Kirjoittelin aikani kuluksi, jaan sen teillekin...

*kirjoitus poistettu*

 

Sanaton olen. :hug:

 

Voi veljet, nyt sä sait mut taas ajattelemaan omia peruskouluaikojani. Sulla on selvästi kirjoittamisen lahja, pystyin tosi hyvin eläytymään tuohon sun tarinaasi. Paniikkihäiriökin voi muuten joskus laantua, mulla ei ole ollut enää viimeiseen vuoteen kuin yksi kohtaus, enkä mä oo käyttänyt reiluun pariin vuoteen mitään lääkitystä.

 

Voi veljet, nyt sä sait mut taas ajattelemaan omia peruskouluaikojani. Sulla on selvästi kirjoittamisen lahja, pystyin tosi hyvin eläytymään tuohon sun tarinaasi. Paniikkihäiriökin voi muuten joskus laantua, mulla ei ole ollut enää viimeiseen vuoteen kuin yksi kohtaus, enkä mä oo käyttänyt reiluun pariin vuoteen mitään lääkitystä.

Kiitos, tuli yllättävä luovuuden puuska, niin piti saada kirjoittaa Kyllä mullakin on välillä parempia kausia paniikkihäiriön kanssa, tällä hetkellä oikein hyvin menee. Lääkitys mulla on koko ajan... Hienoa että sinulla on mennyt noin hyvin!

 

Voimia ja iso halaus :hug:

 

Kiitos, tuli yllättävä luovuuden puuska, niin piti saada kirjoittaa Kyllä mullakin on välillä parempia kausia paniikkihäiriön kanssa, tällä hetkellä oikein hyvin menee. Lääkitys mulla on koko ajan... Hienoa että sinulla on mennyt noin hyvin!

Ja tää mun hyvin meneminen on hyvinkin pitkälti mun miehen ansiota, oon ikuisesti kiitollinen että hän pelasti mut mun entiseltä elämältä, jossa oisin varmaan jo tappanut itteni aika päivää sitten, juurikin lapsuuteni takia. Toki oon käynyt myös terapiassa, ja asioiden käsittely on saanut paniikkihäiriön lähes kokonaan katoamaan.

Mä toivon että sä saat myös asiat käsiteltyä juurta jaksain, ja sunkin paniikkihäiriös helpottaisi ajan myötä. Mä en tiedä mitään niin kauheaa kun tuon taudin "aktiivivaihe", kun ei koskaan tiedä mistä seuraava paniikki aiheutuu, ja sen takia ei uskalla tehdä mitään tai mennä minnekään, kun pelkää että muut ihmiset luulee ihan hulluksi.