KIPEIN MUISTONNE?

  • Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti
vieras
Tarvitsen jotain vertaistukea, muidenkin kokemuksia, tuntuu etten jaksa enää.:(
Jotain tietoa siitä, että kyllä muillakin on mennyt huonosti tai tuntunut pahalta tai sattunut.
Mä jätin hiljattain mun miehen, en vaan kestänyt enää alkuaikoina ollutta väkivaltaa, muistot palas liian vahvoina jokaisena uutena aamuna mieleeni. Sattuu niin paljon.
 
vieras
Oman 3-vuotiaan kärsimyksen katsominen, kun isä oli käyttänyt seksuaalisesti hyväksi.

Enkä mä ole saanut vieläkään käsiteltyä sitä asiaa, kun paiskasin äijän samoin tein pihalle, eikä se paska joutunut itse edes sitten näkemään, kuinka huonosti lapsi voi kuukausia jälkeenpäin. Enkä itse saanut haukuttua ja hakattua omaa pahaa oloani siihen mulkkupäähän, kun ei se ollut maisemissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oman 3-vuotiaan kärsimyksen katsominen, kun isä oli käyttänyt seksuaalisesti hyväksi.

Enkä mä ole saanut vieläkään käsiteltyä sitä asiaa, kun paiskasin äijän samoin tein pihalle, eikä se paska joutunut itse edes sitten näkemään, kuinka huonosti lapsi voi kuukausia jälkeenpäin. Enkä itse saanut haukuttua ja hakattua omaa pahaa oloani siihen mulkkupäähän, kun ei se ollut maisemissa.
Herrajumala :eek: :'(
 
mää vaan
Poikaystävä sairastui ja kuoli noin vuosi sairastumisestaan. En tiedä, olenko vieläkään sinut asian kanssa... Hyväksynyt oon kyllä tapahtuneen mut jollain tasolla tuntuu vieläkin niin pahalta.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kylkiluu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oman 3-vuotiaan kärsimyksen katsominen, kun isä oli käyttänyt seksuaalisesti hyväksi.

Enkä mä ole saanut vieläkään käsiteltyä sitä asiaa, kun paiskasin äijän samoin tein pihalle, eikä se paska joutunut itse edes sitten näkemään, kuinka huonosti lapsi voi kuukausia jälkeenpäin. Enkä itse saanut haukuttua ja hakattua omaa pahaa oloani siihen mulkkupäähän, kun ei se ollut maisemissa.
Herrajumala :eek: :'(
Niin just! :D Onneks mulla oli edes Herra Jumala siinä tilanteessa lohtuna. Tutkimuksiinhan siitä mentiin, mutta lapsi oli niin pieni, ettei saatu näyttöä oikeudenkäyntiä varten. Saasta pääsi kuin koira veräjästä ja mä toivon hartaasti, että jos vielä jatkaa touhujaan, jää kiinni ja pamahtaa kunnon linnatuomio! Luulisin, että pelästyi kuitenkin kunnolla seurauksia, kun en hyssytellytkään tilannetta kaikessa hiljaisuudessa. Äitinsä kommentti asiasta oli, että "olethan säkin käyttäytynyt huonosti mun poikaani kohtaan", kun tiesi, että meillä oli ollut riitoja. Emme pidä yhteyttä koko sen puolen sukuun ollenkaan. Elatusmaksut on ainoa, mikä tulee ja nekin ulosoton kautta.

 
Harmaana
Läheisten kuolemat ja raskauspahoinvointi samanaikaisesti. Odotin kaksosia ja samana keväänä kuoli paras ystäväni,isoäitini ja koirani. Itkeminen ja oksentaminen vei lopulta sairaalaan,paha nestehukka ja stressi. Kaverini kuoli onnettomuudessa,seuraavana viikolla isoäiti syöpään. Yritin pysyä kasassa raskauden takia mutta koiran kuolema oli liikaa,silloin koko stressi purkaantui ja vuodelepo alkoi.

 
Koko peruskoulun ajan jatkunut koulukiusaaminen..Ulkovaatteitani revittiin ja piiloteltiin..Henkinen väkivalta...Entinen "poikaystäväni", täys alkoholisti joka puol vuotta sai mut kuitenkin räpistelemään siinä helvetissä :ashamed: Jep ihminen on välillä typerä..
 

Yhteistyössä