km:n jälkeen

[sade]

Heissan!

Oisko täällä muita äskettäin keskenmenon kokeneita vauvahaaveilijoita? Itselläni oli raskausviikkoja takana 7+5. Kaavintaa ei tarvinnut tehdä, sillä sikiöpussi tuli ulos itsestään.
Tunteet on heilahdelleet ääripäästä toiseen. Välillä olo on ihan ok, välillä tuntuu taas siltä ettei ajatukset siirry eteenpäin millään!

Mutta olisko täällä muita saman kokemuksen läpikäyneitä, jotka haluisivat jakaa tuntemuksiaan ja vauvahaaveitaan?

 

[Unelma]

Hei

Minulla KM 10/2004 ja 6/2005. Takana yritystä 2/2004 saakka. Viimeisen keskenmenon jälkeen kaavinta 7/2005 ja samalla cystan poisto munasarjasta. Clomi hoito. Valitettavasti kk kierto ei vieläkään ole käynnistynyt...

Tunteet ovat kuin Linnanmäen vuoristorata!!! Toivo siitä, että vielä onnistuu auttaa jaksamaan. Onneksi työt alkoivat maanantaina ettei ole enää aikaa 24 h/vrk miettiä asioita...

Lähipiiristä sitten löytyy kyllä ""hyvää tarkoittavia lohduttajia"" kuten anoppi: ""Siinä oli varmaan jotain vikaa... hyvä kun tuli pois"". Anopista olisikin varmaan tullut Hitlerin hyvä ystävä näin rodunjalostusta ajatellen.

Luulen, ettei näitä tunteita voi ymmärtää kuin sellaiset pariskunnat, jotka ovat itse käyneet saman läpi.

Jaksamista Sinulle!

 

[vinkki]

Hei,
tuolla kermit palstassa on km:n kokeneita, joten sinne vain mukaan - keskenmeno on aina rankka asia, mutta siitä pääsee pikku hiljaa yli ja voi taas alkaa suunnitella uutta raskautta.

Tosin Unelman tarina on todella musertava.

Tsemppiä molemmille!

 

[Myy]

Hei,

Mulla todettiin tossa heinäkuulla kohdun ulkopuolinen raskaus. Olin kans noin seitsemännellä viikolla ja se lähti sitten meneen itsestään kesken. Olo on ollut juuri tuollaista kuin kuvasitte, vuoristorataa, välillä sataa ja välillä paistaa.
Vauva olis ollu kovasti toivottu esikoinen. Eikä henkistä toipumista ole auttanut yhtään se, että saimme kuulla että lähi sukuun tulee toinen vauva, sama laskettuaika kuin meillä olis ollu. Kohtalo on julmaa... Silti olen onnellinen heidän puolestaan, vielä kun sais tämän itsesäälin pois niin hyvä.

Tiedän ettei tää nyt ole aivan vastaavaa kuin tavallinen keskenmeno, mutta niin samoihin aikoihin tapahtunut kuitenkin. Mulla ei myöskään ole vielä uusi kierto käynnistynyt, vaikka viikko sitten torstaina sainkin jo sairaalasta ""terveen paperit"". Menkkoja siis täällä odotelleen...

 

[sade]

Kiitti viesteistänne!
Unelma: Miten oot jaksanut, kun oot peräkkäin kokenut kaks keskenmenoa? Varmasti kova paikka!
Meillä kans on lähipiiristä kuulunut samantapaisia kommentteja kuin anopiltasi... Tottahan se sikäli on, että kai se luonto hoitaa osan ""epätäydellisyyksistä"" pois, mutta tuskinpa se kaikkien lukemattomien keskenmenojen taustasyynä on!!

Mulla edelleen vuotoa, jonka toivoisin pian loppuvan... Pääsis sitten odottelemaan uuden menkkakierron käynnistymistä ja jossain vaiheessa utta yritystä.

Nyt on sellainen fiilis, että pitäis vain päästä mahdollisimman nopeesti arkeen kiinni. Puolen vuoden työpesti on nyt ohitse ja edessä toivottavasti vika opiskeluvuosi... ja ison G:n tekeminen... Jostain vain pitäis saada kipinä sen tekemiseen... kääk!! Vinkkejä??

 

[Unelma]

Heippa,

Nyt täällä jaksellaan vähän paremmin kun taas on saanut käännettyä ajatuksensa tulevaan ja tietenkin sitä toivoo olevansa niin vahva, että uskaltaa yrittää uudelleen, vaikkakin riski kolmanteenkin keskenmenoon on olemassa...

Tsemppiä opiskeluun ja Gradun tekoon. Mä suosittelen graduohjeeksi sitä, että teet sen eteen töitä joka päivä 2-4 h äläkä pidä kuin viikonloput ja normaalit loma-ajat taukoa. Itsellä kului n. ½ v, etten tehnyt mitään graduni eteen ja huomasin, että vaivatta olisi mennyt toinenkin puolivuotta, jos en olisi ottanut itseäni niskasta kiinni. Toinen neuvo on se, ettei kannata pyrkiä täydellisyyteen; kukaan työnantaja ei valitettavasti gradustani ole minultakaan mitään kysynyt! Kolmas neuvo: tutkimuksen aihepiiri tulee kiinnostaa Sinua, jotta siihen on mukava uppoutua.

Mutta tärkeintä on kuitenkin, ettet stressaa... Teet sellaisia asioita mistä Sinulle tulee hyvä ja rento mieli, ulkoilua tmv. Kyllä se uusi raskauskin sitten saa alkunsa.