kohtelias rajanveto

[ovikello]

Olen tässä miettinyt, että oma koti pitäisi saada jotenkin rauhoitettua sukulaisliikenteeltä. Miehen sukua asuu paljon tässä ympärillä ja he ovat vuosien saatossa oppineet hyppäämään toisillaan kylässä tuosta noin vain, ilman sen kummempia rituaaleja. Toki meillekin saa halutessaan tulla kyläsille, mutta toteutustapa meinaa rasittaa.

Esimerkkinä: Meillä on ulko-oven pielessä ovikello, jota kukaan ei ole koskaan vaivautunut painamaan. Jos ovi on auki, siitä tullaan sisään että hopsis vain. (No, tämä on vielä ihan ok.) Jos ovi on lukossa, osa kääntyy pois, mutta loput hakevat vara-avaimen pihalta ja tulevat sillä sisään. Eikä puhettakaan siitä, että koputettaisiin edes sisäoveen, mitä vielä. Selitys hiljaiselle sisään hiipimiselle on aina vakio: "Ajateltiin, että jos teillä vaikka nukutaan, niin ei haluttu pitää meteliä, ettei herätettäisi." No miksi hitossa sitten pitää ylipäätään ängetä sisään?

Tarvitsisin jonkin pomminvarman konstin pitää nämä yllätysvierailijat aisoissa. Parasta olisi, jos asian voisi hoitaa jotenkin kohteliaisuuden rajoissa. Joskus olen räjähtänyt sisääntulijalle reippaasti, seurauksella, ettei ovi käy pariin viikkoon. Sitten palataan taas samaan vanhaan kuvioon - ainoana erona vain se, että tunnen oloni tyhmäksi, kun olen räyhännyt kuin heikkopäinen. Olisi kiva säilyttää oma aikuisuus. Ja vaikka mieheltä lupa onkin, en haluaisi riidellä hänen sukulaistensa kanssa. Välien rikkominen ei ole tavoitteeni.

Miehen mielestä toimiva keino olisi se, että pistettäisiin panomaratoniksi eteisen lattialla, kaikilla mausteilla ja rekvisiitalla varustettuna. Voi toki olla, että vilkkuva takapuoli silmien edessä järkyttäisi vierailijat, mutta mulla ei taida piisata siihen kantti.

Avain on menossa uuteen piiloon, jota ei kenellekään kerrota. Ehkä jos sitten pitäisi ovan koko ajan lukossa, sitä kelloa olisi pakko soittaa? Olisi kiva myös ihan kasvotusten keskustella asiasta sisäänsyöksyjien kanssa, mutta mikä ihmeen syy vetoaa kovakorvaisiin kuusikymppisiin maailmanomistajiin? Kun joskus tuntuu, että mikään ei mene perille. Syy on kai siinä, ettei näin nuoren puheita tarvitse kuunnella, varmaan mulla on korvantauksetkin vielä märät, kun ei ole ikää kuin 25v.

Onko täällä kellään kokemusta rajanvedosta - tai näkemystä, miten haluaisitte itseänne käsiteltävän, jos olisitte yksi näistä vierailijoista?

 

[Kirsikka]

Siis miksi ihmeessä kukaan tunkee sisään teidän vara-avaimella perustellen tulonsa sillä että jos te nukutte niin ei haluta herättää? No mitä pjärsettä ne sitten tekee teidän kodissa teidän nukkuessa sillä aikaa?

Vara-avain uudelle paikalle ja siitä ei kerrota. Jos ei aikuiset ihmiset osaa ilmoittaa tulostaan tai edes soittaa ovikelloa, saati olla ottamatta vara-avainta niin olkoot tulematta.

 

[Pinki]

Hmph, kuulostaapa inhottavalta :/
Minä rupeaisin varmasti pitämään ovea lukossa ja pistäisin lapun: SOITTAKAA OVIKELLOA!

Ja tosiaan, se vara-avain toiseen talteen.

 

[unikuu108]

se uusi avaimenpaikka on hyvä ja ovi lukkoon. voi myös mainita nätisti kahvien kanssa että me haluaisimme vähän enemmän yksityisyyttä siltä osin. ainakin on kerrottu jos ei muuta.

 

[vueras]

eivät välttämättä edes tajua ettei noin saisi tehdä jos heille ei ikinä ole siitä sanottu. ennen vanhaan ja edelleen maalla ainakin vain kolistellaan sisään.

 

[vieras..]

tilanteeseen ei taida oikeesti auttaa kuin se avaimen piilopaikan vaihto ja ovi lukkoon.

itse tykkäisin että suoraan sanotaan että meillä ovikellokin jos kylään tulossa. mutta toisaalta itse opin siihen lapsena että naapurit tuli sisään ilman koputteluja kun maalla asui.

 

[mä]

mutta toi panomaratoni oikeesti toimii.anopilla vähä saman tyylisi taipuksia(siis oli).kerran papahti sisään kun miehen kanssa aamutuimaan oli hellä hetki menossa.
ei sen jälkeen oo tullut kutsumattomia vieraita.tai ainkin on osattu käyttää ovikelloa!

 

[Micosa]

Meille ei kukaan tule sisälle ilman "lupaa",siis vara-avaimella.Vaikka moni sen paikan tietääkin.
Aina koputetaan,soitetaan ovikelloa ja jos ei kukaan tula avaamaan,lähtevät pois.
Minä soittaisin poliisit,jos meille vain tultaisiin.mutta meillä onkin ovat lukossa(kuopus painelee pihalle muuten)

 

[ovikello]

Mahtaa olla keskusteluhetki muutenkin tulossa, kysyvät kumminkin missä avain on. Jos en ole tietävinäni, että se on siirtynyt, kai nuo luulevat, että sen on rosvo vienyt ja alkavat pelätä, että meillä käy varkaita. Jos taas sanon, että se on siirretty, tahtovat tietenkin tietää minne, joten onhan mun selitettävä, ettei aiota kertoa. Saa nähdä, ehdinkö yrittää selittää miksi, ennen kuin suuttuvat. No, viikonloppuna kokeillaan.

 

[Kirsikka]

Jos kerran kyse on miehen sukulaisesta, niin kyllä se musta on miehen tehtävä sitten selittää, jos siinä selitettävää on. Musta se asia ei kyllä niille kuulu. Saahan herramunjee jokaisella olla oma elämä

 

[:)]

Hei! mä asuin vastaavassa puolet avioajastamme. Ja kävi mielessä kanssa rakastelu eteisessä. Mikään ei auttanut. Lähtö tuli kauemmaksi. Nyt on oma vapaus ja suvun kanssa menee hyvin. Heikkopäisenä minäkin joskus raivosin, mutta sehän kääntyi itseäni vastaan. Mä olin vähän lapsellinen. Ikää mulla oli saman verran sun kans silloin. Muuttakaa tekin kauemmaksi, parisuhde paranee ja sukulaisetkin on sen jälkeen ihan mukavia

 

[ap]

Avain on nyt uudella paikallaan, meinasi tosin tulla välitön toinen paikanvaihto, kun heti pomppasi sukua pihaan. Kerkesin kumminkin juuri ja juuri tunkea nykkelin taskuun talteen ja napata lumilapion käteen nurkalta. Muina miehinä vähän lumitöitä ja vieraan poistuttua avain piiloon. Ihan kuin keksivarkaissa olisi omalla pihallaan.

 

[W]

Mä en tukkää edes että meille tullaan soittamaan ovikelloa soittamatta ensin.

 

[Honeoyne]

Voit laittaa ihan lapun oveen että "Soita ovikelloa", se on selkeä eikä sitä voi ymmärtää muuten kuin että toivotaan ovikelloa soitettavan.

Voit myös alkaa sanoa silloin tällöin että "Hei, nyt ei sovi kyläily, sovitaan joku toinen kerta."

 

[vieras]

Meidän naapurit tulee just tollein, kopauttaa oveen ja heti perään marssii sisään. Ärsyttää kun haluis joskus hiippailla rauhassa vähäpukeisena kotonaan niin ei voi...aina voi rynnätä naapurinisäntä tirkistelemään mun selluliittejä.
Ei uskalleta enää edes riidellä kurkkimatta samalla verhonraosta ettei naapurin emäntä pelmahda tapansa mukaan sekaantumaan kiistaan.

 

[siis]

Siis tälleenhän maaseudulla tehään. Ihan normaalia, mutta ärsyttävää. Meilläkin kotona tultiin aina että HEEEEIIIII. Kovaan ääneen kailotettiin ovelta ja tömisteltiin sisään.
kUN mieheni tapasin, hän ei ollut tollaseen tottunu, ja ihmetteli aluksi ku porukkaa lappaa sisään ja huutaa HEEEII, ja ei niitä vastaan välttämättä ees menty heti, vaan ne vaan istu alas ja rupes lukee lehtee ja odotteli.. tai vaan oli. =) Mies oli järkyttyny näkemästään. =)

 

[ovikello (ap)]

No niin, nyt on kokeiltu sitten siirtää avain.

Eikä kauaa kestänytkään, kun miehen äitimuori pelmahti paikalle kertomaan, ettei se ole enää entisellä paikallaan. Arveli tosin, että se on jäänyt meidän omaan taskuun. Pian se kumminkin pitäisi palauttaa, ennen kuin kokonaan unohtuu. Anoppi olisi kuulemma jotakin talosta tarvinnut, joten kun emme juuri sattuneet olemaan kotona, kun hän yritti kyläsille, hän olisi lainannut avainta päästäkseen sisään.

Ilmoitin, että olemme päättäneet, että sen verran usein meillä kuitenkin on joku kotosalla, että lähimmillekin vieraille pitää riittää, että silloin pääsee sisään. No, anoppi kiiruusti myönsi, että niin asia on, mutta heti seuraavaan hengenvetoon tuli myös selitys, että eihän täällä kukaan koskaan omin nokin avaimella sisään tulekaan. Paitsi tietysti, jos talo vaikka palaa.

Täytyy kyllä sanoa, että tuo sukulaisten palokunta on todella ripeä, kun ainakin kerran viikossa siitä ovesta on pitänyt paukata sisään, eikä koskaan ole haissut edes savu kun olemme ehtineet kotiin. Ja omituisen syttymisherkkä talo tämä on.