Kilpirauhanen on noin 25 grammaa painava rauhanen joka sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Se tuottaa kilpirauhashormonia, joka kiihdyttää elimistön toimintaa.
Kilpirauhashormonit
Aivolisäke eli hypofyysi säätelee kilpirauhasen toimintaa. Jos kilpirauhanen toimii vajaasti, aivolisäke erittää TSH-hormonia (englanniksi TSH = "thyroid stimulating hormone"). Tämä ohjaa kilpirauhasta tuottamaan lisää sen omia hormoneja, tyroksiinia ja trijodotyroniinia. Vastaavasti jos kilpirauhanen toimii liiallisesti niin aivolisäkkeen TSH-eritys vaimenee.
Vajaatoiminta syntyy kun kilpirauhanen ei enää pysty erittämään riittävästi elintoimintoja ylläpitäviä hormoneja T4 (tyroksiini) ja T3 (trijodotyroniini).
Vajaatoiminnan syitä
* Kilpirauhasen krooninen tulehdus
* Liikatoiminnan hoidon jälkitila - leikkaus tai radiojodihoito
* Synnynnäisesti puuttuva kilpirauhanen tai riittämätön kilpirauhashormonituotanto
* Aivolisäkkeestä riittämätön TSH-tuotanto (harvoin)
* Synnytyksen jälkeinen tulehdus tai subakuutti tulehdus (silloin usein ohimenevä vajaatoiminta)
* Tietyt lääkkeet, kuten amiodaroni (lääke sydämen rytmihäiriöihin) ja lithium (lääke maanis-depressivisen taudin hoitoon)
Oireet
Oireet kehittyvät usein hitaasti ja ihminen pystyy pitkään sopeutumaan vajaatoiminnasta aiheutuviin oireisiin niitä huomaamatta.
* Väsymys, lisääntynyt unen tarve
* Palelu
* Painonnousu
* Kuiva iho
* Ummetus
* Kuiva ohut tukka, hiustenlähtö
* Hidas sydämen syke
* Käheys, äänen madaltuminen naisilla
* Kuukautishäiriöt (runsaat kuukautiset, pitkät välit, kuukautisten poisjääminen)
* Ajatuksen hitaus, masentuneisuus
* Turvotus, silmien ympärillä, jalat, kädet
* Lapsilla: Kasvun hidastuminen!
Kuinka kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta?
Hormonitoimintaa voidaan mitata yksinkertaisella verinäytteellä.
Ensimmäinen verikoe on S-TSH (norm. 0,2-4,5 mU/l), joka nousee kun kilpirauhasen toiminta hidastuu. (Tämä aivolisäkkeestä eritetty hormoni piiskaa kilpirauhasta toimimaan).
Kilpirauhasesta eritetty hormoni tyroksiini laskee vajaatoiminnassa. Nykyään tarkastetaan yleensä sen vapaata muotoa, T4V (norm 9-21 pm/l).
Jos vajaatoiminnan syyksi oletetaan krooninen autoimmuunitulehdus voidaan tutkia vasta-aineita kuten S-TPOAb tai TyglAb.
On myös hyvä tarkastaa veren kolesteroliarvo.
Jos kyseessä on aivolisäkeperäinen vajaatoiminta sekä TSH että T4V ovat matalat (harvinainen sairaus).
Piilevä vajaatoiminta (subkliininen hypotyreoosi)
Jos TSH on alkanut nousta, mutta T4V ei ole vielä laskenut, puhutaan piilevästä kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Ihmisen ei vielä tarvitse tuntea oireita. Kolesteroli saattaa hieman nousta. Jos TSH on 5-10 eikä oireita ole, seurataan usein tilannetta. Jos hypotyreoosiin sopivia oireita on, yleensä aloitetaan tyroksiini-hoito.
Vajaatoiminnan hoito
Hoitoperiaate on selvä. Korvataan puuttuva kilpirauhashormoni. Kun on varmistettu, että kyseessä on hoitoa vaativa kilpirauhasen vajaatoiminta, aloitetaan lääkehoito antamalla tyroksiinia, samaa hormonia kuin elimistö itse tekee.
Hoito aloitetaan varovaisesti pienellä annoksella. Ylläpitoannos on aikuisella tavallisesti Thyroxin 0,1 mg 1 - 1,5 tablettia vuorokaudessa.
Liian korkea aloitusannos voi aiheuttaa sydänvaivoja, varsinkin iäkkäällä potilaalla sepelvaltimotauti voi antaa oireita. Aloitusannos on täten ainoastaan 0,025 - 0,05 mg ( Thyroxin 0,1 mg 1/4 - 1/2 tabl tai lasten tyroksiinia à 0,025 mg tbl, 1-2 tbl). Jos on sepelvaltimotauti tai ihminen on iäkäs voidaan aloittaa vielä pienemmällä annoksella 0,0125 mg ( 1/2 tabl. Thyroxin 0,025 mg) ja lopullinen annos voidaan pitää hieman matalampana kuin muuten.
Annosta lisätään 4 - 6 viikon välein potilaan kliinisen tilan ja laboratorioarvojen mukaan.
Jos vajaatoiminta on alkanut nopeasti, esim. kilpirauhanen on poistettu leikkauksella tai radiojodihoidolla, tyroksiiniannosta voidaan lisätä nopeammin.
Piilevässä vajaatoiminnassa voidaan harkita aloitetaanko hoito vai ei. Jos potilaalla on oireita, voidaan kokeilla hoitoa. Jos TSH on yli 10, hoito aloitetaan, vaikka T4V on normaali. Jos TSH on 5-10 ja vasta-ainetaso on korkea, suositellaan nykyään myös hoidon aloittamista. Sama jos kolesteroli on korkea.
Tyroksiinitabletti otetaan aamuisin tyhjään vatsaan ellei ole lääkärin kanssa toisin sovittu. Sinä aamuna, jona kilpirauhashormonien verinäytteet otetaan, jätetään tyroksiinitabletin ottaminen näytteenoton jälkeen.
Rautalääkitys häiritsee tyroksiinin imeytymistä. Jos tarvitaan rautaa, niin rautatabletti voidaan ottaa esim. iltapäivällä.
Raskauden aikana kilpirauhashormonin tarve suurenee yleensä 0,025 - 0,05 mg, joten tyroksiinin annos on syytä arvioida raskauden alettua ja myöhemmin 1 - 3 kertaa raskauden aikana.
Vajaatoiminnan seuranta
Hyvässä tasapainotilanteessa kontrolloidaan kilpirauhasarvot kerran vuodessa.
Jos arvot ovat viitealueella, tyroksiiniannos on hyvä, kaikista tärkein mittari on kuitenkin potilaan vointi.
Tyroksiini, joka on ihmisen oma hormoni, ei aiheuta varsinaisia sivuvaikutuksia jos annos on oikea. Yliannostuksen oireita ovat hikoilu, vapina, sydäntykytys, nopea pulssi, ripuli, laihtuminen. Sydämen rytmihäiriöitä kuten eteisvärinää voi esiintyä. Pitkäaikainen ylihoito voi aiheuttaa luuston haurastumista.
(Kilpirauhasen syövän leikkauksen ja radiojodihoidon jälkeen ei ole kyseessä ainostaan vajaatoiminnan hoito, vaan myös taudin uusiutumista estetään salpaamalla aivolisäkkeen kilpirauhasta kiihdyttävää toimintaa. Tällöin tyroksiiniannos on korkeampi kuin pelkässä vajaatoiminnan hoidossa. Sama pätee kilpirauhaskyhmyn estohoidossa.)
Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon aloittamisesta voi kulua muutamia kuukausia ennenkuin elimistö on toipunut hormonivajauksesta. Hoito kilpirauhashormoneilla on melkein aina elinikäinen. Jos lopetetaan hoito, oireet alkavat useimmiten uudestaan. Hyvästä hoidosta ei ole haittaa ja voidaan elää tavallinen elämä.