Hei kaikille! Täällä ilmoittautuu yksi kohtalontoveri.
Eilen saimme kuulla, että vauvamme on kuollut jo rv 7+6 ja tänään olisi ollut rv 10+3.
Arvasin asian kyllä jo ennen kuin lääkäri sen meille kertoi, koska sanoi, että sikiö oli huomattavasti pienempi kuin rv10 ja minusta se näytti ultran näytöllä "kuolleelta möykyltä".
Tunnepurkaus oli heti uutisen kuultuamme tosi voimakas, mutta hyvin nopeasti pystyimme kääntämään asiassa jo uuden sivun, koska molemmat uskomme siihen, että näin luonto hoitaa kipeät ja heikot yksilöt pois. En voi sille mitään, mutta meille tuo lohdutusta, kun ajattelemme esimerkiksi elefantteja, jotka ovat kuitenkin verrattain älykkäitä eläimiä ja ne todella julmalla tavalla hylkäävät heikot yksilöt laumastaan ja jättävät yksikseen pärjäämään, jos pärjäävät.
Siis tuntuu todella typerältä kirjoittaa tänne jotain elefanteista, mutta vertaistuki-palstahan tämä on, joten ehkä jotakin toista lohduttaa nämä samat ajatukset, joista me olemme saaneet tukea.
Sain sairaalassa saman tien lääkkeen, joka ns. lopettaa kehossani kaikki raskaus-toiminnot. Jotain keltarauhas-hormonin vastahormonia se oli. Huomenna on tyhjennys.
Kotona illan aikana vatsakipuni vain voimistuivat. Otin Burana 600:n, mutta sekään ei juuri auttanut. Yö meni valvoessa. Yhtäkkiä verta alkoi tulemaan todella voimakkaasti ja vähän ajan kuluttua vessassa tunsin, kun kaksi isoa "möykkyä" tulee ulos. Kurkkasin pöntön pohjalle ja toinen oli n. peukalon pään kokoinen ja toinen kananmunan kokoinen. Siellä ne mahanasukit taisivat mennä. Eniten koko keskenmenossa olen pelännyt, että joudun lähikontaktiin näiden raskauskudosten (tai miten niitä neutraalisti voi kutsua) kanssa. Edes kivut eivät ole pelottaneet.
Tämän vessakäynnin jälkeen vuoto lakkasi melkein kokonaan ja kivut hellittivät. Luonto hoiti keskenmenon!
Soitin aamulla gyn. polille ja kysyin, että onko lääkkeellinen tyhjennys enää tarpeellinen ja voitaisiinko minut ainakin sitä ennen ultrata, jotta nähtäisiin onko kohtuni tyhjentynyt. Kyllä, he ultraavat, mutta hoitaja sanoi, että monesti tyhjennys on silti suositeltavaa, koska kohtuun jää helposti hyytymiä ja raskauskudosta. Mutta luulen, että pahin on jo takana.
Uskon, että myös henkisesti pahin on jo takana. Emme olleet ehtineet (uskaltaneet) luoda vauvaan mitään tunnesidettä, koska emme olleet kuulleet sydämen ääniä emmekä tunteneet liikkeitä. Olen kiitollinen, että keskenmeno tapahtui näin aikaisessa vaiheessa! Myöhemmin se olisi ollut paljon rankempaa.
Gyn. polin hoitaja sanoi, että jälkitarkastukseni voidaan tehdä 3 viikon sijaan jo 2 viikon kuluttua, koska lähdemme 2 viikon päästä lomamatkalle Malesiaan. On varmasti hyväksi, että saamme kokonaan muuta ajateltavaa! Ja mistäpä sitä tietää, jos meille vaikka syntyisi ensi kesänä vauva, joka olisi Made in Malaysia!
Toivotan kaikille kohtalotovereille voimia! Ja uskoa tulevaan!