Oltiin lasten kanssa saaren kupeessa katsomassa katiskaa ja meidän lapukka pyöri rannalla. Minä nakkasin katiskan kaislikon reunaan ja lähdin ajelemaan pois päin. Poitsu alkoi huutamaan jotain katiskasta ja Santusta. Kun viimein katsoin niin koira tempoi katiskan merkin luona. Ajattelin että yrittää nyhtää merkkiä kuiville mutta eihän sillä ollut edes se merkki suussa. Tajusin että se pyörii ympyrää naru kaulan ympärillä ja tempaisin veneen ympäri ja koiraa kohti. Siinä olikin sitten miettimistä että hyppäänkö tarvittaessa veteen ja jätän kolme lasta veneeseen liivien kanssa vai annanko koiran hukkua silmien eteen. Veneessä ei tietenkään tällä kertaa ollut puukkoa mukana. Onneksi vaimo oli kuulolla ja tuli kiireen vilkkaa rantaan. Siinä kun on alta kaksi metriä vettä niin olisi päässyt lasten kaveriksi veneelle.
Mutta kyllä oli koiralla anova ilme kun se polski henngen hädässä tiukka naru kauölan ympärillä ja minä yritin sitä irroittaa. En tiedä kuvittelinko mutta joku luottamuksen häivähdys sieltä paistoi. =)
Mutta suurin kiitos siitä että koira on hengissä kuuluu pojalle joka sen huomasi. Jos ei olisi huomannut niin koira olisi tällä hetkellä naru kaulassa saimaan pohjassa...
Mutta kyllä oli koiralla anova ilme kun se polski henngen hädässä tiukka naru kauölan ympärillä ja minä yritin sitä irroittaa. En tiedä kuvittelinko mutta joku luottamuksen häivähdys sieltä paistoi. =)
Mutta suurin kiitos siitä että koira on hengissä kuuluu pojalle joka sen huomasi. Jos ei olisi huomannut niin koira olisi tällä hetkellä naru kaulassa saimaan pohjassa...
