Koiramme vihaa naapuria...

Meidän vanhin koira vihaa nykyisin naapurimme poikaa. Huutaa ja raivoaa, kun kuulee tai näkee tämän teini-ikäisen pojan. Hyökkää päin aitaa ja on todella pelottava minunkin mielestäni. Perheemme muut koirat eivät käyttäydy näin. Onkohan naapurin mukelo nakkaissut kivellä koiraa päähän? Nyt varoittanut kaikkia muita naapureitamme ettei meidän piha-aitaa vasten kannata tullut nuohoamaan eikä yrittää rapsutella koiria aidan raoista, kun ei voi enää 100% taata tämä koiran käytöstä. Naapurit olleet ihan ymmärtäväisiä. Muutoin ko. koira ent. tapaansa kiltti ja hyväkäytöksinen muutoin ja muualla.
Mukeloa en viitsi mennä tenttaamaan, vaan lähinnä toivoisin toisilta koiraimmeisiltä apuja, miten koiraa voisi siedättää tätä ihmisheppua kohtaan?

 

Vai voisiko olla että koiranne pelkää? Meillä ainakin koirat käyttäytyy noin silloin, kun niitä pelottaa...aidan takana kun on ns. turvallista aukoa naamaa.

Ei koira yhdestä kivenheitosta päähän muutu aggressiiviseksi, mutta jos hän on poikaa kerran pelästynyt niin se riittää. En voi tietää onko poika heittänyt koiraa kivellä vai ei, mutta meidän koiria ei ole kukaan koskaan kohdellut kaltoin ja he ovat silti käyttäytyneet joskus noin. Eikä siihen vaadita kuin vai yksi pelästyminen johtuen vaikkapa siitä, että tummiin pukeutunut teini kulkeekin aidan läheltä eikä koira ole huomannut tätä heti. Tällöin koira pelästyy ja käyttäytyy kuvailemallasi tavalla.

Meillä tilanteet ratkotaan aina niin, että menemme aidan luo yhdessä tai jopa aidan toiselle puolelle katsomaan sitä pelottavaa ihmistä jolloin koira huomaa että kaikki on ihan ok, eikä pelätä tarvitse. Siihen on haukkumiset loppuneet.

Mielestäni kaikkein tärkeintä on taata koiran turvallisuus aina, eli itse en jättäisi koiria pihalle ilman valvontaa.

 

Minun ja poikani kimppuun meinasi hyökätä koira. Tämän koiran omistajanainen oli epähuomiossa jättänyt portin auki ja sieltä se koira sitten lähti juoksemaan ja haukkumaan meitä kohti.
Talon seinässä on kyllä lappu Varokaa koiria.
Oli se hämmentävä kokemus myös sille koiran omistajanaiselle.
Ihmetteli se nainen, että yleensä kun se hyökkää se puree. Sanoin, että meillä taisi olla Suojelusenkeli mukana !

 

Niin tyhmä ajatus juolahti mieleen, että itteäkin naurattaa, mutta sanompa silti. Jos pojalla on murkkuikä alkanut ja koira huomaa että toinen on muuttunut ja jos pelottaa tämä äänenmurros yms tutussa henkilössä.
No, jaa. Todennäköisempi syy kai siihen on koiran tahallinen/tahaton kiusaaminen. On voinut joskus pimeässä koira vaikka säikähtää poikaa.
Siedätys onnistuisi parhaiten kun poika tulisi teille kyläilemään ja koira vaikka aluksi remmissä...

 

En ole osannut tulkita koiran reaktiota peloksi, koska on todella hyökkäävä ja aggressiivisen oloinen. Ihan päällekäyvää -tyyppiä teinipojan nähdessään. Vaikuttaa siltä, että jos aitaa ei välissä olisi, niin kiinni kävisi. Tämä koira on perusluonteeltaan ollut aina hyvin rauhallinen tosikko, omapäinen kyllä, mutta ei aikaisemmin aggressiivinen koskaan.
Tosin pelon puolesta kyllä puhuisi se, ettei halua nykyään pihalla juurikaan olla, vaan herkästi jäisi sohvalle makoilemaan. Sieltä sitten ampaisee raivona pihalle meuhkaamaan, kun mukelo kulkee aidan ohi......
Meidän kohtalaisen pienellä pihalla koirat on kyllä saaneet olla ilman suoranaista valvontaa. Olohuoneen ja keittiön suurista ikkunoista on hyvä näköyhteys pihalle.

 

En ole osannut tulkita koiran reaktiota peloksi, koska on todella hyökkäävä ja aggressiivisen oloinen. Ihan päällekäyvää -tyyppiä teinipojan nähdessään. Vaikuttaa siltä, että jos aitaa ei välissä olisi, niin kiinni kävisi. Tämä koira on perusluonteeltaan ollut aina hyvin rauhallinen tosikko, omapäinen kyllä, mutta ei aikaisemmin aggressiivinen koskaan.
Tosin pelon puolesta kyllä puhuisi se, ettei halua nykyään pihalla juurikaan olla, vaan herkästi jäisi sohvalle makoilemaan. Sieltä sitten ampaisee raivona pihalle meuhkaamaan, kun mukelo kulkee aidan ohi......
Meidän kohtalaisen pienellä pihalla koirat on kyllä saaneet olla ilman suoranaista valvontaa. Olohuoneen ja keittiön suurista ikkunoista on hyvä näköyhteys pihalle.

Hyvä näköyhteys pihalle, hyvähän se on. Jos koira sadasosa sekunnissa hyökkää poikaan kiinni.

 

En ole osannut tulkita koiran reaktiota peloksi, koska on todella hyökkäävä ja aggressiivisen oloinen. Ihan päällekäyvää -tyyppiä teinipojan nähdessään. Vaikuttaa siltä, että jos aitaa ei välissä olisi, niin kiinni kävisi. Tämä koira on perusluonteeltaan ollut aina hyvin rauhallinen tosikko, omapäinen kyllä, mutta ei aikaisemmin aggressiivinen koskaan.
Tosin pelon puolesta kyllä puhuisi se, ettei halua nykyään pihalla juurikaan olla, vaan herkästi jäisi sohvalle makoilemaan. Sieltä sitten ampaisee raivona pihalle meuhkaamaan, kun mukelo kulkee aidan ohi......
Meidän kohtalaisen pienellä pihalla koirat on kyllä saaneet olla ilman suoranaista valvontaa. Olohuoneen ja keittiön suurista ikkunoista on hyvä näköyhteys pihalle.

Hyvä näköyhteys pihalle, hyvähän se on. Jos koira sadasosa sekunnissa hyökkää poikaan kiinni.

Olen kyllä luottanut tuohon aitaan, joka uudistettiin viime kesänä. Lisäksi käyn komentamassa koiran pois, kun kuulen rähinän nousevan tai näen sen säntäävän huutaen pihalle.
Koirat ei ns. lenkkeile pihallamme vaan oleskelevat siellä samaan aikaan, kun muksummekin touhuavat pihalla. En ole aina lastenkaan kanssa pihalla, vaan saatan laittaa ruokaa, tehdä vaatehuoltoa tai muita kodin askareita. Koirat ulkoilutetaan kolme kertaa päivässä hihnassa ja viikonloppuisin ovat harrastuskäytössä (metsästys yms.).
Oikeassa kuitenkin olet, olen itsekin miettinyt, mitä tapahtuisi, jos aita pettäisi. Ja koiran käytökseenhän täältäkin apuja/neuvoja kyselin, joten koiran käytös on kyllä työnalla.

 

Käytösneuvontaa antavat eläinlääkärit ja terapeutit

http://www.vetcare.fi/index.php?id=147

 

En ole osannut tulkita koiran reaktiota peloksi, koska on todella hyökkäävä ja aggressiivisen oloinen. Ihan päällekäyvää -tyyppiä teinipojan nähdessään. Vaikuttaa siltä, että jos aitaa ei välissä olisi, niin kiinni kävisi. Tämä koira on perusluonteeltaan ollut aina hyvin rauhallinen tosikko, omapäinen kyllä, mutta ei aikaisemmin aggressiivinen koskaan.
Tosin pelon puolesta kyllä puhuisi se, ettei halua nykyään pihalla juurikaan olla, vaan herkästi jäisi sohvalle makoilemaan. Sieltä sitten ampaisee raivona pihalle meuhkaamaan, kun mukelo kulkee aidan ohi......
Meidän kohtalaisen pienellä pihalla koirat on kyllä saaneet olla ilman suoranaista valvontaa. Olohuoneen ja keittiön suurista ikkunoista on hyvä näköyhteys pihalle.

Hyvä näköyhteys pihalle, hyvähän se on. Jos koira sadasosa sekunnissa hyökkää poikaan kiinni.

Olen kyllä luottanut tuohon aitaan, joka uudistettiin viime kesänä. Lisäksi käyn komentamassa koiran pois, kun kuulen rähinän nousevan tai näen sen säntäävän huutaen pihalle.
Koirat ei ns. lenkkeile pihallamme vaan oleskelevat siellä samaan aikaan, kun muksummekin touhuavat pihalla. En ole aina lastenkaan kanssa pihalla, vaan saatan laittaa ruokaa, tehdä vaatehuoltoa tai muita kodin askareita. Koirat ulkoilutetaan kolme kertaa päivässä hihnassa ja viikonloppuisin ovat harrastuskäytössä (metsästys yms.).
Oikeassa kuitenkin olet, olen itsekin miettinyt, mitä tapahtuisi, jos aita pettäisi. Ja koiran käytökseenhän täältäkin apuja/neuvoja kyselin, joten koiran käytös on kyllä työnalla.

Oletko pohtinut sitä, että jos teillä on pieniä lapsia niin miten käy silloin, kun koira ja lapset ovat pihalla, koira näkee sen pojan ja ryntää aidalle siten että joku teidän lapsistanne jää siinä matkanvarrella koiran jalkoihin. Olettaen ettei koira siis ole kääpiökoira, niin tuossa voi tulla aika pahaa jälkeä.

 

Koira on rodultaan beagle, joten ei kovin kookas, mutta ääni sitäkin hurjempi. Omat lapset ei enää ihan pieniä, mutta kyllähän tuo 20 kiloa tuntuu, jos suoraa päälle juoksee.

 

Käytösneuvontaa antavat eläinlääkärit ja terapeutit

http://www.vetcare.fi/index.php?id=147

KATSOITHAN TÄMÄN ?

 

Koirahan ei osaa kertoa, mutta kyllä koiran käytökseen jokin looginen syy löytyy.

a) Tässä on voinut tulla jokin kierre: Koira pelästynyt ja hermostunut + poika pelästynyt ja ruvennut pelkäämään koiraanne. Pelkäävä ihminen erittää adrenaliinia, jonka koiranne haistaa ja reagoi vuorostaan agressiivisesti.

Tähän auttaisi varmaasti siis tutustuminen vähitellen ja valvotusti ja neuvojen (pojalle) kera. Voithan vaikka katsoa onko teilläpäin koiran käytökseen perehtyneitä koirankouluttajia, jonka voi ottaa mukaan.

b) Voihan tosiaan olla että jotain kolttosia ollut. Meillä koiraan kohdistuva kiusaaminen tuli kerran "vahingossa" esille. Asuimme ennen rivitalon päädyssä, ja meillä ei siis ollut siinä kautta/ohikulkua - meidän pihan jälkeen oli alamäki ja alhaalla ryteikkö ja suota. (Yksi pihanaapuri: pariskunta, joiden kanssa hyvissä väleissä ja rakastivat koiraamme.) No kerran ihmettelin pihalla, että miten tänne asti keskelle pihaa on voinut pieniä omenanraakileita eksyä, kun pihallemme ei omenapuita kasvanut. No, toisella kertaa sitten kasvimaata kitkiessäni kuulin vaimea tömähdyksen. Omenan raakile tipahti lähelle. Kohta toinen. Koiramme oli portilla katselemassa ( ihan hiljaa ja elekieli vähän ihmettelevä: "onko tää leikki vai mitä teette?" - tyyliin). No, sitten huomasin että korkean aidan toisella puolella ( Eivät siis nähneeet minua) oli talonyhtiön toisessa päässä asuvat pojat seurassaan isompi poika, joka heittelli koiraamme omenanraakileilla. No, minä sitten annoin tietenkin minimipalautetta ja luennon siitä, miten saadaan koira pelokkaaksi ja agressiiviseksi.

Loppui omenanheittelyt siihen, toivon vain että tuolle heittelijälle meni viesti perille noin muutenkin kuin vain meidän koirulin osalta!