Kohdun kasvu kohdunulkoisessa raskaudessa?

Hei, osaisiko joku sanoa, kasvaako kohtu siitä huolimatta, että raskaus olisi kohdunulkoinen?

Minulta yritetään selvitellä parhaillaan, onko kyseessä kohdunulkoinen raskaus, tuulimuna vai aikaisin loppunut alkionkehitys, sillä kohdussa on vain parin kolmen millin löydös, josta ei osata sanoa juuri mitään, ja rv:t kuitenkin pitäis olla 6+ jotain. Olen huolissani tuosta ku-raskauden mahdollisuudesta. Kuitenkin on todettu, että mulla kohtu on alkanut kasvaa.
 
Valitettavasti minulle sanottiin myös, että kohtu on selvästi kasvanut vaikka kyseessä oli ku. Ja todettiin myös aikaisilla viikoilla.
Mutta jos sinulla kerta kohdusta on jotakin löytynyt, niin voisiko se silloin ku olla?!

Kovasti jaksamista hermoja raastavaan epätietoisuuteen :hug:
 
Kiitos Kirma, vastauksesi lohdutti. En olisi uskonut millaista surua tämä voi tuottaa jo näin aikaisin.

Niin, se kohtulöydös on ollut jotain niin pientä, ettei yksityinen eikä jorvinkaan naistentautien päivystys osannut sanoa siitä mitään suuntaan tai toiseen. Siksi haluavat varmistella, ettei ulkopuolella kasva mikään. hcg kuitenkin tuplaantui perjantaista maanantaihin, vaikka tuo pieni pussukka kohdussa ei ole kasvanut mihinkään.

Nyt sitten huomenna uudelleen jorviin verikokeisiin ja ultraan. En uskalla toivoa nyt enää muuta kuin että tämä olisi mahd.pian ohi ja pääsisimme uuteen yritykseen.
 
Usko pois, minä tiedän.
Tasan vuosi sitten elin juuri samaa epätietoisuutta, kuukausi meni hcg-mittauksissa ja ultrissa ravatessa. Viimein sain kiireellisen käskyn laparoskopiaan+kaavintaan, jonka leikkaava lääkäri seuraavana päivänä yhtäkkiä kumosikin ja päätti hoitaa solumyrkyillä, koska kohtu tyhjä.
Meni toinen reilu kuukausi, että hcg putosi normaaliin. Oli erittäin raskas kokemus, varsinkin kun vauva olisi ollut enemmän kuin toivottu ja sitä kuumeiltiin pitkään.

Toivon todella, että raskautesi on kohdussa ja arvot tuplaantuu vaan jostakin kumman syystä, tätä kehon toimintaa ei aina kukaan ymmärrä.
Parempaa huomista :hug:

Kuulisin mieluusti miten sinulla tulee käymään, että jos jaksat, käy kertomassa!
 
No voi, on varmasti ollut piinaava prosessi. Miksihän sen täytyykin joskus mennä noin vaikeasti.

Meilläkin tulokas olisi hyvin hyvin toivottu, 35 lasissa ja monenlaisia vastoinkäymisiä terveyden kanssa. Kaiken tämän keskellä on kuitenkin ihmeellistä, kuinka uudenlaisia tunteita mahdollinen äitiys on herättänyt. Miten on valmis taistelemaan pienen puolesta, ja kuinka syviä onnen ja ilon tunteita tuo pieni alku ehti herättää. Aivan uudenlainen maailma...

Kiitos vielä myötätunnostasi. Ei tätä varmaan osaa ymmärtää sellainen, joka ei ole käynyt tätä läpi. Vaikea on kenellekään kertoa "naamatusten", en jaksa oikein kohdata ketään. Epävarmuus on pahinta, uskon että joka tapauksessa helpottaa sitten kun tietää miten asiat ovat, hyvin tai huonosti. Yritän tulla kertoilemaan kuinka kävi.

kaikkea hyvää sulle Kirma :flower:
 
Mea
En tiedä kasvaako, mutta minulle terveyskeskuslääkäri sanoi kohtuni tuntuneen kasvaneelta, vaikka raskaus olikin silloin munanjohtimessa.

Toivotaan kovasti, että raskaus olisi ihan oikeassa paikassa sinulla :hug:
 
Kiitos myös Mealle tsempistä.

Kirjoitan nyt pari riviä tähän samaan ketjuun, vaikkei otsikko ihan paikkaansa enää pidäkään. Tänään kävin siis Jorvissa huonosti nukutun yön ja itkuisan eilisen jälkeen. Diagnoosi-kysymysmerkkeinä olivat vielä edellisestä kerrasta kohdunulkoinen, -sisäinen vai keskenmeno.

No, ihmeellisesti tuo parin millin pussukka oli päättänyt kasvaa 6-milliseksi, ja löytyi siis kohdun sisältä =) Hcg oli myös noussut maanantain 1300:sta nyt reiluun 1900:an, ei siis ihan optimin mukaan, mutta kuitenkin. Edelleenkään lääkäri ei saanut kunnon kaikuja sikiöpussin sisältä, mutta ei suostunut tuulimunaksikaan vielä sanomaan. Viikon päästä uudelleen ultraan ja verikokeisiin. Rv:t siis nyt 7+1.

Lopputoteama oli että tätä pidetään nyt normaalisti etenevänä raskautena.. Hymy, joka tavallisesti on niin herkässä minulla,ei tullut ulos. En uskalla toivoa vielä mitään, mutta olen todella huojentunut siitä, että kyseessä kuitenkin näillä näkymin kohdunsisäinen.

Ihan pieni kipuna kuitenkin sisälläni elättelee hiljaista ajatusta ihmeestä, että sinne pussiin ilmestyisi vielä jotakin, joka sykkii ja elää.. Syvä kaipuu uudesta elämästä -tiedän, että tiedätte.

Rakkautta, voimia kaikille :heart:
 
Voi, toivottavasti pieni murun alku siellä kaikesta huolimatta voi hyvin!
Toivottelen sinulle kovasti jaksamista. Se ressaaminen ja huoli pienen voinnista ei väisty ennen kuin muru elävänä sylissä, mutta jos viikon päästä saat hyviä uutisia, koita unohtaa murheet ja huolta tuottanut alku ja iloita tiedosta, että elämää on.

Kaikkea hyvää :heart:
 
Mulla oli jo 4+ viikolla paljon tuntumaa alavatsassa, jonka tulkitsin niin, että jotakin kohdun puolella kasvaa ja "raivaa tilaa" tulevalle. Ajattelin, ettei kohdun ulkopuolisesta ainakaan voisi olla kyse ja olin tässä helpottuneena (sitähän pelkää kaikenlaista alkuraskaudessa, ilman riskitekijöitäkin). Tuntemukset hävisivät, muita raskausoireita oli. Viikolla 6+1 tuli sitten keskenmeno. Sen alussa todettiin ultrassa, ettei kohdussa ollut mitään, ja näytti siltä, ettei koskaan ollut ollutkaan mitään. Muualtakaan mitään ei löytynyt. Seuraavana päivänä alkio tuli ulos. Eli oli kohdunulkoinen.

Eli: tuntemusteni perusteella (EI TIEDON) sanoisin, että kohtu voi kasvaa, vaikka olisikin kohdunulkoinen.
 

Yhteistyössä