Kielletty Hedelmä, elokuva lestadiolaisista nuorista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Silviissii
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Silviissii

Vieras
Juuri päättyi telkussa. Ihan kohtuullinen leffa.
Joskus koululaisena yritin käydä rauhanyhdistyksellä seuroissa. Pohjattoman tylsää. Ystävissä oli lestadiolaisia. Mukavia ihmisiä, mutta sitä uskon liikkeen määräysvaltaa ihmisiin en käsittänyt, en silloin enkä nyt.
 
Elävässä arkistossa on Voimala lähetys, jossa haastatellaan elokuvan tekijöitä. Miten lämpimästi ja ystävällisesti kaikki nuo haastattelussa mukana olleet puhuivat uskovaisista. Ohjaaja Karukoski hehkutti yhteisöllisyyttä arvokkaana ja kauniina asiana!

Kukaan ei oikeastaan puhunut poikkinaista sanaa, vaikka toimittajat yrittivät yllyttää.

Nuorilla miehillä oli tosi positiivinen asenne, kun taas vertaa julkisuudessa joittenkin iäkkäämpien naisimmeisten ryöpytyksiä (esim. entinen vl Vuokko Ilola Kotimaa-nettisivun blogissaan).

Miten voi olla noin suuri ero suhtautumisessa?
 
"Tuossa elokuvassa ei ihan kaikki ole niinkuin se oikeasti on... "

Minusta siinä on kuvattu realistisesti tuntnuorten ihmisten kuohuntavaiheen tunteita ja kokemuksia. Samalla lämpimästi ja ymmärtäen. Juuri lämminhekisyys on siinä niin puhuttelevaa, koska ei uskovaisista väännetty mitään karkeita "tyyppejä", vaan aitoja vakaumuksen ihmisiä.

Ainut pahasti ja ahdistavasti koskettanut kohta oli se äidin reaktio elokuvan lopussa.
 
[QUOTE="Leena";28378159] ... lämpimästi ja ymmärtäen. Juuri lämminhekisyys on siinä niin puhuttelevaa, koska ei uskovaisista väännetty mitään karkeita "tyyppejä", vaan aitoja vakaumuksen ihmisiä.

Ainut pahasti ja ahdistavasti koskettanut kohta oli se äidin reaktio elokuvan lopussa.[/QUOTE]

Mitä siinä lopussa sitten tapahtui?
 

Yhteistyössä