Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
Kohtaaminen
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Baloo, post: 2714665"]</p><p>Vilahdus väkijoukossa ja Hän on poissa. Vain kihelmöinti vatsanpohjassa jää. Tai ainakin arvelen, että se oli Hän. Rautatieaseman hälinässä en ehdi Hänen peräänsä, on kiire junalle. Vilahdus jää mieleeni, alitajuntaani.</p><p></p><p>Junassa näpräilen ajatuksissani kännykkääni. Havahdun, näytöllä on Hänen nimensä. Nimi, joka tuo mieleen muistoja. Muistoja siitä, mitä oli, siitä mitä olisi voinut olla. Sydän nousee kurkkuun.</p><p></p><p>Peukaloni hakeutuu epäröiden vihreälle näppäimelle. Kädet tuntuvat kummallisen nahkeilta. Ei, mitä jos se ei ollutkaan Hän? Laitan kännykän pois.</p><p></p><p>Toimistolla olen levoton. En pääse alkuun. Ajatukseni palaavat Hänen kasvoihinsa, hymyynsä, nauruunsa. Flirttiin. Ja muuhun. Ja siihen, mitä ei tapahtunut. Entä jos se olisi tapahtunut, olisiko maailma toisenlainen?</p><p></p><p>Taas löydän kännykän kädestäni, Hänen nimensä näytöltä, peukalon vihreältä napilta. Minua jännittää. Entä jos Hän ei haluakaan kuulla minusta. Se ei olisi mahdotonta. Se ei olisi edes epätodennäköistä. Kaikkea ei aika pyyhi pois. Epäröin. Laitan kännykän pois.</p><p></p><p>Kahvi ei maistu. Mielessä ei ole muuta kuin vilahdus Hänestä. Ja muistot. Ja ikävä. Ja tuttu kutina selkärangassa.</p><p></p><p>Taas kännykkä kädessä. Peukalo painaa vihreätä nappia kuin itsestään. Vielä ehtii peruuttaa. Tuut. Enää ei ehdi. Vapisen kuin haavan lehti. Tarkkaan harkitut sanat unohtuvat. Olen vuosia nuorempi.</p><p></p><p>"No moi, mitä sulle kuuluu!" Hänellä oli uusi numeroni kännykkänsä muistissa! Hymy leviää kasvoilleni.</p><p></p><p>"Mitäs tässä, näin sut aamulla rautatieasemalla..."</p><p></p><p>"Ai näit, olisit huutanut". Rennosti, luonnollisesti. Eikö Hän tunne mitään. Minä tunnen, kaiken. </p><p></p><p>"Emmä kerenny, oli kauhee kiire", sano jotain järkevää, sano jotain järkevää. Mitä?</p><p></p><p>"Mentäskö lounaalle joku päivä?" Hänkin haluaa tavata! Mieleni huutaa riemusta.</p><p></p><p>"Joo, milloin sulle sopis?" Toivottavasti äkkiä!</p><p></p><p>"Tänään ei enää ehdi, mut mites huomenna?"</p><p></p><p>"Joo, käy hyvin minne mennään?"</p><p></p><p>"Tossa alakerrassa on se vakiopaikka" Oliko tuo flirttiä? En uskalla uskoa, en edes toivoa.</p><p></p><p>"Okei nähdään huomenna vaikka yhdeltätoista!"</p><p></p><p>Näen Hänet huomenna. Näen Hänet huomenna. Jatkan ei-minkään tekemistä. Mielessäni pyörii Hänen äänensä, äänensä sävy, "vakiopaikka".</p><p></p><p>En saa nukuttua, en saa Häntä mielestäni, vaikka tiedän, etten saisi miettiä Häntä täällä, tässä.</p><p></p><p>Kävelen kohti vakiopaikkaa. Ajatukseni ovat yhtä puuroa, jalkani velliä. Käteni hikoilevat. Kuulinko Hänen äänensävynsä oikein?</p><p></p><p>Näen Hänet kadulla, Hän astuu juuri sisälle ravintolaan. Pelkkä näkeminen on lyödä jalat altani. Pakottaudun kävelemään sisälle.</p><p></p><p>Tuolla. Kävelen Hänen luoksensa. Mitä nyt? Kätellä? Halata? En tiedä, seison tollona, tai siltä minusta ainakin tuntuu.</p><p></p><p>Hänen hymynsä tuntuu vatsanpohjassani, selkärangassani. Ja silmät. Kauneimmat silmät mitä olen nähnyt.</p><p></p><p>Hän istuu, niin minäkin, hieman pettyneenä, ei halausta. Ehkä näin on parempi.</p><p></p><p>Juttelemme niitä näitä. Flirtin rajalla. En uskalla aloittaa, eikä Hänkään. En edes maista ruoan makua, syöminen on toissijaista.</p><p></p><p>Poistumme ravintolasta. Hänellä ei ole kiirettä toimistolle, ei minullakaan, siitä olen pitänyt huolen. Kävelemme jutellen, ei mitään, mikä sivuaisi historiaamme, ei mitään, millä olisi mitään merkitystä.</p><p></p><p>Kävellessämme käsivarteni hipaisee Hänen käsivarttaan. Olen kuin sähköiskun saanut, hetken hiljaa. Jatkamme eteenpäin. Toinen hipaisu, toinen sähköisku, yhtä voimakas kuin edellinen. Tiedän, että etsin hipaisua itse. Mietin, miltä hipaisu Hänestä tuntui.</p><p></p><p>Hetken hiljaisuuden jälkeen herään. Tunsiko Hän samoin? Hänkin oli hiljaa...</p><p></p><p>"Onks sulla kiire?" Niin hiljaa, niin varovasti. Vatsani heittää kuperkeikkaa. Ei voi olla.</p><p></p><p>"Ei, miten niin?" Ääneni tuntuu hajoavan, vatsassani, selkärangassani, päässäni polttaa epätietoinen tuli.</p><p></p><p>"Jos mentäs meille?" Yhä edelleen hiljaa, varovasti, vastausta peläten.</p><p></p><p>Ymmärrän häntä taas. Ymmärrän hänen ajatelleen ajatuksiani. Ymmärrän tilanteen. En vain tiedä, olenko valmis, onko hän valmis, onko mikään muuttunut.</p><p></p><p>"Ei mulla mikään kiire", vastaan varovasti, tietäen seuraamukset.</p><p></p><p>Vuoteessa. Hänen tuoksunsa, pehmeä iho, vallaton luonne, kieli. Iho, lämpö, läheisyys. Kiihko!</p><p></p><p>Jälkeen. Täysi, mutta tyhjä olo. Se mitä oli, oli täydellistä, mutta entä nyt?</p><p></p><p>"Entä nyt?" Hän kysyy. En minä tiedä. En halua loukata. Ketään. Mutta loukkasin jo. Aivan kuten silloinkin.</p><p></p><p>Tämä ja astetta paria roisimpia tarinoitani löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/karhubaloo/</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Baloo, post: 2714665"] Vilahdus väkijoukossa ja Hän on poissa. Vain kihelmöinti vatsanpohjassa jää. Tai ainakin arvelen, että se oli Hän. Rautatieaseman hälinässä en ehdi Hänen peräänsä, on kiire junalle. Vilahdus jää mieleeni, alitajuntaani. Junassa näpräilen ajatuksissani kännykkääni. Havahdun, näytöllä on Hänen nimensä. Nimi, joka tuo mieleen muistoja. Muistoja siitä, mitä oli, siitä mitä olisi voinut olla. Sydän nousee kurkkuun. Peukaloni hakeutuu epäröiden vihreälle näppäimelle. Kädet tuntuvat kummallisen nahkeilta. Ei, mitä jos se ei ollutkaan Hän? Laitan kännykän pois. Toimistolla olen levoton. En pääse alkuun. Ajatukseni palaavat Hänen kasvoihinsa, hymyynsä, nauruunsa. Flirttiin. Ja muuhun. Ja siihen, mitä ei tapahtunut. Entä jos se olisi tapahtunut, olisiko maailma toisenlainen? Taas löydän kännykän kädestäni, Hänen nimensä näytöltä, peukalon vihreältä napilta. Minua jännittää. Entä jos Hän ei haluakaan kuulla minusta. Se ei olisi mahdotonta. Se ei olisi edes epätodennäköistä. Kaikkea ei aika pyyhi pois. Epäröin. Laitan kännykän pois. Kahvi ei maistu. Mielessä ei ole muuta kuin vilahdus Hänestä. Ja muistot. Ja ikävä. Ja tuttu kutina selkärangassa. Taas kännykkä kädessä. Peukalo painaa vihreätä nappia kuin itsestään. Vielä ehtii peruuttaa. Tuut. Enää ei ehdi. Vapisen kuin haavan lehti. Tarkkaan harkitut sanat unohtuvat. Olen vuosia nuorempi. "No moi, mitä sulle kuuluu!" Hänellä oli uusi numeroni kännykkänsä muistissa! Hymy leviää kasvoilleni. "Mitäs tässä, näin sut aamulla rautatieasemalla..." "Ai näit, olisit huutanut". Rennosti, luonnollisesti. Eikö Hän tunne mitään. Minä tunnen, kaiken. "Emmä kerenny, oli kauhee kiire", sano jotain järkevää, sano jotain järkevää. Mitä? "Mentäskö lounaalle joku päivä?" Hänkin haluaa tavata! Mieleni huutaa riemusta. "Joo, milloin sulle sopis?" Toivottavasti äkkiä! "Tänään ei enää ehdi, mut mites huomenna?" "Joo, käy hyvin minne mennään?" "Tossa alakerrassa on se vakiopaikka" Oliko tuo flirttiä? En uskalla uskoa, en edes toivoa. "Okei nähdään huomenna vaikka yhdeltätoista!" Näen Hänet huomenna. Näen Hänet huomenna. Jatkan ei-minkään tekemistä. Mielessäni pyörii Hänen äänensä, äänensä sävy, "vakiopaikka". En saa nukuttua, en saa Häntä mielestäni, vaikka tiedän, etten saisi miettiä Häntä täällä, tässä. Kävelen kohti vakiopaikkaa. Ajatukseni ovat yhtä puuroa, jalkani velliä. Käteni hikoilevat. Kuulinko Hänen äänensävynsä oikein? Näen Hänet kadulla, Hän astuu juuri sisälle ravintolaan. Pelkkä näkeminen on lyödä jalat altani. Pakottaudun kävelemään sisälle. Tuolla. Kävelen Hänen luoksensa. Mitä nyt? Kätellä? Halata? En tiedä, seison tollona, tai siltä minusta ainakin tuntuu. Hänen hymynsä tuntuu vatsanpohjassani, selkärangassani. Ja silmät. Kauneimmat silmät mitä olen nähnyt. Hän istuu, niin minäkin, hieman pettyneenä, ei halausta. Ehkä näin on parempi. Juttelemme niitä näitä. Flirtin rajalla. En uskalla aloittaa, eikä Hänkään. En edes maista ruoan makua, syöminen on toissijaista. Poistumme ravintolasta. Hänellä ei ole kiirettä toimistolle, ei minullakaan, siitä olen pitänyt huolen. Kävelemme jutellen, ei mitään, mikä sivuaisi historiaamme, ei mitään, millä olisi mitään merkitystä. Kävellessämme käsivarteni hipaisee Hänen käsivarttaan. Olen kuin sähköiskun saanut, hetken hiljaa. Jatkamme eteenpäin. Toinen hipaisu, toinen sähköisku, yhtä voimakas kuin edellinen. Tiedän, että etsin hipaisua itse. Mietin, miltä hipaisu Hänestä tuntui. Hetken hiljaisuuden jälkeen herään. Tunsiko Hän samoin? Hänkin oli hiljaa... "Onks sulla kiire?" Niin hiljaa, niin varovasti. Vatsani heittää kuperkeikkaa. Ei voi olla. "Ei, miten niin?" Ääneni tuntuu hajoavan, vatsassani, selkärangassani, päässäni polttaa epätietoinen tuli. "Jos mentäs meille?" Yhä edelleen hiljaa, varovasti, vastausta peläten. Ymmärrän häntä taas. Ymmärrän hänen ajatelleen ajatuksiani. Ymmärrän tilanteen. En vain tiedä, olenko valmis, onko hän valmis, onko mikään muuttunut. "Ei mulla mikään kiire", vastaan varovasti, tietäen seuraamukset. Vuoteessa. Hänen tuoksunsa, pehmeä iho, vallaton luonne, kieli. Iho, lämpö, läheisyys. Kiihko! Jälkeen. Täysi, mutta tyhjä olo. Se mitä oli, oli täydellistä, mutta entä nyt? "Entä nyt?" Hän kysyy. En minä tiedä. En halua loukata. Ketään. Mutta loukkasin jo. Aivan kuten silloinkin. Tämä ja astetta paria roisimpia tarinoitani löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/karhubaloo/ [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kirjoita seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan ilman pilkkuja: 6, 7, 1
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Kilttimies ei ollut kiltti
5 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
DJ in der Nähe
10 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Kilttimies sai verhot ikkunoihin
59 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Miksi kilttimiehen vaimoa seurattiin matkalla kotiin töistä tänään?
Tänään 19:04
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Nyt se tuedetään -oikeisto pahoinpiteli
Tänään 18:31
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Helsingin kaupunki estää monikulttuurisen taksitoiminnan matkustajasatamissa turvallisuussyistä
Tänään 17:55
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Säpinää monikulttuurisella Vantaalla - viidakkoveitsillä heiluttu uhkaavin liikkein
Tänään 17:52
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
8.
”Ex-vasemmistopoliitikko hamusi alakouluikäisten alastonkuvia – naispuolinen rikoskumppani kuvasi lapsia suihkussa.” Sanna M:n kavereitako? 🤔
Tänään 17:51
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Keskusta työllistää maaseudun seksityöllä!
Started by Johnny Appleseed
Eilen 17:07
Luettu: 543
Aihe vapaa
2.
Jännä että PELKÄSTÄÄN peruskoulun käyneiden suosikkipuolue SDP kun perussuomalaiset suosituin kaikkien koululaisten keskuudessa
Started by vierailija
Eilen 02:21
Luettu: 332
Aihe vapaa
3.
"Vihreiden ex-puheenjohtaja tarttui Venäjän syöttiin"
Started by vierailija
Tänään 08:52
Luettu: 294
Aihe vapaa
4.
SDP haluaa ihmisten tekevän töitä vielä 75 vuotta vanhanakin
Started by vierailija
Eilen 08:54
Luettu: 288
Aihe vapaa
5.
Tammikuiset 2025
Started by Corgimama
Eilen 16:29
Luettu: 286
Lapsen saaminen
6.
Parhaimmat kirppislöydöt?
Started by vierailija
Eilen 18:18
Luettu: 211
Aihe vapaa
7.
Oman onnen seppiä ei ole, sanoo palkittu taloustieteilijä Joseph E. Stiglitz – ”Suomen verotusmalli on oikea”
Started by vierailija
Eilen 10:19
Luettu: 206
Aihe vapaa
8.
Kuka on kateellinen? Kilttimiehellä on vielä iltapala ja 💞 ennen nukkumaanmenoa
Started by vierailija
Eilen 21:18
Luettu: 199
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Oulusta pois..paras lähiseutu..?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
gallup
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Lokakuiset
Latest: Hemingway
4 min sitten
Lapsen saaminen
5.
Kilttimies ei ollut kiltti
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
6.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
7.
DJ in der Nähe
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
8.
Haaveena vauva 2025
Latest: Aronia88
26 min sitten
Lapsen saaminen
Yhteistyössä
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
Kohtaaminen
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu