Unicef ja myöhemmin WHO näkivät luultavasti uusien imetystavoitteiden tarpeen konkreettisimmin kehitysmaissa. Imetys voi köyhissä oloissa olla vauvalle elämän ja kuoleman kysymys. Tärkein ja tieteellisesti selvästi osoitettu kuuden kuukauden täysimetyksen terveydellinen vaikutus on, että se ehkäisee tehokkaasti vatsan ja suoliston infektioita eli muun muassa monen vauvan kuolemaksi koituvia ripulitauteja.
WHO kuitenkin korostaa, että se haluaa varmistaa parhaan mahdollisen ravinnon kaikille maailman lapsille niin kehitys- kuin teollisuusmaissa. Vaikka neljän ja kuuden kuukauden täysimetyksen vertailuun soveltuvia tutkimuksia on melko vähän, pidemmän täysimetyksen ehkäisevä vaikutus vatsan ja suoliston ja hengitysteiden infektioihin myös teollisuusmaissa on todistettu aukottomasti. Lisäksi on viiteitä siitä, että pitkä täysimetys saattaa pienentää kätkytkuoleman riskiä, vähentää atooppista ihottumaa, vaikuttaa edullisesti hermoston kehitykseen, ehkäistä ylipainoa sekä suojata lasta eräitä myöhemmin ilmaantuvia kroonisia tauteja, kuten I-tyypin diabetesta ja crohnin tautia vastaan. Usein esitetylle huolelle, että pitkä täysimetys heikentää vauvojen kasvua, ei ole löytynyt perusteita.
WHO:n asiantuntijakomissio, joka otti kantaa imetyssuosituksiin ja päätyi kuuden kuukauden täysimetyssusositukseen, huomautti, että kaikki äidit eivät halua tai pysty seuraamaan tätä suositusta, ja myös heidän vauvojensa mahdollisimman hyvään ravitsemukseen tulee kiinnittää huomiota. Vauvojen kasvua ja terveydentilaa tulee muutenkin seurata yksilötasolla, kun suositukset koskevat väestöä kokonaisuudessan. On mahdollista, että jotkut lapset hyötyvät kiinteiden ruokien tarjoamisesta aikaisemminkin.
Täysimetyssuositus jää maailmanlaajuisesti kauas toteutumisesta. WHO:n imetystietorekisterissä 94 eri maan lapsista on täysimetettyjä edes neljän ensimmäisen kuukauden ajan vain 35 prosenttia. Suomessa täysimetettyjä on lapsista neljän kuukauden iässä alle 20 prosenttia. Toisaalta on runsaasti näyttöä siitä, että imetysluvut voivat nousta nopeastikin, jos valtiot kiinnittävät huomiota imetyksen tärkeyteen, ja valistukseen ja imetyksen tukemiseen panostetaan. Yksi uuden suosituksen tarkoituksista onkin kannustaa valtioita parantamaan imetyksen asemaa ja tukemaan imettäviä naisia.
Niin, tuossa sanotaan, että on mahdollista, että jotkut lapset hyötyvät kiinteiden ruokien tarjoamisesta aikaisemminkin. Mutta, kuka tietää sitten, että kenen vauva on ja kenen ei. Juttu on sivuilta: http://www.lapsiperhe.net/itu/materiaalia/taysimetyssuositus.html
