Kiroiletko kovasti?Miten lapset suhtautuu siihen jos ärräpäitä lentää?

Itse en kauheesti kiroile ja jos kiroilen (ja lapsi kuuli) niin soimaan sitten itseäni eli sanon että "nyt oli äiti tuhma ja pesee suun saippualla"..tai muuta vastaavaa. Kyllähän ne ärräpäät lentää kun kolauttaa vaikka varpaansa kiikkutuoliin....arrhhhgdd.....

 

Noottia tulee lapsilta jos kirosana luikahtaa, just jos satuttaa oikein kovaa tai joku asia ei vaan onnistu...

 

yritän kovasti olla tytsyn kuullen kiroilematta, välillä lipsahtaa suusta ja tyttö heti sormea heiluttamassa että nyt äiti olit tuhma.

 

En kiroile oikeastaan ollenkaan. Enkä koskaan lapsen kuullen.

 

tosi vähän kiroilen. Mies kiroilee ja silloin lapsetkin sanoo, että isi on tuhma. Hyi isiä.

 

Välillä tulee kiroiltua. Mulla 3 lapsista jo isompia ja ärräpäitä lentää heiltäkin... Jostain ne lapset kuitenkin kirosanat kuulevat ja myös käyttävät niitä.

 

En kiroa. Isänsä kiroaa ja nykyään poika siihe komentaa " ei oo peekele",eli ei tykkää kuulla.

 

Kuin merirosvo.....


Lapset huomauttaa että 'Äiti sanoi ruman sanan....'

Suureksi ihmeekseni lapsemme eivät kiroa, vaikka, öh, sen mallia kyllä kuulevat päivittäin...:snotty:

 

Kyllä kiroilen ja tulee niitä lapsiltakin välillä mutta mitä sitten sama se alkaako se 2 vuotta aiemmin tai myöhemmin

 

Pyrin välttämään kiroilua mutta ainahan se ei onnistu:ashamed: Kovasti yrittävät lapsen kaverit (jotkut) opettaa kiroilua tytölle, mutta kotona ei ainakaan vielä viljele mitään. Tai no kysy se yksi pv että mitä tarkottaa "pekrele"...siis just noin lausuttuna.Sanoin vaan että ruma sana on...nielasi sen sellaisenaan eikä kyselly asiasta sen enempää.

 

komentavat olemaan kiroilematta.

 

Mä kiroilen melko paljon, välillä en edes ite huomaa ennenkun jostain kuuluu "Äitiiiiiiiii!". Aina pyydän anteeksi ja sanon että noin ei olisi saanut sanoa. Ihme ja kumma tuo tyttö ei kiroa ikinä :O

 

En kiroile. En tiedä onko lapsi edes kuullut meidän kiroavan. Isovanhempien varmaan joskus. Teininä kiroilin paljonkin, se mukamas kuului asiaan. Helposti siitä oppi pois. Havahduin oikeastaan vasta reilusti nuoremman siskon kiroiluun, tarpeettoman paljon käyttää kirosanoja.

 

Yritän olla kiroilematta. Samoin mies. Ärsyttää todella paljon jos joku kiroilee lapsen kuullen.
Kirosanojen tilalle ehtii yleensä sanoa jotain muuta, pojalta ainakin usein kuuluu opittuna "voi perrrrmanto".

 

Kuin merirosvo.....


Lapset huomauttaa että 'Äiti sanoi ruman sanan....'

Suureksi ihmeekseni lapsemme eivät kiroa, vaikka, öh, sen mallia kyllä kuulevat päivittäin...:snotty:

Sama täällä... Lapsi kyllä tietää kirosanat, kommentoi jos kuulee jossain muualla, mutta kotona ei puutu. Eikä itse kiroile. Ihme kyllä.

 

Aamulla puhuttiin baskeri hatuista miehen kanssa niin tyttö huusi sivussa että eikä ole mikään paska hattu!
Tyttö ei juurikaan kiroile,joskus jos olen itse päästänut kirosanan ja sen jälkeen pyytäny anteeksi että tuli vahingossa ruma sana niin tyttö voi hetken päästä sanoa saman kirosanan ja perään että oli vahinko.
Päiväkodissa pesevät suun saippualla,ja tytöltä kysyessä ei ainakaan vielä ole pesty,joten tuskin kiroilee siellä.