Hei, mielestäni puuroa ei vielä kannata aloittaa. Jos haluat jo kiinteät aloittaa, niin ehkäpä bataatti, peruna, maissi tai porkkana voisivat olla hyviä aloitussoseita. Suosittelisin siis aloittamaan jollain kasviksella. Ja siis ihan pelkästään yhtä makua, esim. ensin 1 tl päivässä. Yhtä makua kannattaisi kokeilla usemman päivän (esim. 4 päivää ) ennen kuin siirtyy seuraavaan kasvikseen. Näin voi katsoa, kuinka paljon mikäkin käy vatsalle. Vauvat ovat niin yksilöitä ja toisilla tosiaankin kiinteiden aloitus käy vatsalle ja toisilla taas ei tule mitään oireita. Ilmavaivat ja "tottumisvaivat" on usein hankala erottaa todellisista allergioista, mutta kun etenee hiljalleen niin pystyy erottamaan miten mikäkin aine reagoi. Velleistä en osaa itse sanoa mitään, kun meillä ei ole koskaan tuttipullo kelvannut (vain rintamaito kelpaa suoraan tissi-käyttöliittymästä ) mutta eikös vellit ole yleensäkin vain hiukan paksunnettua korviketta? Toisten lapset saavat velleistä paremmin vatsan täyteen ja toisten vauvoilla ei taas ole mitään eroa korvikkeeseen verrattuna. Mielipiteitä on monia, mutta itse suosittelisin tosiaan aloittamaan kasviksilla ja vasta +5kk iässä aloittamaan puurot ja lihan (järjestyksestäkin monta mieltä ). Hedelmäsoseita voi halutessaan aloitella vaikkapa kasvisten jälkeen. Moni tosin on sitä mieltä, että makeat hedelmät pitäisi aloittaa vasta ihan viimeiseksi, jotta vauva ei tottuisi makeaan. Itse olen kuitenkin sen "koulukunnan" kannattaja, että makean himo on opittu jo lapsivedestä, eikä sen aloittaminen vaikuta tottumiseen mitenkään.
Meillä aloitettiin kiinteät vasta 5,5 kk iässä (rintamaitoa vain sitä ennen) ja aloitettiin siis kasviksilla. Sitten hedelmäsoseet, sen jälkeen lihat ja sitten vasta puurot. Viljat ovat usein hyvin allergisoivia, joten sen puoleen ei olisi hyvä aloittaa puurolla kovin aikaisessa vaiheessa.
Muistathan kuitenkin sen, että korvikkeessa on usein paljon enemmän energiaa, kuin siinä alun pienessä annoksessa kasvissosetta eli syömisväleihin ja maidon määrään kiinteiden aloituksella ei aluksi ole yleensä mitään merkitystä.
Kasvissoseita (esim. ensimmäiseksi bataatti) on hyvä alkuun tehdä niin, että soseuttaa sauvasekoittimella hienoksi mössöksi, johon lisää keitinlientä (ja vaikkapa pakastaa isomman satsin kerralla) ja sitten tarjoiltaessa vaikkapa notkistaa soseen korvikkeella (meillä rintamaidolla), jotta vauva saa tuttua makua ja ruoka uppoaa paremmin.
Meillä aloitettiin niin, että kasvissosevaiheessa ruokakertoja oli 1 päivässä. Sitten otettiin hedelmäsose lisäksi ja aterioita oli 2 päivässä. Sitten tuli liha (ei lisätty ateriakertaa) ja sen jälkeen puuro, jolloin päästiin 3 ateriakertaan päivässä (lihakasvis-lounas, hedelmä-välipala, iltapuuro). Sen jälkeen myöhemmin siirryttiin kertarysäyksellä 5 ateriakertaan päivässä (aamu-puuro, lihakasvis-lounas, hedelmä-välipala, lihakasvis-päivällinen, ilta-puuro). Ja näissä väleissä rintamaitoa. Mutta jokaisella äidillä on oma tapansa ja kannattaa tietenkin katsoa vauvaa, kuinka nälkäiseltä vaikuttaa. Määrän lisääminenkin riippuu niin vauvasta ,mutta kun hiljalleen aloittaa 1 tl per päivä ja pikkuhiljaa lisää määrää niin pystyy näkemään tuleeko vatsavaivoja, ilmavaivoja, itkuisuutta, nukkumisvaikeuksia yms vai meneekö kaikki reagoimatta. Vatsa voi myös mennä kovaksi (esim. perunasta ja porkkanasta) ja kakan tulo voi kestää usemman päivän.
Toivottavasti sait jotain vinkkejä mietteisiisi.