Kiukutteleeko teidän lapset harrastuksiin mennessä/sieltä tullessa? Mistähän johtuu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eerushka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eerushka

Vieras
Meidän 6v:llä on kaksi harrastusta viikossa, toinen on lauantaisin ja toinen tiistaisin. Tosi usein on hirveä kiukku päällä kun pitäis lähteä sinne. Siis ihan sellaista epämääräistä kiukkua. Typerä hanska, typerä pipo, hölmö äiti ja mä en puhu sulle enää. Ovikin on typerä ja ulkona on rumaa.

Sama juttu usein harrastuksista tullessakin.

Sit kun ehdotan, että no jätetään jumppa väliin kun on kaikki niin hankalaa, niin alkaa itkeä vollottamaan, että eikä jätetä, mä haluuuun jumppaan.

Ottaakohan noi harrastukset sit kuitenkin liian lujille vai mikä on?
 
Meillä oli aikasemmin harrastukseen lähteminen vääntämistä, joten nyt en mihinkään harrastukseen lasta laita ennen kuin itse sinne vinkuu. Voi olla, että kaksi harrastusta tai ainakin kaksi kertaa harkkoja on noin pienelle vielä liikaa, yksi kerta viikossa riittää varmasti ja lisäksi leikkiä ja ulkoilua iltaisin. Usein harrastus stresaaa kuitenkin lasta (aikataulut,. leikit kesken, suorittaminen jne...) ja purkautuu sitten tuollaisena kiukutteluna.
 
Ei meillä ole ollut tuollaista, ihan ovat aina lähteneet ja tulleet hyvillä mielin. Voi olla, että on liian rankkaa harrastaa sitten...en osaa sanoa. Onko ne sellaista mitä haluaa tehdä? Millainen fiilis siellä on?

Harrastuksissa on aina iloisilla mielin. Haluaa harrastaa niitä juttuja ja rupeaa ihan itkemään jos ehdotan lopettamista. Sit kuitenkin etenkin harrastukseen lähtö takkuaa ja on ihan mahoton usein silloin. Joskus tosiaan myös harrastuksesta haettaessa. Toisaalta, voisko innostus/ylikierrokset ilmetä noin?
 
Joo, no toi aikataulu voi tietysti olla yksi. Että ei huvittaisi juuri sillä sekunnilla lähteä ja ehkä noissa sitten on liikaa, vaikka niistä tykkääkin. Ehkä jätämme toisen pois sitten. Toinen harrastus on jumppa ja toinen on uimakoulu.
 
Harrastuksissa on aina iloisilla mielin. Haluaa harrastaa niitä juttuja ja rupeaa ihan itkemään jos ehdotan lopettamista. Sit kuitenkin etenkin harrastukseen lähtö takkuaa ja on ihan mahoton usein silloin. Joskus tosiaan myös harrastuksesta haettaessa. Toisaalta, voisko innostus/ylikierrokset ilmetä noin?

Voi olla kyllä tuokin että menee vain ylikierroksilla.
 
Meillä seitsemänvuotias on varsinkin koulujen alettua alkanut kiukutella harkoista. Kyseessä joukkuelaji, josta mun mielestä ei vaan VOI olla jatkuvasti poiskaan. Kun niitä poissaoloja tulee kuitenkin sairasteluista ym.

Oon kyllä myös sanonut, että ei oo pakko mennä, mut sit ei voi mennä peleihinkään. Ja annan joskus jättää harkat väliinkin. Yleensä menis mieluummin kaverille leikkimään... Mutta kuitenkin harkoissa on pojan mielestä sikahauskaa ja kivaa ja mahtia ja sieltä ei haluttais lähteä poiskaan. Joten pakotan lähtemään ja kyllä, tunnen siitä joskus huonoa omaatuntoa.
 
Joo, no toi aikataulu voi tietysti olla yksi. Että ei huvittaisi juuri sillä sekunnilla lähteä ja ehkä noissa sitten on liikaa, vaikka niistä tykkääkin. Ehkä jätämme toisen pois sitten. Toinen harrastus on jumppa ja toinen on uimakoulu.

Toisaalta jos toinen harrastus on uimakoulu joka ei varmaan kestä koko kautta (ei ainakaan meillä päin), niin lasta voi myös kannustaa käymään uimakoulu ja silti jatkamaan myös jumppaa. Meillä uimakoulu kesti 8 viikkoa 4v:llä ja jokaisella tunnilla kävi kun stemppasin aina väsymyksen tullen ja viimeisen kerran jälkeen sai herkkuja ja diplomia on yhdessä ihasteltu ja lasta kehuttu todella paljon. Mutta ap sinä tunnet parhaiten oman lapsesi ja teet päätöksen yhdessä lapsen kanssa.
 
Kyllä tuo uimakoulu kestää koko kauden. Alkoi elokuussa ja kestää joulukuun alkuun saakka, sitten vähän taukoa ja uusi kausi alkaisi tammikuun alkupuolella ja loppuisi toukokuussa... Kerta viikkoon aina on toi uimakoulu.
 
Onkos lapsi päivät hoidossa? Että kaipaisko ihan vaan äidin seuraa eikä juoksemista harrastuksissa? Ei tuon ikäinen tarvitse vielä harrastuksia, ainakaan kaksin kappalein...jättäkää toinen pois.
 
[QUOTE="Ofelia";25013004]Meillä seitsemänvuotias on varsinkin koulujen alettua alkanut kiukutella harkoista. Kyseessä joukkuelaji, josta mun mielestä ei vaan VOI olla jatkuvasti poiskaan. Kun niitä poissaoloja tulee kuitenkin sairasteluista ym.

Oon kyllä myös sanonut, että ei oo pakko mennä, mut sit ei voi mennä peleihinkään. Ja annan joskus jättää harkat väliinkin. Yleensä menis mieluummin kaverille leikkimään... Mutta kuitenkin harkoissa on pojan mielestä sikahauskaa ja kivaa ja mahtia ja sieltä ei haluttais lähteä poiskaan. Joten pakotan lähtemään ja kyllä, tunnen siitä joskus huonoa omaatuntoa.[/QUOTE]

Täällä toinen joukkuelajia harrastavan lapsen vanhempi :)
Kun koulu alkoi (1lk)
niin olen huomannut että eräs lapseni kaveri tekee sitä kun kuulee että lapsellani on harkat alkaa toisella lapsella kiristäminen.
Etkö ikinä voi olla sieltä pois? Jos nyt menet en enään leiki sun kanssa! Aivan typerää harrastaa jotain jonne on pakko mennä,ole vaan pois.
Sano sun vanhemmille että nyrjäytit vaikka jalan niin et halua tänään mennä niin voidaan leikkiä yhdessä. ja huokaus... onhan noita selityksiä tullut hyvin varusteltuna tuolta eräältä "kaverilta"
Alkuun koetin sanoa tuolle "neuvovalle" kaverille että ei saa toista yllyttää olemaan pois ja ei saa toisia yllyttämään keksimään tekosyitä ja hän voi tulla meille harkkojen jälkeen leikkimään uudelleen jospa kävisi välillä kotonankin jne.
Vaan ei tehonnut.
Olen puhunut vahemmille, jotka nauraa ja ihmettelee miten jotkin harkat on muka niin tärkeitä jos meidän ja heidän lapsella on nkiva leikki kesken.
Nyt tilanne on se että kyseinen lapsi ei harkka päivinä meille tule leikkimään PISTE,
ja on alkanut lapsikin menemään niinä päivinä iloisemmin mielin harkkoihin :)
 

Yhteistyössä