Koira vihoittelee vauvalle

Olen päätökseni tehnyt. Vielä kun saisi miehenkin ymmärtämään, ei millään haluaisi luopua koirasta. Luulee että liioittelen.
Ja ei todellakaan meillä ole yksikään lapsi koskaan koiraa saanut härnätä, eikä ole kovin kiinnostuneita olleetkaan koko koirasta millään tavalla. Vauvakaan ei ole ehtinyt edes koskea koiraan ennenkuin se alkaa puolustautumaan!

 

Kaikki vanhat ongelmat +tämä, liian valtava ja ehkä mahdotonkin urakka jopa ammattilaisen avuin pelastaa! Luultavasti koira ei mene uuteen kotiin, vaan sinne taivaiden metsästysmaille. Lytätkää vain, en voi antaa itselleni koskaan anteeksi jos odotan niin kauan että koira puree vauvaa.

 

Koiralle kuula kalloon

 

[QUOTE="aapee";28899947]Olen päätökseni tehnyt. Vielä kun saisi miehenkin ymmärtämään, ei millään haluaisi luopua koirasta. Luulee että liioittelen.
Ja ei todellakaan meillä ole yksikään lapsi koskaan koiraa saanut härnätä, eikä ole kovin kiinnostuneita olleetkaan koko koirasta millään tavalla. Vauvakaan ei ole ehtinyt edes koskea koiraan ennenkuin se alkaa puolustautumaan![/QUOTE]

Minusta sinun tekstistäsi paistaa jotenkin lävitse jokin muu ongelma kuin tämä. Tai siis että oelt jo pidemmän aikaa halunnut laittaa koiran pois ja nyt ikään kuin sulla hyvä syy siihen. Onko tilanne sitten liioiteltu tms. Sitä ei tiedä muut kuin sinä itse. Snusta huomaa ettät tunnet vihaa koiraasi kohtaan ja sulla jo selvät sävelet sen suhteen. Mikä sitten ol tämä aloituksen idea, en osaa sanoa.
Koirasi osaa lukea sinua ja huomaa sinusta että inhoat sitä.

Eroahdistus tai eläinlääkärissä ravaamiset ei todellakaan pitäisi olla painona siinä vaakakupissa kun punnitset mitä koiralle tehdä. Sellaiset asiat olisi pitänyt olla itsestään selviä jo silloin kun koiraa hankittiin. Siinä on aina riskinsä!

 

[QUOTE="Vieras";28900038]Minusta sinun tekstistäsi paistaa jotenkin lävitse jokin muu ongelma kuin tämä. Tai siis että oelt jo pidemmän aikaa halunnut laittaa koiran pois ja nyt ikään kuin sulla hyvä syy siihen. Onko tilanne sitten liioiteltu tms. Sitä ei tiedä muut kuin sinä itse. Snusta huomaa ettät tunnet vihaa koiraasi kohtaan ja sulla jo selvät sävelet sen suhteen. Mikä sitten ol tämä aloituksen idea, en osaa sanoa.
Koirasi osaa lukea sinua ja huomaa sinusta että inhoat sitä.

Eroahdistus tai eläinlääkärissä ravaamiset ei todellakaan pitäisi olla painona siinä vaakakupissa kun punnitset mitä koiralle tehdä. Sellaiset asiat olisi pitänyt olla itsestään selviä jo silloin kun koiraa hankittiin. Siinä on aina riskinsä![/QUOTE]

Vittu mitä paskaa.
Opettele ensiksi kirjoittamaan oikein ja sitten vasta kerro "viisauksiasi"

 

[QUOTE="vieras";28899078]Kannattaa muistaa että koira on vaan koira, niitä saa uusia, lapsia ei.[/QUOTE]

En nyt ihan ymmärtänyt, tarkentaisitko?
Jokainen koira on yksilö. Et tule saamaan samaista yksilöä takaisin vaikka ottaisit miljoona koiraa sen jälkeen.
Sama pätee lapsiin; kyllähän voit edelleen lisääntyä vaikka menettäisit lapsen, mutta samaa lasta et saa takaisin.

Enkä nyt millään tavalla yritä sanoa, että lapsi ja koira olisivat lähellekään samalla viivalla, mutta tuo lauseesi oli jotenkin omituinen..

 

[QUOTE="Vieras";28900038]Minusta sinun tekstistäsi paistaa jotenkin lävitse jokin muu ongelma kuin tämä. Tai siis että oelt jo pidemmän aikaa halunnut laittaa koiran pois ja nyt ikään kuin sulla hyvä syy siihen. Onko tilanne sitten liioiteltu tms. Sitä ei tiedä muut kuin sinä itse. Snusta huomaa ettät tunnet vihaa koiraasi kohtaan ja sulla jo selvät sävelet sen suhteen. Mikä sitten ol tämä aloituksen idea, en osaa sanoa.
Koirasi osaa lukea sinua ja huomaa sinusta että inhoat sitä.

Eroahdistus tai eläinlääkärissä ravaamiset ei todellakaan pitäisi olla painona siinä vaakakupissa kun punnitset mitä koiralle tehdä. Sellaiset asiat olisi pitänyt olla itsestään selviä jo silloin kun koiraa hankittiin. Siinä on aina riskinsä![/QUOTE]

Kuten sanoin ongelmia on ollut aiemminkin. Jos sinusta lapselle vihoittelu ei ole se viimeinen niitti niin sanoitusti niin mikä sitten olisi se hyväksyttävä syy? Vittu mitä paskaa kuten joku jo mainitsikin. En minä koiraani vihaa, ja kuka sanoi että vaakakupissa painaisi rahamäärät ja ell reissut?? Sillä kerroin vain että koiran eteen ON tehty työtä ja nähty vaivaa. Ja näihin provoihin en enä vaivaudu tämän jälkeen edes vastaamaan. Mieti itse onko helppoa luopua lemmikistä/perheenjäsenestä vai ei.

 

Ap selvästi toivoi että täällä jokainen olisi sanonut, ehdottanut, että koira piikille. Johon ap olisi kiitollisena että niin se on varmaan tehtävä, sniif. Kun ei kaikki vastaukset ollut odotetunlaisia, kaikki on "vittu mitä paskaa"

 

Täällä näyttää olevan paljon koiranomistajia, jotka eivät tiedä koirista tuon taivaallista. Ennen koiran ottamista pitää selvittää millaisia koirat ovat, miten niitä hoidetaan ja kasvatetaan, millaisia ongelmatilanteita voi ilmetä ja miten ongelmista selvitään. Ennen koiran ottamista pitää myös ymmärtää, että se on elinikäinen sitoumus. Koiran muuttunyt käytös vauvan tultua taloon on erittäin tavallista. Koirasi ei välttämättä ole edes oikeasti aggressiivinen. Monet ihmiset eivät osaa erottaa koirien erilaisia käytöksiä toisistaan, vaan esim. kaikki näykkiminen tai haukkuminen on automaattisesti aggressiivista.

AP, jos olet oikeasti luopumassa koirasta, miksi ihmeessä et etsi sille uutta kotia? Minä etsin tällä hetkellä nimenomaan "käytettyä" tai rescue-koiraa ja tuskin olen ainoa.

 

Aika usein "käytöshäiriöt" ovat omistajien itsensä aiheuttamia, eli koiralla ei ole mitään "käytöshäiriötä", vaan se käyttäytyy niin kuin se on kasvatettu. Moni jättää esimerkiksi johtajuuskoulutuksen vähän niin ja näin kun eivät jaksa tai viitsi paneutua ja se pentu on niin söpö eikä se tee mitään... Sitten kun ongelmia ilmaantuu niin koirassa onkin vika ja se on aiheuttanut työtä ja pitänee se rakki viedä piikille. Otetaan sitten parin vuoden päästä uusi...

 

Voi mennä metsään, mutta minusta tuo kuulostaa paimennukselta.

Miksi monttuun? Miksi ei uutta kotia?

 

Ap ei ilmeisesti viitsi nähdä sen verran vaivaa, että etsisi koiralle mieluummin uuden kodin, siksi monttuun.

 

Oletteko inhimillistäneet koiraanne liikaa? Ei koira ajattele että "vihoittelenpa tuolle vauvalle". Jos koiran käytös on oikeasti uhkaavaa, todennäköisesti kyse on vain väärästä laumajärjestyksestä..koira kuvittelee olevansa vauvan yläpuolella. Mitä olette tehneet koiran käytökseen suhteen? Oletteko soittanu ongelmakoirakouluttajalle? Vai onko palstailu ainut toimenpide asian suhteen?

 

Jos ois mun koira, niin ois lähtenyt jo. Valenäykkiminen ym...jäätkö odottamaan sitä oikeaa näykkäisyä? Se on eläin. Ihmisen, sun oman vauvan, luulisi olevan tärkeämpi. Ai että mulla käy hermoon sellaset ihmiset, joilla se koira on perheen tärkein jäsen. En nyt puhu sinusta ap, mutta näitä riittää.

 

Meni vastaukset taas kerran siihen syyllistämiseen että lopetan tämän ketjun tähän. Älkää ihmiset kuvitelko asioita, joista ette tiedä. Uutta kotia en etsi juuri sen takia, koska koira tarvitsisi erittäin asiantuntevan kodin. En halua ottaa riskiä että se tekee jollekkin jotain. On myös ahdistuvaa sorttia, muutokset ja hylkäys, kiertoon laittaminen, mahdollinen pahoinpidellyksi tuleminen väärässä kodissa.. Kuulostaa pahemmalta kuin ikiuni.
Minä en ole pentu ihmisiä. Pidän koirista nimenomaa aikuisina, viisaina ja rauhoittuneina. Koirakokemusta on, ei kuitenkaan näin vaikeasta koirasta. Asiantuntijan sanat olen jo saanut eikä ne positiiviselta kuulostanut.
Johtajuuteen olen panostanut aina, pieleen on silti mennyt. Koira on niin voimakastahtoinen.

 

Sinuna minä tarkkailisin koiraa vielä hetken. Ei terve ja tervejärkinen, koulutettu koira ala ihan yhtäkkiä käyttäytymään noin. Koiralle pitää nyt vaan tehdä selväksi että kuka teillä määrää. Älä vielä luovuta!
Voihan myös olla, että koira on sairas ja kipeä ja siitä tuollainen käytös!? Meillä kävi niin! Tutki, tarkkaile ja seuraa koiraa. Saattaa ihan hyvin olla tosi tosi kipeäkin ja koira kun ei osaa kipujaan oikeen muulla tavalla ilmaista!

 

Sinuna minä tarkkailisin koiraa vielä hetken. Ei terve ja tervejärkinen, koulutettu koira ala ihan yhtäkkiä käyttäytymään noin. Koiralle pitää nyt vaan tehdä selväksi että kuka teillä määrää. Älä vielä luovuta!
Voihan myös olla, että koira on sairas ja kipeä ja siitä tuollainen käytös!? Meillä kävi niin! Tutki, tarkkaile ja seuraa koiraa. Saattaa ihan hyvin olla tosi tosi kipeäkin ja koira kun ei osaa kipujaan oikeen muulla tavalla ilmaista!

Mikä on hetki? Päivä, kuukausi, vuosi, kunnes puraisee? Mitä ehdotat, että ap laittaa koiran ja vauvan samaan tilaan ja tarkkailee pureeko vaiko eikö??

 

Piikille vaan ennen kuin se käy vauvaan kiinni.

 

Mikä on hetki? Päivä, kuukausi, vuosi, kunnes puraisee? Mitä ehdotat, että ap laittaa koiran ja vauvan samaan tilaan ja tarkkailee pureeko vaiko eikö??

No voi hyvää päivää. Niinhän minä juu tarkoitinkin, kyllä! Se lapsi ja koira päiväksi samaan huoneeseen, mielellään suljettuun, vartioimattomaan tilaan ja naudan putkiluu vielä kaveriksi sinne. Haloo!

No jos nyt ihan alkuun vaikka antaisi sille koiralle huomiota ja tarkkailisi sitä kaikessa rauhassa niin, että siinä ei ole muita paikalla. Samalla kun harjaa tai silittelee koiraa niin voisi käydä ihan perusteellisesti käsin koko koiran läpi. Aristaako jostain tms. Viedä koira julkiselle paikalle, missä paljon ihmisiä. Kuinka käyttäytyy sielä. Onko se tosiaan tuo vauva, joka on ainut ärsyke koiralle vai reagoiko muihinkin/muuhunkin eri tavalla?!

Ehkä "helpoin" ratkaisu olisi nukuttaa koira ikiuneen. Mutta jos muuten hyvä koira, ja jos sen koiran eteen on valmis tekemään töitä niin minä itse kyllä seuraisin vielä.

Ei pitäisi olla kovin vaikeaa erottaa vauva ja koira esim. eri huoneisiin. Olisiko koiralle mahdollista tehdä oma rauhallinen paikka esim. eteiseen, kodinhoitohuoneeseen, tai jonnekkin muualle minne se vauva ei pääse?

 

Vittu mitä paskaa.
Opettele ensiksi kirjoittamaan oikein ja sitten vasta kerro "viisauksiasi"

Uuuu. Mikä kortti. Auts. Älä ole mulle ilkeä, jookos?