Kohtalontovereita?

  • Viestiketjun aloittaja "kurppa"
  • Ensimmäinen viesti
"kurppa"
Itse en juo pätkääkään alkoholia. Mies lähti ryyppäämään ja mua vituttaa. Vituttaa vaan siks, et se vetää aina täys perseet, ikinä ota kohtuudella, tulee kotiin ehkä kontaten, jos kotiin asti pääsee ja sittenkin kello on jo jotain 5-6 aamulla -_- Kaatuu sohvalle ja huonossa lykyssä yrjöö mihin sattuu.
Tiedän jo, et mulla menee huominen päivä pilalle vaan tuon takia, ettei tuo oo vielä huomenna illallakaan siinä kunnossa, että siitä seuraa olis.
 
vierasko?
Tiedän tunteen kun puoliso ei osaa käyttää alkoholia. On kamala katsoa kun muutoin fiksu ja mukava ihminen vetää alkoholia kaksin käsin, ihan kuin se loppuisi. On ylettömän vitsikäs puheissaan, eikä nukkumaan sitä ei saa ennenkuin juomat on loppu tai sammuu. Meillä asiasta on puhuttu ja riidelty. Tilannetta on helpottanut myös oma ajattelun muutos: mies on vastuussa omasta käytöksestään ja saa myös kantaa sen olipa seuraavana päivänä krapula tai ei. Olen myös löysyttänyt omaa nutturaani. Ja jos tilanne on ylitsepääsemättömän hankala, laitetaan kupit jakoon. Onneksi mies on ottanut hieman opikseen...
 
En ole kohtalontoveri, mutta vastaan silti.

Jos tuo ärsyttää, kannattaa miettiä kannattaako sitä sietää.

Oma isäni oli alkoholisti ja päätin jo nuorena etten aio katsella ihmistä jota ei osaa ottaa alkoholia "sopivasti". Ja sopivasti ei tarkoita överikänniä. Jos sellaisen (överikännin) haluaa, ottaa sen niin ettei minun tarvitse katsoa, sillä en aio sietää sitä. Ja jos sen haluaa useinkin, voi pakata kamat, koska minusta ei missään suhteessa ole normaalia haluta ryypätä siinä määrin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi viinaa pitää ottaa niin paljon, että muisti menee/jalat menee alta jne. Toki ymmärrän, että joskus ottamisessa voi tapahtua virheitä, ottaa liikaa, mutta useat tekee tätä joka viikko/kuukausi. En ymmärrä.

Viina on mitä suurimmassa määrin viisasten juoma.
 

Yhteistyössä