L
"luppis"
Vieras
Tämä teksti on kopioitu facebookista kiertoviestinä. Haluaisin sen tänne laittaa muistuttamaan teitä jokaista joiden lapset ovat lähteneet kouluun.
Olen itse entinen koulukiusattu ja arvet ovat ikuiset sisälläni. En niitä saa koskaan umpeen, vaikka kiusaajani pyytäisivätkin anteeksi. Yksi on pyytänyt anteeksi, mutta muut jatkavat kiusaamistaan edelleen.
"Kuinka selitämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme mitä kiusaaminen on? Eräs opettaja New Yorkissa teki seuraavasti luokalleen. Hän pyysi heitä tekemään seuraavan harjoituksen: Lapset saivat kukin oman paperiarkkinsa. Sitten heitä pyydettiin rypistämään se mytyksi, polkemaan ja lyömään sitä, mutta ei kuitenkaan repimään paloiksi. Sen jälkeen hän pyysi lapsia oikaisemaan paperin ja katsomaan, kuinka likainen ja täynnä jälkiä ja taitteita paperiarkki oli. Sitten lapset käskettiin pyytämään anteeksi paperilta. Nuo jäljet eivät milloinkaan häviä, vaikka kuinka yrität poistaa niitä. Se on samaa, mitä kiusaaja tekee muille. Vaikka hän pyytää anteeksi jälkikäteen, arvet eivät ikinä häviä. Lasten ilmeet kertoivat, että sanomalla oli toivottu teho. Kopioi ja levitä tämä viesti, jos vastustat kiusaamista."
Opetetaan meistä jokainen lapsille, ettei saa kiusata toista. Minulla ei ole omia lapsia, enkä niitä koskaan tule hankkimaankaan, mutta minulla on kummilapsia joiden kanssa olen paljon tekemisissä ja heille yritän heidän vanhempiensa kanssa opettaa erinäisiä asioita. Kiusaamisesta ollaan puhuttu lasten kanssa ja lapset ovat itse ymmärtäneet sen, ettei se ole kivaa kun kiusataan. Toivon, ettei heistä koskaan tule kiusaajia.
Olen itse entinen koulukiusattu ja arvet ovat ikuiset sisälläni. En niitä saa koskaan umpeen, vaikka kiusaajani pyytäisivätkin anteeksi. Yksi on pyytänyt anteeksi, mutta muut jatkavat kiusaamistaan edelleen.
"Kuinka selitämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme mitä kiusaaminen on? Eräs opettaja New Yorkissa teki seuraavasti luokalleen. Hän pyysi heitä tekemään seuraavan harjoituksen: Lapset saivat kukin oman paperiarkkinsa. Sitten heitä pyydettiin rypistämään se mytyksi, polkemaan ja lyömään sitä, mutta ei kuitenkaan repimään paloiksi. Sen jälkeen hän pyysi lapsia oikaisemaan paperin ja katsomaan, kuinka likainen ja täynnä jälkiä ja taitteita paperiarkki oli. Sitten lapset käskettiin pyytämään anteeksi paperilta. Nuo jäljet eivät milloinkaan häviä, vaikka kuinka yrität poistaa niitä. Se on samaa, mitä kiusaaja tekee muille. Vaikka hän pyytää anteeksi jälkikäteen, arvet eivät ikinä häviä. Lasten ilmeet kertoivat, että sanomalla oli toivottu teho. Kopioi ja levitä tämä viesti, jos vastustat kiusaamista."
Opetetaan meistä jokainen lapsille, ettei saa kiusata toista. Minulla ei ole omia lapsia, enkä niitä koskaan tule hankkimaankaan, mutta minulla on kummilapsia joiden kanssa olen paljon tekemisissä ja heille yritän heidän vanhempiensa kanssa opettaa erinäisiä asioita. Kiusaamisesta ollaan puhuttu lasten kanssa ja lapset ovat itse ymmärtäneet sen, ettei se ole kivaa kun kiusataan. Toivon, ettei heistä koskaan tule kiusaajia.
