koira ja vauva, mielipiteitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kukkaiskeiju
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

kukkaiskeiju

Aktiivinen jäsen
03.12.2007
1 611
0
36
Tiedän, tää on kai aika läpikoluttu aihe, mutta kun meillä sellanen tilanne että "yritys" vauvaan olis vähän niinkun päällä, ei ole tärpänyt. ja haluaisimme myös kultaisennoutajan pennun ottaa. Saisimme sen ilmeisesti melko nopealla aikataululla. Tiedän että jaksaisimme kyllä koiraa normaalisti ulkoilutta jne. Siivottavaa kai tulisi lisää. Mutta onko jotain mitä pitäisi ottaa huomioon,onko ihan tyhmä ajatus ottaa koira tässä vaiheessa?
 
KUnhan muistaa huomioida koiran kanssa ja toisaalta antaa koiran tutustua ihan rauhassa uuteen tulokkaaseen.Me laitettiin kaukalo lattialle laitokselta tullessa ja koirat kävivät katsomassa.Siihen loppui mielenkiinto.
 
Koirahan ehtisi jo pentuajan ohi ennen vauvan syntymää. Jos tosiaan haluatte koiran, niin ottakaa nyt. Sitten, kun talossa on jo vauva tai pieni lapsi, on pennun opettaminen ja huomioiminen paljon hankalampaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ishtar:
Koirahan ehtisi jo pentuajan ohi ennen vauvan syntymää. Jos tosiaan haluatte koiran, niin ottakaa nyt. Sitten, kun talossa on jo vauva tai pieni lapsi, on pennun opettaminen ja huomioiminen paljon hankalampaa.

Tätä mä itsekin ajattelin.
 
Minun mielestä tuossa vaiheessa olisi helppo ottaa koira. Saat sisäsiisteyskasvatuksen hyvälle mallille ennenkuin vauva on talossa ja vauvan kanssa on helppo lähteä kävelyttämään koiraa vaunujen kera,kun koira jo kävelee kunnolla eikä ole sellaista pennun epävarmuutta enään.

Siivoamistahan koira toki tuo lisää,mutta niinhän se vauvakin tuo omalla tavallaan. ;) Mutta ei se mitenkään kauheaa ole, en ainakaan itse ole vielä burnoutin partaalla ja meidän koira tiputtaa juuri pentukarvaansa. :D
Minusta hankalin aika olisi ottaa koiranpentu olisi silloin,kun lapsi opettelee kävelemään. Se olisi yhtä itkua ja kaatuilua,kun vauva ja koira molemmat toistensa kimpussa.
 
meidän äiti on vähän kauhuissaan tuosta koira jutusta, kun meillä on kaks marsua, joita vastaan se myös aluksi oli. Mutta marsut nyt on aika erit kun koira, sekä hoidoltaan että seurallisuudeltaan, eikä huolta, ei me niitäkäänalettais hyljeksiä :D

Onko kellään sitten kokemusta koirasta ja remontista...? Onko hankala? Kun ollaan vähän ajateltu josko tässä kämpässä alkais pikkuhiljaa jossain vaiheessa tapetteja vaihtaa...
 
Itse olen ottanut pennun kaksi kertaa raskausaikana ja ihan hyvin on sujunut yhteiselo. Ja jos otat koiran nyt aikas pian ja et ole vielä edes raskaana, niin en usko teillä mitään ongelmia tulevan, kun koira on jo ainakin melkein 1-vuotias ennen kuin vauva syntyy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kukkaiskeiju:
vaikuttaako tuo koira vauva aikana muuten jotenkin allergisoitumiseen? Kun siitäkin kuulee aika eri variaatioita...

Mun käsittääkseni lemmikki talossa "ehkäisee" allergioita, sillä koskaan ei oo ylihygieenistä silloin.
 
kiitos kaikille! Laittakaa ihmeessä kokemuksia lisää jos sellaisia on. Harkinta meillä jatkuu, mä niin haluisin koiruunpennun...Ja mies haluis vielä enemmän. Eikös kultanennoutaja ole yleensä kuvailtu sellaseks "kiltiksi" luonteeksi koirista...
 
En ottais koiraa. Vauvassa on ihan tarpeeksi huolehtimista. Varsinkin ensimmäisen lapsen kanssa arjen pyöritys voi olla rankempaa, kuin aluksi kuvittelee. Siihen vielä koiran hoitaminen päälle... Ei kiitos!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miikku75:
En ottais koiraa. Vauvassa on ihan tarpeeksi huolehtimista. Varsinkin ensimmäisen lapsen kanssa arjen pyöritys voi olla rankempaa, kuin aluksi kuvittelee. Siihen vielä koiran hoitaminen päälle... Ei kiitos!

Syyskuussa tuli venäjänajokoira,joulukuussa syntyi tyttö ja beagle tuli seuraavassa huhtikuussa.Stereot syntyi muutaman vuoden päästä syyskuussa ja seuraavana keväänä tuli lisäksi lapukka.Että kyllä sitä toimeen tulee jos haluaa!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
Alkuperäinen kirjoittaja Miikku75:
En ottais koiraa. Vauvassa on ihan tarpeeksi huolehtimista. Varsinkin ensimmäisen lapsen kanssa arjen pyöritys voi olla rankempaa, kuin aluksi kuvittelee. Siihen vielä koiran hoitaminen päälle... Ei kiitos!

Syyskuussa tuli venäjänajokoira,joulukuussa syntyi tyttö ja beagle tuli seuraavassa huhtikuussa.Stereot syntyi muutaman vuoden päästä syyskuussa ja seuraavana keväänä tuli lisäksi lapukka.Että kyllä sitä toimeen tulee jos haluaa!!!

Stereot :D
 
Itse en ottaisi tuossa vaiheessa, koska koskaan ei tiedä millaisen koiran saa. Ei voi ennakoida, onko tuleva koira lasten kanssa yhteensopiva. Tietenkin ainahan siitä voi hankkiutua eroon, jos sattuu hermoiltaan maanantaikappale, mutta hirveä suruhan siitä tulee, itselle ja koiralle.

Toisekseen koira ei ole aikuinen vielä 1-vuotiaana, hyvä jos edes parivuotiaana. Oikeasti vauva-aika ja koiran tarpeiden huomioiminen oli aika helkkarin raskasta kun oli nuori aktiivinen koira.

Lisäksi, mikäli asut kerrostalossa, ota huomioon, että jos miehesi ei ole kotona, pitää sinun ottaa vauva/lapsi mukaan joka helkkarin kusetusreissulle, mikä on mielestäni melko epäreilua lasta kohtaan aikaisin aamulla tai myöhään illalla.

Lisäksi vauva-aika olisi ollut noin ziljoona kertaa helpompaa, jos ei olisi tarvinnut koko ajan skannailla, missä koira menee. Vauvahan köllii ihan tyytyväisenä lattialla kun teet samalla kotitöitä, mutta lisääpä siihen yhtälöön suuri koira, jolla ei vielä ole yhtään järkeä päässä... :snotty:

Koskaan et tiedä onko lapsesi ja koirasi terveitä... Itselläni oli samaan aikaan pahin yövalvominen vauvan kanssa, ja koiralle puhkesi pahat allergiat. Olin oikeasti ihan rikki huolesta, ja vaikka vauva olisikin nukkunut, niin minä en.

Minulla on joka kerta huono omatunto, kun lähden lapsen kanssa pihalle ilman koiraa...

No joo, sori oon vähän negatiivinen. :D Jos asut jossain maalaistalossa jossa on pihaa ja tilaa, asia on aika lailla tyystin toinen. Itselläni nuoren suuren koiran yhdistäminen lapsen vauva-aikaan ei ollut mikään paras idea, ja minun koirani sentään oli 1 v 10 kk kun vauva syntyi, ja koira on kaiken lisäksi todella ystävällinen.
 
Meillä on aina ollut koira (siis niin kauan kun on yhdessä asuttu), lapsia on tullut neljä, eikä mitään ongelmaa. Meillä on ollut sama käytäntö, kun Timpan perheessä, eli heti "uutuuttaan" on päästetty koira(t) nuuhkimaan ja tutustumaan. Koirat on osa meidän perhettä ja ne tietää paikkansa (eli että ovat ihmisten alapuolella, myös pienten ihmisten).
 
Ota vaan se koira. Itselläni 5 koiraa, joista jopa 2 ei tule keskenään toimeen, mutta silti homma toimii, kun vaan osaa järjestellä. Nuorin koirista on nyt 5-kuinen ja lapsi syntyy hetkenä minä hyvänsä, ja mikä siinä toi 5-kuisella on jo jonkin verran järkeä päässä.
Itse sinänsä olen huono neuvomaan muita, kun olen itse syntynyt koirien keskelle ja elänyt koko elämäni koirien parissa, joten minulle on koirat ovat elämäntapa, muuta en osaisi kuvitellakaan.
 
meillä on omakotitalo onko tämä nyt sitten lähiötä:) Takapiha on suht suuri ja sinne mahis aidat laittaa että hätäpissille voisi koiran sinne päästää. Tehdään kumpikin vuorotyötä, eli aina kyllä ollaan sitten kotona jotenkin päin illalla ja aamulla tietty jos olisin lapsen kanssa kotona niin olisi mahdollista että mies käyttää koiran aamulla ennen töihin lähtöä ja iltavuorokin loppuu onneksi jo 9 maissa heillä.

Eikä tarvitse Noppis anteeksi pyytää negatiivista sävyä. Pyysin kokemuksia ja sinulla on tällainen. Se on ihan hyvä että saa erilaisia kokemuksia eikä pelkkiä satukuvia *wirn* Voihan se noinkin mennä...
 
Mä mielelläni oisin laittanut meidän 2 koiraa jonnekin hoitoon tän ekan vauvavuoden ajaksi, niin paljon huonoo omaatuntoa olen potenut ajanpuutteesta mistä koirat on joutuneet kärsimään. Nyt kun arki on alkanut rullata niin ei koirista ole ongelmaa mutta olivat kyllä kovin vähällä huomiolla tuon vuoden eikä ole ehditty harrastaa niiden kanssa mitään pakollisia lenkkejä lukuunottamatta :ashamed: Itse en nyt ainakaan ottais koiraa jos ois vauva tiedossa.
 
se tässä vähän harmittaakin kun ei ole vauva vielä tiedossa, yritys vasta lähtenyt käyntiin pari kuukautta sitten... En tiedä vaikken koskaan saisi vauvaa...

Äiti sanoi että yritätte ensin vauvaa vuoden ja otat sitten koiran jos ei ala vauvaa kuulua...mutta yhtälaillahan mulla vois sitten just vuoden päästä tärpätäkin ja sittenhän koira olisi jo ehtinyt kasvaa... Se on vähän miten sen ajattelee..
 
Tuo jaksaminenkin riippuu niin ihmisestä. Toiset eivät voi vauva-aikana tehdä muuta kuin hoitaa vauvaa ja toisilla sitten siinä vauvan hoidon ohella hoituu muutkin hommat.

Itse olen niitä, jotka pystyvät keskittymään muuhunkin kuin siihen vauvaan ja nyt on jo tarkoitus lähteä ekaan koiranäyttelyyn vauvan kanssa ensi kuussa, kun vauvalla on ikää vasta noin kuukausi.
Se on vain järjestelykysymys minulle, toisille ylitsepääsemätöntä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tuo jaksaminenkin riippuu niin ihmisestä. Toiset eivät voi vauva-aikana tehdä muuta kuin hoitaa vauvaa ja toisilla sitten siinä vauvan hoidon ohella hoituu muutkin hommat.

Itse olen niitä, jotka pystyvät keskittymään muuhunkin kuin siihen vauvaan ja nyt on jo tarkoitus lähteä ekaan koiranäyttelyyn vauvan kanssa ensi kuussa, kun vauvalla on ikää vasta noin kuukausi.
Se on vain järjestelykysymys minulle, toisille ylitsepääsemätöntä.

Tämä taitaa olla kyllä niin totta...
 

Yhteistyössä