Ketään kenen vauva lähtenyt liikkeelle vasta 11kk ikäisenä tai vanhempana?

Olen tosi huolissaan meidän pojasta, joka kyllä osaa kääntyä selältä vatsalleen, mutta ei ryömi, konttaa tai osoita muutenkaan kiinnostusta liikkumiseen. Ei tykkää olla vatsallaan yhtään, mutta istuallaan leikkii mieluusti. Miten kauan tässä uskaltaa toivoa parasta, ettei joku ole vialla? Eli kaipaan vrtaistukea, onko muita joiden vauvat lähteneet tosi hitaasti liikkeelle, mutta kaikki ollut silti ok? Onko näillä "laiskoilla" vauvoilla muut taidot olleet ikätasoiset vai nekin olleet hieman jäljessä?

 

esikoinen oli laiska. 10,5kk lähti konttaamaan. Mulla kiinnitti huomion tuo, että leikkii istullaan. Pääseekö siihen vai nostatko? Jos ei pääse itse, niin älä nosta. Muuten ei ole motivaatiota.

 

Niin ja nyt lähtee eskariin. hitaasti lämpiää uusiin asioihin, mutta fyysisesti ihan normaalisti kehittynyt 6v. Henkisesti ollut aina nopsakka. Puhui aikaisin, oppi aikaisin kaikki kirjaimet, numerot, laskee hyvin jne. Eli älä huolehdi!

 

Mulla on nyt vuoden ikäinen vauva, joka lähti peppukiitämään vasta 10-11 kk iässä. Nyt vuoden ikäisenä fysioterapiasta saatujen harjoitusten myötä konttaa metrin-pari. Kaikki on ok, vauva vain yritti lähteä liikkeelle väärin ja tömähti rinnalleen ja siksi lopetti yrittämisen. Fysioterapiassa kerrottiin, että jotkut ei vaan löydä oikeaa tapaa ilman avustusta. Puheessa taas on monia ikäisiään edellä, 11 kk vanhana osasi 5 sanaa ja nyt 1-vuotiaana jo kymmenen.

 

Älä vaan istuta vauvaa vaan pidä mahsollisimman paljon vatsalllaan. Yleensä 10kk neuvolasta ohjataan fysioterapiaan jos ei oöe lähtenyt liikkeelle, lähinnä jotta äiti saisi neuvoja miten liikkumista voisi tukea. Pyöriikl lapsi vatsallaan akselinsa ympäri? Nojaano suoriin käsiin vai kyynärpäihin?

 

Vaikka vauva ei tykkää olla vatsallaan, niin pidätkö häntä kuitenkin niin? Kannattaa kannustaa lelujen tms. avulla olemaan vatsallaan. Sitten siirrät leluja eteenpäin ja yritä kannustaa liikkumaan. Jos kyseessä on ensimmäinen lapsi, niin silloin vanhemmat toisinaan joutuvat vähän houkuttelemaan vauvaa liikkeelle. Ja kannattaa myös huolehtia siitä, että ei liian nopeasti tuo vauvan eteen sitä mitä hän haluaa, vaan että vauva joutuu vähän ponnistelemaan ja yrittämään saadakseen esim. haluamansa lelun.

Ota yhteyttä neuvolaan. Saat varmasti lapselle ajan fysioterpiaan ja sitä kautta hyviä vinkkejä liikkeelle lähdön opetteluun. Sinuna en turhaan olisi huolissaan, vauvat ovat niin erilaisia että ei kannata vertailla muihin!

 

Pakko välillä istuttaa kun se on ainoa tapa ettei aloita heti tyytymättömyyskitinää, itse ei mene istuma-asentoon. Mahallaan hermostuu heti, ei nojaa suoriin käsiin vaan kyynärpäihin ja lepuuttaa välillä päätään käsien päällä kuin ei jaksaisi ko. asentoa ollenkaan. Fysioterapiassa on käyty, mutta liikkeet joita siellä suositaan ovat juuri mahallaan olemista ja poika suuttuu heti Jumppauttaminen siis aika hankalaa.

 

Minä en kuulemma lähtenyt kävelemään kuin vasta puolentoista vuoden ikäisenä, ja ihan normaali olen. Ei vaan ollu mikään kiire katselemaan maailmaa.

 

Pakko välillä istuttaa kun se on ainoa tapa ettei aloita heti tyytymättömyyskitinää, itse ei mene istuma-asentoon. Mahallaan hermostuu heti, ei nojaa suoriin käsiin vaan kyynärpäihin ja lepuuttaa välillä päätään käsien päällä kuin ei jaksaisi ko. asentoa ollenkaan. Fysioterapiassa on käyty, mutta liikkeet joita siellä suositaan ovat juuri mahallaan olemista ja poika suuttuu heti Jumppauttaminen siis aika hankalaa.

Vaikka vauva "suuttuukun" niin silti niitä liikkeitä ja mahallan olemista pitää harjoitella!

Minulla on 2kk vanha vauva ja pidän häntä useita kertoja päivässä mahallaan. Aina sen aikaa kun hän jaksaa. Mahallaan olo ja lattialla makoilu yleensäkin on se mistä kaikki liikkeet opitaan.

Jos sinulla on sitteri käytössä, niin luovu siitä nyt viimeistään. Vähitellen lisäät sitä vauvan pitämistä mahallaan ja teette niitä liikkeitä joita fysioterapeutti suositteli. Piden tyytymättömyyskitinä ei voi olla syy jättää ne tekemättä.

 

Sun täytyy vaan käyttää omaa aikaasi siihen että viihdytät vauvaa kun on mahallaan. Yks hyväksi todettu konsti on mennä lääppärin ja kahvikupin kanssa lattialle makoilemaan, se lääpäri kiinnostaa niin paljon että alta aikatksikön on kahvit kaadettu läppärin näppäimistölle..
Vähän kuulostaa kyllä erikoiselta ettei tue suoriin käsiin vielä, mites lentelyasento eli kädet ilmassa mahallaan? Varaako jaloilleen jos seisotat?

 

En nyt halua lisätä huoltas, mutta tuo, ettei nojaa vielä suorille käsille, tuntuu itsestä aika hurjalta. Pidä paljon mahallaan ja köllötä itse kaverina. Turhautuminen ja kiukku ei ole pahasta, niistä se oikeastaan lähtee, ettei kaikki tule luokse.

 

Meillä lähti vasta vuoden ikäisenä heijaamaan ja siitä parin viikon päästä konttaamaan. Kävelemään sitten vuoden ja neljän kuukauden ikäisenä. Itse nostin kylläkin istumaan n. 10 kuukauden ikäisenä. Kävi fysioterapiassa 7 kk alkaen ja siellä opitut taidot otti sitten käyttöön kun oma motivaatio kasvoi riittävän suureksi.

 

Poika kyllä varaa suoriin käsiin hetken ja pysyy myös kontallaan hetkisen jos hänet asettaa tuohon asentoon, mutta lätsähtää siitä hyvin nopeasti takaisin mahalleen. Seisoo pitkäänkin jos poikaa tukee. Pyyherullan päällä nostaa kyllä peppuaan ihan ilmaankin ja puskee jaloilla mutta kyynärpäät pysyy tässäkin asennossa maassa. Mahalla ollessa tekee kyllä tuon lentokoneliikkeen, mutta ei tosiaan itse yritä puskea suorille käsille. Tuntuu vaan ikävältä pakottaa epämieluisaan asentoon kun kitinä muuttuu pian huudoksi ja hermostuneena tuskin oppii muuta kuin vihaamaan mahallaan olemista entistä enemmän...

 

Kiitos kaikille vastauksista. Lisäävielä kaipaisin näitä omia kokemuksia. Ohjeita mulla on jo paljon, mutta sitä vertaistukea vastaavista tapauksista kaipaan oman mieleni huojennukseksi. Mitään enempää en oikeastaan pysty tekemään kuin odottamaan ja tämä odottavan/huolestuneen äidin aika on pitkä

 

entäs jos avaat vaikka keittiön alalaatikon, niin pääseekö sitä vastaan polviseisontaan? Esikoinen motivoitui just tällaisista, kun näki jotain kiinnostavaa siellä laatikossa.

 

Niin ja tosiaan omalla pojalla se varsinainen liikkumiinen kävi sit muutamassa päivässä. Nousi kontalleen silloin 10,5kk iässä ja seuraavana päivänä lähti konttaamaan. Eli voi käydä sit ihan yhtäkkiä

 

Tutun lapsi lähti liikkeelle vasta lähempänä puolentoista vuoden ikää. Siihen asti vain istui. Ei kontannut välissä, vaan lähti suoraan kävelemään. Puhekin tuli myöhään ja sittenkin pitkään vain äitinsä siitä sai selvää eli on ollut siinäkin normaalia hitaampi. Kuitenkin otti sitten nopeasti ikätasonsa kiinni ja on nykyään ihan normaalisti kehittynyt (aloittaa koulun nyt syksyllä).

Eli onhan näitä esimerkkejä, mutta toki kannattaa "jumppauttaa" niin paljon, kuin lapsi ja vanhemmat sitä jaksavat.

 

Meidän pikkuneiti lähti konttaamaan vasta täytettyään vuoden. Kerkesin olla tosi huolissaan kun tuntui, että kaikki muut jo käveli siinä vaiheessa. Kontattuaan kuukauden nousi pystyyn ja ilman tukea alkoi kävelemään 1v2kk vanhana. Eli myöhäiseksi meni. Sen jälkeen on kehittynyt ihan normaalisti, nykyään on niin energinen tyttö ettei tosikaan Mutta siis tiedän tuon huolestumisen, olin itsekin ihan hermona asian kanssa :/

 

Meidän esikoinen ei koskaan ole ollut innokas liikkuja, ei kovin innokkaasti kääntynyt selältä vatsalleen ja toiselta puolelta vielä harvemmin, kontannut ei koskaan, ryömi n. 9kk iässä, mutta ei kyllä kovinkaan paljosti, ihan lyhyitä matkoja eikä edes joka päivä, navankaan ympäri ei juuri pyörinyt, istumisesta tykkäsi ja jonkin verran pääsi istualtaan likkeelle. Käytiin joskus 10kk iässä fysioterapiassa, jossa nousi ensimmäisen kerran tukea vasten ja oppi nousemaan istumaan (siihen asti olimme aina laittaneet hänet istumaan), terapiassa ei oltu olleskaan huolissaan, vaikka lapsemme oli laiska liikkuja. Rehellisesti ensimmäiset askeleet otti ilman tukea 1-vuotis päivänään. 2-vuotis neuvolassa osasi jo 3-vuotiaan taidot, vaikka edelleen on hiukan kömpelö liikkeissään, mutta puhua pälpättääkin sitten senkin edestä. Meillä siis ei laahannut mikään muu kuin tuo liikkeelle lähtö, mutta kai meillä vaavi vaan tykkäs tyytyväisenä istua napottaa yhdessä paikassa ja katsella maailman menoa...

 

Meillä lähti 11kk ikäisenä ryömimään, kun fysioterapeutti kävin kerran jumppauttaan. Sitten kävi vielä 8 kertaa jumppauttamassa ja nyt lapsi 1,5-vuotias ja kävelee tukea vasten. Muuten peppukiitää menemään. Fysioterapeutin käynnit lopetettiin 13kk ikäisenä, koska ei kuulemma tarvetta. Lasta ei vain kiinnosta käveleminen, koska tyytyy peppukiitämiseen. Lastenlääkäri sanoi, että vaikka lähtisi kävelemään vasta 2-vuotiaana, se katsotaan vielä normaaliksi kehitykseksi. Skaala niin suuri ja lapset kehittyvät eri tahtiin.

Niin ja ei ole kontannut ollenkaan missään vaiheessa.