suostui jättämään koiran naiselle. Muutama kuukausi myöhemmin nainen otti yhteyttä ja pyysi miestä osallistumaan koiran kuluihin, vakuutuksiin, rokotuksiin ja joihinkin yllättäin tulleisiin eläinlääkärikuluihin, sekä mielellään antamaan ruokarahaakin. Naisen oma talous on niin tiukalla ettei hän selviä yksin noista.

Mies hedotti taas että hän voisi ottaa koiran mutta nainen ei suostunut. Lopulta nainen luopasi että mies voisi saada koiran luokseen yhden viikonlopun kuussa jos maksaisi nuo yllämainitut jutut. Mies ei tykkää ideasta, nainen väittää ettei mies välitä koirasta jos ei suostu maksamaan.

Mitä mieltä olette tapauksesta, miten miehen pitäisi toimia?

 

[Huhhuh]

Voi totaali reps!
Se nainen voi vaatia ihan mitä tahansa -mutta sillä ei ole mihinkään laillista oikeutta.
Anna valittaa, ei todellakaan tarvitse suostua mihinkään.

 

[vieras]

Koiraa käsitellään varallisuusoikeudellisesti irtaimena esineenä. Ei ole mitään elatusvelvollisuuksia. Eläinsuojelulaki määrää kohtelun rajat.Valitan.

 

[Ohis]

Jos mies on koiran maksanut, on se silloin miehen omaisuutta. Mies voi siis ottaa ja hakea koiransa itselleen.

 

[Isä -]

Avioerossa koira on "tavaraa" niinkuin vaikka stereot tai auto. Semmoiseen ei muodostu minkään sorttista elatusvelvollisuutta. Koira on kuitenkin elävä olento, jonka olisi syytä olla pääasiassa vain yhdessä kodissa. Ja jos tämä nainen on koiran itselleen halunnut, niin hänen on sen kustannukset & muu vaiva myös itse hoidettava.

 

[vieraana]

meillä koirat meni erossa miehelle, mutta mulle jäi vastaavasti jotain ns. samasta arvosta.

 

[T-Bird]

Ehehhee. . Tiliotteet säilyvät vaikka kuinka kauan, myös niillä voi todistaa kumpi koiran on maksanu jos siitä alkaa kättä vääntämään, mutta koira ei ole mikään lapsi, jonka yhteishuoltajuudesta voi kinastella =)

 

[gk]

jos olisin tuo mies, en osallistus koiran hoitoon millään tavalla. kun kerran halus koiran maksakoon itse hoidon. johan mies teki tappiota 1400?. minä en olis alunperinkään suostunu tuohon että nainen saa koiran. koska olen koiran maksanu se on minun, ja jos ei voi saada sitä itselle olisin myynyt sen eteenpäin.

 

[Isä -]

Jos mies on koiran maksanut, on se silloin miehen omaisuutta. Mies voi siis ottaa ja hakea koiransa itselleen.

No ei ole enää miehen omaisuutta, kun se avioeron osituksessa on siirtynyt tälle naiselle.

 

[tyttöjen äiti]

Koira kuuluu sille, joka sen kykenee elättämään. Ihan turha vaatia koiralle mitään elatusapuja. Antakoot koiran miehelle. Jos ottaa eläimen, niin siitä pitää pystyä huolehtimaankin.

 

[vieras]

Koira kuuluu sille, joka sen kykenee elättämään. Ihan turha vaatia koiralle mitään elatusapuja. Antakoot koiran miehelle. Jos ottaa eläimen, niin siitä pitää pystyä huolehtimaankin.

Ei kuulu lainopillisesti.

 

[ap]

Avioerossa koira on "tavaraa" niinkuin vaikka stereot tai auto. Semmoiseen ei muodostu minkään sorttista elatusvelvollisuutta. Koira on kuitenkin elävä olento, jonka olisi syytä olla pääasiassa vain yhdessä kodissa. Ja jos tämä nainen on koiran itselleen halunnut, niin hänen on sen kustannukset & muu vaiva myös itse hoidettava.

Tuo ei ollut avioero, vaan avoero. Muiden tavaroiden kohdalla jako sujui hyvin. Miehen asunto ja alkuperäiset kalusteet jäivät hänelle, nainen otti omat tavaransa ja yhdessä hankitut saatiin jaettua sovussa, niin että nainenkin sai uuteen asuntoonsa perusjutut.

Tuo koira vaan jäi kysymysmerkiksi. Mies suostui lopulta siihen että koira jäi naiselle, mutta nyt meni taas hankalaksi. Vaikkei elatusvelvollisuutta ole niin jollain lailla mies kokee olevansa vastuussa eläimestä jota on ollut hankkimassa ja tietty haluaa että eläimellä on kaikki hyvin. Silti tuo kulujen maksaminen noin tuntuu vähän rahastukselta. Tietty myö tieto siitä että naiselle koiran pitäminen tekee taloudellisesti tiukkaa herättää ajatuksen että koiralla olisi parempi olla miehen luona joka kykenee hoitamaan tämän yksin, niin taloudellisesti kuin muutenkin.

 

[de22dw]

Koira kuuluu sille, joka sen kykenee elättämään. Ihan turha vaatia koiralle mitään elatusapuja. Antakoot koiran miehelle. Jos ottaa eläimen, niin siitä pitää pystyä huolehtimaankin.

Ei kuulu lainopillisesti.

lainopillisesti, jos sopuun ei päästä koira myydään ja siitä saadut rahat jaetaan. näin lainopillisesti.

 

[Isä -]

Avioerossa koira on "tavaraa" niinkuin vaikka stereot tai auto. Semmoiseen ei muodostu minkään sorttista elatusvelvollisuutta. Koira on kuitenkin elävä olento, jonka olisi syytä olla pääasiassa vain yhdessä kodissa. Ja jos tämä nainen on koiran itselleen halunnut, niin hänen on sen kustannukset & muu vaiva myös itse hoidettava.

Tuo ei ollut avioero, vaan avoero. Muiden tavaroiden kohdalla jako sujui hyvin. Miehen asunto ja alkuperäiset kalusteet jäivät hänelle, nainen otti omat tavaransa ja yhdessä hankitut saatiin jaettua sovussa, niin että nainenkin sai uuteen asuntoonsa perusjutut.

Tuo koira vaan jäi kysymysmerkiksi. Mies suostui lopulta siihen että koira jäi naiselle, mutta nyt meni taas hankalaksi. Vaikkei elatusvelvollisuutta ole niin jollain lailla mies kokee olevansa vastuussa eläimestä jota on ollut hankkimassa ja tietty haluaa että eläimellä on kaikki hyvin. Silti tuo kulujen maksaminen noin tuntuu vähän rahastukselta. Tietty myö tieto siitä että naiselle koiran pitäminen tekee taloudellisesti tiukkaa herättää ajatuksen että koiralla olisi parempi olla miehen luona joka kykenee hoitamaan tämän yksin, niin taloudellisesti kuin muutenkin.

No sitten tilanne on eri kun kysymyksessä on avoero. Mutta yhtäkaikki koira on tässä yhteydessä "esine" eli kysymys on siitä, että kumman nimi komeilee koiran papereissa omistajana.

 

[Lilli]

Kohtuuton pyyntö, kerran ei muuta halua kuin rahaa. Meillä on koiran "yhteishuoltajuus" mies tekee niin pitkiä työvuoroja, ettei koira pärjäisi yksin sitä aikaa, joten hän tuo koiran minulle työajoiksi. Hänellä on myös vuorojen välissä pitkät vapaat, joten voi silloin hoitaa koiraa ja tehdä sen kanssa pitkiä lenkkejä. Toimii, kun laitetaan toimimaan

 

[vieras]

Avioerossa koira on "tavaraa" niinkuin vaikka stereot tai auto. Semmoiseen ei muodostu minkään sorttista elatusvelvollisuutta. Koira on kuitenkin elävä olento, jonka olisi syytä olla pääasiassa vain yhdessä kodissa. Ja jos tämä nainen on koiran itselleen halunnut, niin hänen on sen kustannukset & muu vaiva myös itse hoidettava.

Tuo ei ollut avioero, vaan avoero. Muiden tavaroiden kohdalla jako sujui hyvin. Miehen asunto ja alkuperäiset kalusteet jäivät hänelle, nainen otti omat tavaransa ja yhdessä hankitut saatiin jaettua sovussa, niin että nainenkin sai uuteen asuntoonsa perusjutut.

Tuo koira vaan jäi kysymysmerkiksi. Mies suostui lopulta siihen että koira jäi naiselle, mutta nyt meni taas hankalaksi. Vaikkei elatusvelvollisuutta ole niin jollain lailla mies kokee olevansa vastuussa eläimestä jota on ollut hankkimassa ja tietty haluaa että eläimellä on kaikki hyvin. Silti tuo kulujen maksaminen noin tuntuu vähän rahastukselta. Tietty myö tieto siitä että naiselle koiran pitäminen tekee taloudellisesti tiukkaa herättää ajatuksen että koiralla olisi parempi olla miehen luona joka kykenee hoitamaan tämän yksin, niin taloudellisesti kuin muutenkin.

No sitten tilanne on eri kun kysymyksessä on avoero. Mutta yhtäkaikki koira on tässä yhteydessä "esine" eli kysymys on siitä, että kumman nimi komeilee koiran papereissa omistajana.

Alunperin oli siis molempien nimet. Nyt ilmeisesti nainen eron jälkeen vaihtoi sen ainoastaan omiin nimiinsä, tai niin oli aikomus. En tiedä tarkkaan kun olen sivustaseuraajana tässä.

 

[ei oo todellista!!!]

!

 

[Lepa]

No huhhuh! Mun mielestä se pitäköön koiran jolla on paremmat edellytykset sen pitämiseen. Eli onko varaa ja asuuko esim. paikassa jossa on parempi pitää koiraa.

Meillä erossa koira jäi miehelle koska hän jäi asuman ok-taloomme ja minä sitten taas muutiin yksiöön. Pari vuotta myöhemmin mies soitti olisinko halukas ottamaan koiran koska uusi vaimoke ei pitänyt ja koirasta niiden lapset kiusasi sitä kovasti. Silloin asuin jo uuden miehen kanssa isommassa asunnossa ja otimme koiran meille asumaan. Ja meidän perheenjäseneksi hän sitten saakin jäädä loppuiäkseen?

Ja koiran kulut kuuluu sille kenen luona se asuu, ehdottomasti. Typerää toimintaa..

 

[vieras79]

sehän on vaan koira ja se voi vaikka reissata kotien välillä tai jäädä sille joka jää siihen yhteiseen asuntoon jossa on tottunut asuamaan

 

[Magnificent]

Kenen nimissä koira on rekisterissä? Jos pari ei ollut avioliitossa niin eikös koira ole sen ihmisen, jolle se on rekisterlity.

Mikä ihme kiristäjä-ääliö se eukko oikein on??? Joko elättää sen koiran tai sitten ei elätä. Jos ei niin koira miehelle. Voi hyvää päivää... Jos koira olisi molempien nimissä ja mä olisin se mies, niin mä hakisin koiran pois ja maksaisin puolet muijalle.

 

[tyttöjen äiti]

Koira kuuluu sille, joka sen kykenee elättämään. Ihan turha vaatia koiralle mitään elatusapuja. Antakoot koiran miehelle. Jos ottaa eläimen, niin siitä pitää pystyä huolehtimaankin.

Ei kuulu lainopillisesti.

Kyllä takuulla kuuluu. Jos koira näkee nälkää, niin eläinsuojeluyhdistys voi hakea koiran pois sieltä. Ja isäntä voipi hakea koiran sieltä huostaansa. Et sillätavalla. Jos ei pysty elättää elukkaansa, niin siitä on luovuttava ja sillä sipuli.

 

[Kaikenlaista]

Eikä millään pahalla, mutta jokseenkin ääliö on myös se mies, joka suostuu moiseen kiristykseen! Olkoonkin koira ja rakas ja vaikka mitä, mutta silti, se on täysin eri asia kuin lapsi!! Sano sille miehelle että järki käteen ja on mies eikä mikään vauva!
Ja jos ei siihen kykene, niin on sitten varmasti ihan sopiva tuon toisen idiootin kiristettäväksi.

 

[Isä -]

No sitten tilanne on eri kun kysymyksessä on avoero. Mutta yhtäkaikki koira on tässä yhteydessä "esine" eli kysymys on siitä, että kumman nimi komeilee koiran papereissa omistajana.

Alunperin oli siis molempien nimet. Nyt ilmeisesti nainen eron jälkeen vaihtoi sen ainoastaan omiin nimiinsä, tai niin oli aikomus. En tiedä tarkkaan kun olen sivustaseuraajana tässä.

[/quote]

Jos koirasta ei ole tehty asianmukaisia kauppapapereita (tosin suullinenkin sopimus on pätevä), niin koira on edelleen molempien nimissä. Mistään elatusvelvollisuudesta ei kuitenkaan ole kysymys, "esineeseen" sellaista ei voi muodostua. Enemmäkin moraalinen velvollisuus on olemassa elävästä olennosta.

 

[ap]

Mikä ihme kiristäjä-ääliö se eukko oikein on??? Joko elättää sen koiran tai sitten ei elätä. Jos ei niin koira miehelle. Voi hyvää päivää... Jos koira olisi molempien nimissä ja mä olisin se mies, niin mä hakisin koiran pois ja maksaisin puolet muijalle.

Taidampa ehdottaa miehelle vielä tuota, jos nainen sitten suostuisi myymään koiran hänelle ja pääsisi koko tilanteesta. Vaikka kylläkin tuntuu aika oudolta kun mies on jo kertaalleen koiran maksanut. :/

Vähän ihme-eukolta tuo vaikuttaa. Ehkä ekan kerran iski todellisuus vasten kasvoja kun joutuukin opiskelijana huolehtimaan taloudestaan ilman muiden apua. Kuitenkin mun mielestä todella törkeää käydä edes pyytämään tuollaisia sen jälkeen kun on ensin parkumalla ja mankumalla saanut koiran itselleen.

Ainoalta järkevältä idealta tuntuisi että mies pitäisi koiran ja nainen ahnkkisi oman sitten joskus kun valmistuu ja on varaa sen pitämiseen.

 

[headwall]

Mikä ihme kiristäjä-ääliö se eukko oikein on??? Joko elättää sen koiran tai sitten ei elätä. Jos ei niin koira miehelle. Voi hyvää päivää... Jos koira olisi molempien nimissä ja mä olisin se mies, niin mä hakisin koiran pois ja maksaisin puolet muijalle.

Taidampa ehdottaa miehelle vielä tuota, jos nainen sitten suostuisi myymään koiran hänelle ja pääsisi koko tilanteesta. Vaikka kylläkin tuntuu aika oudolta kun mies on jo kertaalleen koiran maksanut. :/

Vähän ihme-eukolta tuo vaikuttaa. Ehkä ekan kerran iski todellisuus vasten kasvoja kun joutuukin opiskelijana huolehtimaan taloudestaan ilman muiden apua. Kuitenkin mun mielestä todella törkeää käydä edes pyytämään tuollaisia sen jälkeen kun on ensin parkumalla ja mankumalla saanut koiran itselleen.

Ainoalta järkevältä idealta tuntuisi että mies pitäisi koiran ja nainen ahnkkisi oman sitten joskus kun valmistuu ja on varaa sen pitämiseen.

Siis haloo?! Kuinka typerä tämä miehesi oikein on?
Että maksoi alunperin koko koiran hinnan ja nyt vielä maksaa 700e lisää?!!!
Anna mun kaikki kestää..