Kohdunkaulan puudutuksesta

Luin aiemmin, että toisilla on vaikuttanut hyvinkin kohdunkaulanpuudutus.

Itse synnytin 2002 ja sain pelkästään kohdunkaulanpuudutuksen, en muita kivunlievityksiä, koska avauduin koko ajan "silmissä". Sairaalaan mentäessä olin jo 5cm auki, jne...
Nyt mulla on kauhuna itse synnytyskivut. Niitä oli myös aiemminkin. Minusta tuntuu nyt jälkeen päin, että puudutus ei tainnut helpottaa minua ponnistusvaiheessa, koska se kesti 1:07min. Itse synnytys oli nopea ensisynnyttäjälle kaikenkaikkiaan kesti 4h22min.

Lopetin kipuun ponnistamisen. Jos oikein selitän, että se kipu oli sellainen, kun yrittää työntää oikein tiukan renkaan läpi jotakin ja kiristystunne sattuu niin p.....
Mulla ei leikattu välilihaa, vaikka olin ensisynnytttäjä.
Loppuvaiheesta en muista juurikaan, sillä aloin vaan puskea työntää lasta ulos. Hoitajat katsoivat vaan mikä mulle tuli, en tuntenut mitään supistuksiakaan, halusin vaan sen ulos, siihen työskentelyyn menikin aikaa vajaa 20min.

Nyt olis taas aika siirtyä lähemmäksi synnytystä (huhtikuussa), ja todellakin pelkään, jos en taaskaan saa mitään kunnon kivunlievitystä. Tai kerkiänkö ajoissa sairaalaan, että saisin kivunlievityksiä. Olen lukenut vauva-lehdet ja kaksplussat, kivunlievityksistä ja en todellakaan tiedä, mikä olis paras kivunlievitys, jotenkin ahdistaa epiduralin laitto selkään, jne..
Voi mua, mitä lähemmäs tässä mennään päivä kerrallaan, sitä enempi olen epätietoinen, -sniiff- :ashamed:
Tässä sanoin miehennenikin, että eiköhän meidän lapsluku ole täynnä tän synnytyksen jälkeen. Huomasin kasvoista, että hän haluaisi lisää, -sniif-, niin minäkin, mutta jos en pelkäisi niin, kaipa sitä tehtäisiin vielä yksi putkee, kun tota ikääkin jo on,
-sniif- :'( :ashamed:

 

Minä sain ensisynnyttäjänä spinaali puudutuksen ja olin todella tyytyväinen siihen. se vei kaiken kivun pois ja pystyin rentoutumaan ja samalla avauduin ja ponnistusvaiheessakaan en tuntenut muuta kuin ponnistamisen tarpeen ja vasta kun vauva tuli kokonaan ulos tunsin kipua.
Toisessa synnytyksessä minulle annettiin paraservikalpuudutus joka annetaan siis juuri tuonne kohdun kaulaan ilmeisestikkin. Se vei vain pahimman supistuskivun pois eikä siitä ollut enää mitää hyötyä ponnistusvaiheessa. Meninkin ihan panikkiin kun tunsin kaiken kivun, supistukset ja sen kun vauva lähti liikkumaan sisälläni, oli hirveää ponnistaa niissä tuskissa ja pelkäsin joka ponnituksella repeäväni todella pahoin. No uloshan se sieltä tuli vaikka olin varma että ei muuten mahdu tulemaan. Väliliha leikattiin molemmissa synnytyksissä. Mikä ei siinä tilanteessa tunnu enää missään.
Nyt odotan kolmatta ja kieltämättä synnytys pyörii mielessä ennemmän kun aijemmin. Mutta itse ajattelin, että kysyn tuota spinaali puudutusta jos vaikka sen saisin. Sitten olen kuullut, että myös lämpimillä pyyhkeillä kun hautoo alapäätä ennen ponnistusta niin se helpottaa kovasti. Juttele kätilöitten kanssa peloista ja toiveista. Voit tehdä vaikka listaa mitä haluat kokiella mitä pelkäät eniten ja antaa sen sitten kätilölle. Myös neuvolassa kannattaa jutella peloistaan. Et ole ainut jota pelottaa/jännittää.

 

mulla oli kohdunkaulan puudutus esikoisen synnytyksessä mutta sen vaikutus lakkasi ennen ponnistusvaihetta eli ponnistin ilman kivunlievitystä, minulla oli takanani jo useamman tunnin kärvistely ja voimat alko loppua ja ponnistaminen keskeyty samanlaiseen kipuun kuin sinäkin kuvailit. Loppujen lopuksi vanhempi kätilö auttoi ponnistusta painamalla mahan päältä vauvaa syntymään ja niin sain esikoisen maailmaan.
Seuraava synnytys eteni vauhilla enkä ehtinyt saada mitään kivunlievitystä - enkä sitä kyllä tarvinnutkaan, mutta ponnistusvoima kilpistyi samaan kipuun, mutta tällä kertaa kätilö huomasi ja neuvoi kokeilemaan ponnistamista kylellään - kokeilin ja se auttoi, kipua ei tullut ja sain käytettyä kaiken voiman ponnistukseen. Parilla ponnistuksella vauva syntyikin.
Kolmatta synnytyskokemusta vasta odottelen, mutta neuvoisin kokeilemaan erilaisia synnytysasentoja :wave: