Koira vihaa vauvaa :-(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä teen???
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mitä teen???

Vieras
Meillä on 3 viikkoa vanha vauva ja 7-vuotias saksanpaimenkoira. Aina kun vauva itkee tai ääntelee muuten, niin koira alkaa haukkumaan, murisemaan ja hyökkäilemään vauvan sänkyä kohti. Aina jos koira näkee vauvan jonkun ihmisen sylissä, niin koira yrittää hyökätä vauvan kimppuun hampaat irvessä, murisee ja näykkii vauvan vaatteita. Se ei ole onneksi vielä kertaakaan purrut vauvaa, mutta mitä tässä pitäisi tehdä? Mieheni sanoo, että meidän pitää luopua koirasta, mutta minä luovun mielummin vauvasta kun koirasta, koska koira oli minulla jo ennenkuin tapasin mieheni ja rakastan koiraa enemmän kuin miestäni ja lastani :-(
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitä teen???;22136583:
Meillä on 3 viikkoa vanha vauva ja 7-vuotias saksanpaimenkoira. Aina kun vauva itkee tai ääntelee muuten, niin koira alkaa haukkumaan, murisemaan ja hyökkäilemään vauvan sänkyä kohti. Aina jos koira näkee vauvan jonkun ihmisen sylissä, niin koira yrittää hyökätä vauvan kimppuun hampaat irvessä, murisee ja näykkii vauvan vaatteita. Se ei ole onneksi vielä kertaakaan purrut vauvaa, mutta mitä tässä pitäisi tehdä? Mieheni sanoo, että meidän pitää luopua koirasta, mutta minä luovun mielummin vauvasta kun koirasta, koska koira oli minulla jo ennenkuin tapasin mieheni ja rakastan koiraa enemmän kuin miestäni ja lastani :-(

No muuta heti pois koirasi kanssa ennen kuin se vahingoittaa pientä puolustuskyvytöntä vauvaa.
 
Järki hoi, koirasta on luovuttava. Mutta jos olet todellakin sitä mieltä että mieluummin luovut vauvasta niin tee sitten niin mutta äkkiä ennen kuin se koira tekee sille vauvalle jotain. Kysypä mieheltä kummasta luopuu mieluummin, vauvasta vai koirasta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitä teen???;22136583:
Meillä on 3 viikkoa vanha vauva ja 7-vuotias saksanpaimenkoira. Aina kun vauva itkee tai ääntelee muuten, niin koira alkaa haukkumaan, murisemaan ja hyökkäilemään vauvan sänkyä kohti. Aina jos koira näkee vauvan jonkun ihmisen sylissä, niin koira yrittää hyökätä vauvan kimppuun hampaat irvessä, murisee ja näykkii vauvan vaatteita. Se ei ole onneksi vielä kertaakaan purrut vauvaa, mutta mitä tässä pitäisi tehdä? Mieheni sanoo, että meidän pitää luopua koirasta, mutta minä luovun mielummin vauvasta kun koirasta, koska koira oli minulla jo ennenkuin tapasin mieheni ja rakastan koiraa enemmän kuin miestäni ja lastani :-(

Sitten siun täytynee ottaa rakki ja lähteä...mietis nyt vähän tota kuviota ja sitä kumpi on arvokkaampi, sun vauvasi vai se hurtta?
 
Koiran kanssa koirakouluttajalle tai -terapeutille HETI! Jos vähänkään omistajan päästä löytyy järkeä, jota tosin tekstisi luettuani epäilen, niin apua tilanteeseen saa kyllä. Koiralla pahasti johtajuus hukassa. Googleta Pertti Vilander. Ja toimi HETI!!!
 
Sitten siun täytynee ottaa rakki ja lähteä...mietis nyt vähän tota kuviota ja sitä kumpi on arvokkaampi, sun vauvasi vai se hurtta?

Sitäpaitsi koirani on minulle paljon rakkaampi ja tärkeämpi kuin tuo vauva, jota kohtaan minulla ei ole mitään tunteita. Kysyin äsken mieheltäni, että mitä teen, kun en halua luopua koirasta, niin mieheni katsoi minua surullisesti ja sanoi, että "Sitten meidän täytyy erota, sinä pidät koiran ja minä saan lapsemme huoltajuuden itselleni". Kyllä se minulle sopii, mielummin minä valitsen koirani kuin vauvani, koska koirastani minä sentään jouduin maksamaan ja tuo vauvakin oli vahinko, en olisi halunnut lasta mutta ehkäisy petti ja raskaus huomattiin vasta kun oli liian myöhäistä tehdä abortti.
 
Sitäpaitsi koirani on minulle paljon rakkaampi ja tärkeämpi kuin tuo vauva, jota kohtaan minulla ei ole mitään tunteita. Kysyin äsken mieheltäni, että mitä teen, kun en halua luopua koirasta, niin mieheni katsoi minua surullisesti ja sanoi, että "Sitten meidän täytyy erota, sinä pidät koiran ja minä saan lapsemme huoltajuuden itselleni". Kyllä se minulle sopii, mielummin minä valitsen koirani kuin vauvani, koska koirastani minä sentään jouduin maksamaan ja tuo vauvakin oli vahinko, en olisi halunnut lasta mutta ehkäisy petti ja raskaus huomattiin vasta kun oli liian myöhäistä tehdä abortti.

Tee kaikkien osapuolten kannalta onnellisin ratkaisu, eli ota koirasi ja lähde.
 
Sitäpaitsi koirani on minulle paljon rakkaampi ja tärkeämpi kuin tuo vauva, jota kohtaan minulla ei ole mitään tunteita. Kysyin äsken mieheltäni, että mitä teen, kun en halua luopua koirasta, niin mieheni katsoi minua surullisesti ja sanoi, että "Sitten meidän täytyy erota, sinä pidät koiran ja minä saan lapsemme huoltajuuden itselleni". Kyllä se minulle sopii, mielummin minä valitsen koirani kuin vauvani, koska koirastani minä sentään jouduin maksamaan ja tuo vauvakin oli vahinko, en olisi halunnut lasta mutta ehkäisy petti ja raskaus huomattiin vasta kun oli liian myöhäistä tehdä abortti.

aika säälittäväääääää.. HURTTA PIIKILLE ja vauva sylkkyy! kyl se sit paranee.!
 
Sitäpaitsi koirani on minulle paljon rakkaampi ja tärkeämpi kuin tuo vauva, jota kohtaan minulla ei ole mitään tunteita. Kysyin äsken mieheltäni, että mitä teen, kun en halua luopua koirasta, niin mieheni katsoi minua surullisesti ja sanoi, että "Sitten meidän täytyy erota, sinä pidät koiran ja minä saan lapsemme huoltajuuden itselleni". Kyllä se minulle sopii, mielummin minä valitsen koirani kuin vauvani, koska koirastani minä sentään jouduin maksamaan ja tuo vauvakin oli vahinko, en olisi halunnut lasta mutta ehkäisy petti ja raskaus huomattiin vasta kun oli liian myöhäistä tehdä abortti.

No ootitkos päänsilitystä ja ymmärrystä hauvaparalle? Aika hurtta se mulle on joka vauvaa tolleen uhkaa. Vaikken muuten koiria vihaakaan.
 
Onko mammahormoonit sumentanu lopullisesti teidän päät vai mitä hittoa meuhkaatte? Onko käyny mielessä, että koiran vois OPETTAA olemaan vauvan kans ja tutustuttaa ne toisiinsa pikkuhiljaa? TOTTAKAI KOIRA ON IHMEISSÄÄN KU TALOON ON YHTÄKKIÄ TUPSAHTANU VAUVA! Ei koira voi tietää mikä se on vaan kokee sen uhkaksi itselleen. Haistakaa paska, te jotka sanotte, että "koira piikille ja vauva sylkkyyn". Eläin voi olla jollekin todella tärkeä eikä sitä tapateta vaan sen takia, että taloon on tullu uus perheenjäsen.
Kuvottaa lukea näitä äitiyden mielipuolisen kiihkon sumentamien akkojen viestejä missä kaikki (lukuun ottaen rakkaat lemmikit) sysätään tuosta vaan sydämettömästi sivuun vauvan tieltä.
 
Sitäpaitsi koirani on minulle paljon rakkaampi ja tärkeämpi kuin tuo vauva, jota kohtaan minulla ei ole mitään tunteita. Kysyin äsken mieheltäni, että mitä teen, kun en halua luopua koirasta, niin mieheni katsoi minua surullisesti ja sanoi, että "Sitten meidän täytyy erota, sinä pidät koiran ja minä saan lapsemme huoltajuuden itselleni". Kyllä se minulle sopii, mielummin minä valitsen koirani kuin vauvani, koska koirastani minä sentään jouduin maksamaan ja tuo vauvakin oli vahinko, en olisi halunnut lasta mutta ehkäisy petti ja raskaus huomattiin vasta kun oli liian myöhäistä tehdä abortti.

Sitten toimitte vaan niin kuin mies sanoi :) Hauskaa loppuelämää koirasi kanssa. :wave: Kannattaa pitää huolta ehkäisystä tästä edespäin.
 
Wilhelmiinalle --> Sä oot kyl yks sydämmettömist ihmisist ku sanoit tollee et hurtta piikil... Ku mä ainaki rakastan omaa koiraani perheejäsenenä<3 ni jos meil syntyis laps ja mu koira ei tykkäis alus siit vauvast ni yrittäisin sillee kouluttaa tai totuttaa mu koiraa siihe vauvaa ja jollen pystyis ni pyytäisin apuu ja jos mu vauva olis allergine ni veisin meijä koira mu vanhemmil hoitaa koska rakastan mu koiraani nii paljo et haluun et sil o hyvä olo enkä haluu et se lopetettais vaa siks et lapsi tulee perheesee ja ei se tykkäis alus koska muitaki vaihtoehtoi o ku lopettamine koska jos koira o terve ni jos mä saisi päättää ni en todellakaa lopettais ku se olis itsekäst ja sydämmetönt! Mut oon varma et rakastan mu koiraa yht paljo ku vauvaani minkä joskus saan<3! Tai mu koira o mul kans maailma tärkein<3 Mut en tie ymmärtääks ne tota kenel ei oo itte koiraa mut o kyl tyhmää jos ei ymmär...!
 
Wilhelmiinalle --> Sä oot kyl yks sydämmettömist ihmisist ku sanoit tollee et hurtta piikil... Ku mä ainaki rakastan omaa koiraani perheejäsenenä<3 ni jos meil syntyis laps ja mu koira ei tykkäis alus siit vauvast ni yrittäisin sillee kouluttaa tai totuttaa mu koiraa siihe vauvaa ja jollen pystyis ni pyytäisin apuu ja jos mu vauva olis allergine ni veisin meijä koira mu vanhemmil hoitaa koska rakastan mu koiraani nii paljo et haluun et sil o hyvä olo enkä haluu et se lopetettais vaa siks et lapsi tulee perheesee ja ei se tykkäis alus koska muitaki vaihtoehtoi o ku lopettamine koska jos koira o terve ni jos mä saisi päättää ni en todellakaa lopettais ku se olis itsekäst ja sydämmetönt! Mut oon varma et rakastan mu koiraa yht paljo ku vauvaani minkä joskus saan<3! Tai mu koira o mul kans maailma tärkein<3 Mut en tie ymmärtääks ne tota kenel ei oo itte koiraa mut o kyl tyhmää jos ei ymmär...!

välitunti taisi loppua, kipin kapin takaisin luokkaan!
 
No eihän ap:lla enää ole ongelmaa. Mies voi ottaa eron ja ap myös. Joten koira ap:lle ja vauva isälle. Isä tuntuu vauvaa rakastavan. Joten mikä tässä nyt ongelma?
 

Yhteistyössä